Suomen ansiosta Ruotsin ei ole tarvinnut sotia yli 200 vuoteen

Toukokuussa 1808 Ruotsin armeija antautui Helsingissä. Ruotsille siitä seurasi Venäjän kanssa pitkä sotimattomuuskausi, joka jatkuu edelleen. Kiitos Suomen.

Viaporin varuskunta luovuttaa aseensa venäläisille. Magnus Adlercreutzin maalaus 1800-luvun lopulta.

22.5. 2:00 | Päivitetty 22.5. 6:08

Kevät oli ollut pirullista aikaa. Venäläiset sotilaat olivat saapuneet Helsinkiin. Ruotsin armeijan joukot olivat vetäytyneet kaupungin edustan saarille Sveaborgin linnoitukseen – siis suomalaisittain Viaporiin, nykyiseltä nimeltään Suomenlinnaan.

Venäjä kävi informaatiosotaa. Viaporiin kantautui vääristeltyjä väitteitä, joiden mukaan Venäjän piiritysjoukot olivat suuret ja mahtavat. Toisaalta levitettiin puheita, että jos linnoitus antautuu, venäläisten ystävällisyyteen kyllä voi luottaa.

Viaporissa Ruotsin asevoimien helsinkiläinen komendantti Carl Olof Cronstedt odotti apujoukkoja Tukholmasta. Niitä ei koskaan tullut. Cronstedt teki kiistellyn ja kohtalokkaan päätöksen. Tiistaina 3. toukokuuta 1808 Viapori antautui.

Myöhemmin itse Runeberg leimasi Cronstedtin maanpetturiksi, ja yhä edelleen historioitsijat kiistelevät antautumisen syistä.

Sveaborg oli Ruotsille linnoitusten helmi, ja sen menettäminen oli suuri moraalinen takaisku. Ruotsin sotasuunnitelmakin romahti. Muutamassa kuukaudessa oli selvää, että huonosti käy. Itä-Ruotsi eli Suomen alue päätyi Venäjän alaisuuteen.

Siitä alkoi Suomen historiassa uusi aika. Mutta niin alkoi myös Ruotsille. Suomen sota 1808–09 on edelleen viimeinen kerta, kun Ruotsi on sotinut Venäjän kanssa.

Sitä ennen sotaisa Ruotsi oli tapellut itänaapurin kanssa vuosisatoja. Vastassa oli ollut Novgorod tai Venäjä ja milloin mikäkin laajentumishaluinen itsevaltias. Ruotsin ja Venäjän taisteluita oli käyty aina nykyisessä Ukrainassa asti.

Sotiminen loppui, kun Suomesta tuli puskuri. Ensin Suomi suojasi Ruotsia Venäjän autonomisena alueena, sitten itsenäisenä valtiona.

Ruotsi saattoi keskittyä rakentamaan uutta identiteettiä rauhan maana ja moraalisena suurvaltana. Niinpä viime vuodet Ruotsi on voinut ylpeillä sillä, että se ei ole sotinut yli 200 vuoteen.

Suomi on sitten taistellut senkin edestä. Onhan Ruotsista tukea tullut, mutta kieltämättä historiassa on ollut hetkiä, jolloin vähän jämäkämpikin kaveriapu olisi ollut tervetullutta.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde allekirjoitti Ruotsin jäsenhakemuksen Natoon 17. toukokuuta.

Nyt, toukokuussa 2022, Suomi päätti, että entinen meno ei enää käy.

Vähän se jännitti, tuleeko Tukholmasta tukea vai ei. Nyt Ruotsi ei pettänyt. Tiistaina ulkoministeri Ann Linde allekirjoitti Ruotsin jäsenhakemuksen Natoon.

Vaikka Naton ja Venäjän välit ovat kylmät, on hyvä muistaa, että 73-vuotisen historiansa aikana Nato ei ole koskaan hyökännyt Neuvostoliittoon eikä Venäjälle. Eikä kyllä toisinkaan päin.

Joten jos Ruotsi hyväksytään Natoon, sillä on hyvät edellytykset jatkaa Venäjän kanssa pitkää sotimattomuuskauttaan. Ja koska ilman Suomea ei Ruotsi olisi Natoon hakenut, voidaan todeta, että taas ovat suomalaiset pitäneet Ruotsin rauhan tiellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai