Moraalisia viestejä Venäjälle

Upporikkaan pankkiirin puhe oli kylmää kuultavaa. Eikö eettisillä kysymyksillä todella ole mitään paikkaa sotaisassa maailmassa, kysyy toimittaja Salla Vuorikoski.

4.6. 14:00

Säätytalo oli maanantaina täynnä pohjoismaista kermaa presidentti Sauli Niinistöstä Ruotsin entiseen pääministeriin Carl Bildtiin. Käynnissä oli ministeri Jaakko Iloniemen kunniaksi järjestetty luentotilaisuus.

Tilaisuuden hämmentävin puhuja oli eittämättä Björn Wahlroos. Upporikkaan pankkiirin esitys käsitteli Venäjän kehitystä sekä yleisemmin taloutta ja pakotteita.

Wahlroos on tunnettu provokaatioistaan, ja nyt hän marssitti näyttämölle amerikkalaiskenraali George Pattonin (1885–1945). Wahlroos muisteli lausahdusta, jota kenraalin on kerrottu käyttäneen joukkojensa motivoimiseen:

”Et voita sotaa kuolemalla maasi puolesta. Voitat sodan pakottamalla sen toisen huoranpenikan (son of a bitch) kuolemaan maansa puolesta.”

Pankkiirin puheissa pakotepolitiikka on sotaa, joten lainaus pätee kuulemma siihenkin: ei pidä asettaa pakotteita, joista on enemmän vahinkoa asettajalleen kuin kohteelle. Kaikenlaiset eettiset perustelut ovat näissä asioissa Wahlroosin mukaan sotilaallisesti ”järjettömiä ja jopa vaarallisia”.

Eettiset perustelut ovat Wahlroosin mukaan sotilaallisesti ”järjettömiä ja jopa vaarallisia”.

”Sodassa ei pidä antaa periksi niiden ihmisten argumenteille, joita ei ole koulutettu sodankäyntiin”, Wahlroos opasti yläviistosta. Samalla hän linjasi, että pakotteita – joita hän noin muutoin kyllä kannattaa ”eniten tässä huoneessa” – ei pidä ulottaa maakaasuun.

Kuuntelin Wahlroosin luennointia Youtubesta. Olin hämmentynyt.

Että kun yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista ihmisistä saa minuutteja eliitin edessä, hän kertoo, mitä Ukrainan auttamiseksi ei pidä tehdä. Ja ei kai eettisiä kysymyksiä voi ikinä erottaa ”järkevästä sodankäynnistä”? Koko sotahan on valtava eettinen kysymys.

Puheen jälkeen tulivat ensin raikuvat aplodit, sitten yleisökysymykset. Itseään yhtä lailla ”hämmentyneeksi” kuvannut Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari kysyi Wahlroosilta, eikö tämä todella näe, että riippuvuudesta venäläiseen fossiiliseen energiaan olisi järkevää luopua?

Alkoi mansplainaus. Wahlroos naurahti ja sanoi epäilevänsä Saaren kykyä ymmärtää esityksen pointtia. Pian hän myös viittasi kysyjän ja itsensä väliseen ikäeroon.

”Sota on sitä, että satutat vastustajaasi enemmän kuin itseäsi”, Wahlroos selitti.

”Sota ei ole sitä, että katkotaan fossiilista energiaa ympäristösyistä. Sota on sitä, että satutat vastustajaasi enemmän kuin itseäsi”, Wahlroos selitti.

Ei pohdintaa venäläisenergian riippuvuuden turvallisuusriskeistä. Ei pohdintaa siitä, onko eettisesti oikein jatkaa yritystoimintaa ukrainalaisia raiskaavan, ryöstävän ja murhaavan valtion kanssa.

Tuli tarve soittaa Helsingin yliopistoon. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg kuunteli Wahlroosia paikan päällä.

Forsberg jäi miettimään, miten pakotteiden aiheuttama haitta oikeastaan jakautuu. Kyllä, on järkevää valita ennemmin tehokkaita kuin tehottomia sanktioita. Ja kyllä, pakotteista voi aiheutua asettajalleen jopa tuhoisia haittoja.

Hintojen nousu voi johtaa myös kansan protestointiin. Sota ja ukrainalaisten kärsimykset unohtuvat. Kun oppositio lupaa helpotusta arkeen, vallanpitäjät saattavat joutua itse vaihtoon.

Forsberg muistutti, ettei sanktioiden merkitys edes ole ensisijaisesti taloudellinen vaan viestinnällinen. Jos pakotteiden asettaja ottaa itse vastaan kovan iskun, sehän vain alleviivaa sitä, että kyse on moraalisesta viestistä.

”Että me olemme tämän asian takia valmiita kärsimään.”

Eurot rullaavat huoltoasemalla kivuliaan vauhdikkaasti. Jokin aika sitten Hondan tankki täyttyi 70 eurolla, nyt satanenkaan ei riitä. Pitää vähentää ajamista.

Uutisissa kerrotaan inflaation nousseen toukokuussa yli kahdeksan prosentin, ja sähköpostiin napsahtaa tieto tes-neuvottelujen sovinnosta, muutaman prosentin palkankorotuksesta. Laiha lohtu, mutta pärjäillään.

Onhan ”sotiminen” miellyttävämpää ilman pelkoa ohjusten iskeytymisestä lasten makuuhuoneeseen.

Onhan ”sotiminen” näin miellyttävämpää, vapaassa maassa ilman pelkoa ohjusten iskeytymisestä lasten makuuhuoneeseen.

Hyvinvoiva palkansaaja kestää bensan ja ruuan voimakkaankin kallistumisen. Poliitikoilla on nyt tarkka paikka huolehtia siitä, etteivät vähävaraiset joudu yksin sodan eturintamalle.

Pakotetuskan jakautumista on vaikeaa mitata. Tasajako se ei ole.

Pohdimme kahvipöydässä, onko kohtuullista vaatia, että suomalainen jääkiekkoilija joutuu ottamaan niskaansa riskin miljoonakorvauksista lähtiessään kesken kauden Venäjältä. Mitä siihen voi sanoa? Ei se varmaan ole, mutta olisiko kohtuullista jatkaa pr-kiekkoilua murhaavan diktaattorin leivissä?

Olisiko kohtuullista jatkaa pr-kiekkoilua murhaavan diktaattorin leivissä?

Vähemmän murehdimme työnsä menettäneen Aeroflotin lentoemännän arkea. Tai Venäjältä vetäytyvän firman paikallisia työntekijöitä.

Euroopan unioni sai tällä viikolla pakerrettua valmiiksi kuudennen Venäjä-pakotepakettinsa. Osa venäläisestä öljystä sanktioitiin.

”Ei se mikään kaunis ratkaisu ole, mutta se on jotain”, Forsberg sanoo.

Hänestä viestintää umpikuurolta vaikuttavan Venäjän suuntaan pitää vain jatkaa. Lisää pakotteita, lisää tuskaa. Venäjälle vaikutukset ovat ehkä lyhyellä aikavälillä pienet mutta pidemmällä aikavälillä suuret. Samalla lähtee signaali muulle maailmalle: Eurooppa on tosissaan.

Koska mikä olisi vaihtoehto pakotteiden kiristämiselle, jos emme halua hylätä Ukrainaa? Kun länsi ei halua omia joukkojaan taisteluihin, se voi jatkaa Ukrainan aseistamista ja kiristää pakotteita.

Ehkä kenraali Pattonkin olisi sitä mieltä, että sodassa taistellaan niillä aseilla, joita on käytettävissä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai