Miten ulkomailta saa yhteyden hätäkeskukseen Suomessa?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Sähköposti: hs.torsti@hs.fi.

3.7. 2:00 | Päivitetty 3.7. 15:22

Hei taas, lukijat, tässä Torsti.

Samu Skogström muistelee suomalaisen alkoholikulttuurin erityisyyksiä, jotka olivat voimassa aina viime vuosiin asti. Koska laki rajoitti väkevän alkoholin joko neljän senttilitran perusannoksiin tai sitä pienempiin määriin, klassikkococktailit piti tehdä väärin eikä reseptin mukaan. Samoin viiniglögin terästäminen oli ankarasti kielletty.

Lisäksi Suomessa tarjoiltiin monia uniikkeja pitkiä drinkkejä, koska niidenkin tekeminen oli rajoitettu kaavaan 2+2 senttilitraa ja alkoholiton pidentäjä. Muualla maailmassa tällaiset pitkät cocktailit tunnetaan nimellä highball.

Nyt Torsti ajattelee ääneen: puuttuukohan sanalta järkevä käännös siksi, että juomatyyppi ei ole meinannut mahtua maamme alkoholipolitiikkaan.

Opiskelen Virossa, mutta kumppanini asuu Suomessa. Juttelemme paljon videopuhelun välityksellä arjessa, esimerkiksi ruokaa laittaessa tai kotihommia tehdessä. Viime aikoina olen miettinyt, miten toimisin, jos kumppanilleni sattuisi jotain videopuhelun aikana. Virosta käsin Suomen hätänumeroon ei voi soittaa, joten mikä olisi nopein tapa saada apu paikalle tapauksessa, jossa kumppanini ei sitä itse saisi hälytetyksi?

– Päärynä, Helsinki /Tartto

Kyseessä on vakava ja virallinen asia, joten Torsti tiedusteli toimintaohjeita Tikkaremmin sijaan suoraan Hätäkeskuslaitokselta ja sai tiedoksi seuraavaa.

Nykyisin paras tapa toimia on ottaa hädän tullen yhteys Suomessa asuvaan läheiseen, joka puolestaan soittaa kotimaiseen hätänumeroon. Jos tämä ei ole mahdollista, Euroopan hätäkeskuksista saa kyllä yhteyden Suomeen. Yhteydenotto yhdistetään edelleen tapahtumapaikan hätäkeskukseen. Näihin tilanteisiin liittyy kuitenkin usein viivettä ja kieliongelmia.

Hätäkeskuslaitos aikoo lähiaikoina lanseerata kansainvälisen numeron, joka on tarkoitettu ulkosuomalaisille ja matkailijoille kuvaamasi kaltaisissa tilanteissa, joissa ulkomailta pitää saada kiireesti yhteys Suomen hätäkeskukseen. Kun uusi numero otetaan käyttöön, siitä kerrotaan 112.fi-verkkosivuilla sekä 112 Suomi -mobiilisovelluksessa.

Ähkyyn saakka puhutaan hiilineutraaliudesta. Mutta milloin Suomi on viimeksi ollut hiilineutraali?

– Ari Rautio, Juva

Tikkaremmistä tarjottiin Torstille tilasto, joka ei ole täydellinen mutta tarjoaa mahdollisuuden valistuneeseen arvioon.

Jos katsotaan fossiilipäästöjen sekä metsien ja kangasmaiden hiilinielujen suhdetta, päästöt ovat ylittäneet hiilinielujen määrän 1950-luvun loppupuolella.

Tilastosta kuitenkin puuttuvat maatalouden päästöt, joita on alettu tilastoida vasta vuodesta 1990. Peltopinta-alaa on tilastoitu koko itsenäisyyden ajalta ja vähän ylikin, mutta tarkkojen päästöjen laskemiseksi pitäisi lisäksi huomioida viljelykäytännöt ja maaperä, mikä ei ole ihan yksinkertainen toimitus.

Tikkaremmin ilmastoasiantuntijan mukaan 1940-luvun lopulla Suomi on ollut hiilineutraali, vaikka maatalouden päästöt olisivat olleet nykytasolla. Tarkempaa vuotta hän ei uskalla olemassa olevan tiedon pohjalta linjata, sillä 1950-luvulle tultaessa hiilinielu pieneni ja päästöt kasvoivat nopeasti.

Ja mitä ähkyyn tulee, Torsti huomauttaa voimallisesti, että maito on kaatunut maahan jo aika päiviä sitten. Jos hiilineutraalius olisi alkanut kiinnostaa politiikkatoimien eikä vain huolehtimisen tasolla esimerkiksi Rio de Janeiron ilmastokokouksen jälkeen vuonna 1992, pääsisimme näinä päivinä paljon vähemmällä hiilineutraaliuspuheella.

Vanhassa kansanlaulussa lauletaan heiluvasta keinusta juhannusiltana. Laulun loppupuolella mainitaan kukkiva tuomi. Se saa ihmettelemään, onko tuomi todella kukkinut aiemmin vasta juhannuksena ja kukinta aikaistunut ilmaston lämmettyä toukokuulle. Kukkinevatko juhannusruusutkaan enää keskikesän juhlan aikaan!

– Venla Turusta

Kansanlaulu on todellakin vanha: Oskar Merikannon arvioidaan säveltäneen Hennan keinulaulun vuonna 1900. Päälle sadassa vuodessa keskikesän tuomesta on tullut kevään kukkija. Juhannusruusu sen sijaan osuu yhä lähemmäs juhannusta myös etelässä, mutta se kukkiikin paljon pidempään kuin katoavainen ja dramaattinen tuomi.

Kun silloinen Metsäntutkimuslaitos alkoi tilastoida tuomen kukintaa vuonna 1997, puu teki kukkansa eteläisessä Suomessa toukokuun lopulla. Kymmenen vuoden tutkimuksessa kävi ilmi, että kukinta aikaistui joka vuosi yli vuorokaudella.

Luonto-Liiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tämän vuoden kevätseurannassa tuomen kukinnasta on yksittäinen havainto huhtikuun lopulta. Toukokuun puolivälissä valkoisia kukkia oli nähty jo kaikkialla Etelä-Suomessa, jossa kevät oli jonkin verran myöhässä. Toisaalta Suomi on pitkä maa: Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä ensimmäiset havainnot tehtiin vasta touko–kesäkuun taitteessa. Mutta viikkoja ennen juhannusta nekin.

Kansanlaulun aikataulu pätee enää harvoihin puuyksilöihin. Torstille raportoidaan, että Suomen kenties myöhäisin tuomi, Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman ja Saanatunturin kupeessa sijaitseva, oli tehnyt kukkansa juuri juhannukseksi – kiitos normaalia aikaisemman kevään.

Tikkaremmi Facebookissa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai