Säteileekö sähköauto vaarallisesti, ja onko säteilyä erityisesti takapenkillä?

Torsti vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin ja myös kuulee mielellään, jos jokin vastaus ei tyydytä. Sähköpostiosoite on hs.torsti@hs.fi.

17.7. 2:00 | Päivitetty 17.7. 11:24

Hei taas lukijat, tässä Torsti.

Juha Sormunen lähetti parempaa tietoa viime palstalla käsitellystä tuomen kukinnasta. Vuonna 1951 painetusta Reino Kalliolan Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa -teoksesta näet löytyy Tampereelta ja sen kupeesta Karkusta tilastoja tuomen kukinnasta hyvinkin vanhalta kolmekymmenvuotisjaksolta 1901–1930.

Jo tuolloin tuomen kukinta-aika oli toukokuun lopulla, josta se ei ole sadassa vuodessa juuri aikaistunut. Siksi Sormunen pohtii, että kenties Metsäntutkimuslaitoksen – nykyisen Luonnonvarakeskuksen – havaitsema tuomen kukinnan aikaistuminen vuodesta 1997 lähtien pohjautuu poikkeuksellisen lämpimään jaksoon.

Hän huomauttaa myös, että siinä missä kansanperinne osuu hämmästyttävän usein yksiin luonnon tilastojen kanssa runoilijat harvemmin. ”Olisiko Merikannon kansanlaulun teksti pohjoisempaa, ja olisiko siinä muistuma kolkon kylmästä katovuosien 1860-luvusta?” Sormunen kirjoittaa.

Saisiko umpijäässä olevan vesipullon viedä läpi lentokentän turvatarkastuksesta? Jää ei ole nestettä.

– Matkustaja

Britanniasta lähtevissä lentokoneissa yritettiin kesällä 2006 tehdä terrori-isku limonadipulloiksi naamioiduilla nestemäisillä pommeilla. Iskuyrityksen seurauksena Britannian ja Yhdysvaltojen lentokentät kielsivät hetkeksi lähes kaikkien nesteiden ottamisen käsimatkatavaroihin. Muutaman kuukauden kuluessa käytäntöä lievennettiin, mutta edelleen nesteiden määrää yleisesti rajoitetaan sadan millilitran pakkauksiin, joiden on mahduttava litran pikkupussiin.

Seuraa jymypaljastus. Turvatarkastuksista unionin laajuisesti määräävä EU-asetus ei sinänsä kiellä nesteiden ottamista käsimatkatavaroihin. Asetuksessa todetaan suoraviivaisesti, että nesteet pitää turvatarkastaa. Lentoaseman tehtävä on päättää, miten se velvoitteensa hoitaa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on uusinta huutoa olevat turvatarkastuslaitteet. Ne kykenevät analysoimaan nesteet ja jäätyneen vesipullon hihnalla liukuvasta laukusta. Useimmilla eurooppalaisilla lentoasemilla käytössä olevat läpivalaisukoneet eivät ole näin päteviä, vaan pullot pitäisi tarkastaa erillisillä nesteanalysointilaitteilla.

Koska EU-asetus vapauttaa tarkastusvelvollisuudesta litran pussiin mahtuvat nesteet 100 millilitraan asti, myös lentoasemien on järkevä vetää raja siihen.

Jos kentällä pitäisi yksitellen tarkastaa satojen matkustajien vesipullot, menisi ikä ja terveys. Yhtenäiset säännöt säästävät myös matkustajaa yllätyksiltä ja mielipahalta. Ei tarvita kuin yksi peruutettu lento tai myöhästyminen jatkolennolta ja voi päätyä lentokentälle, joka ei ole automatisoinut nesteiden turvatarkastusta. Silloin on turha selittää, että käsimatkatavaroissa oleva viskipullo on kymppitonnien arvoinen.

Liikenneturvallisuusvirasto TSA on Yhdysvalloissa erikseen linjannut nestekiellosta. Sen sijaan TSA:n mukaan jäisen pullon saa viedä turvatarkastuksen läpi, mutta virkailijalla on oikeus päättää, onko pullo alkanut sulaa.

Suomalaisten viranomaisten turvallisuusohjeessa nestettä ovat levitettävät aineet, kuten hillot ja voiteet sekä aineet, joilla on muitakin olomuotoja kuin kiinteä. Lentokentälle ei tarvitse matkustaa kovinkaan kaukaa, kun umpijäinen pullo on muuttunut nesteeksi.

Kaikki kyllä tietävät, ettei mikään ärsytä niin kuin saivartelijat ja turvatarkastuksen tyhmyyttään jumittavat sääntörikkurit. Jäisen vesipullon kanssa kikkailemalla voi herkästi joutua molemmille listoille. Lisäksi kikkailun hyödyt ovat olemattomat. Jos pelottaa, että jano yllättää, käsimatkatavaroihin kannattaa ottaa tyhjä pullo ja täyttää se terminaalialueen vessassa.

Paljon puhutaan erilaisten laitteiden säteilyhaitoista ja verrataan säteilyhaittojen määrää raskaana oleviin tai lapsiin. Miten säteilee sähköauto? Erityisesti kiinnostaa säteily takapenkkiläisille. Siellä on ne valtavat akut ja perheen pienimmät.

– Mummi

Maailman terveysjärjestö WHO toteaa, että jos matalataajuuksiset magneettikentät – joita on esimerkiksi sähköautoissa ja matkapuhelimissa – olisivat vaarallisia, sillä olisi huomattavia seurauksia kaikelle teollistuneelle maailmalle. Miljardit ihmiset olisivat jo sairastuneet, ja miljardien liikeimperiumit romahtaisivat.

Elektromagneettisen säteilyn vaaroja on selvitetty perusteellisemmin kuin monien kemikaalien. Yli 30 vuoden aikana tutkitun 25 000 tieteellisen artikkelin pohjalta ei ole löydetty todisteita, että matalataajuuksinen säteily olisi haitallista.

Suuri norjalainen tutkimuslaitos Sintef selvitti vuonna 2014 sähköautojen säteilyä, ja kävi ilmi, etteivät sähköautojen magneettikentät aiheuta minkäänlaista vaaraa ihmiselle.

Seitsemän testatun sähköauton lattiassa, akkua lähimmissä kohdissa, elektromagneettisen säteilyn määrät jäivät alle 20 prosenttiin Kansainvälisen ionisoimatonta säteilyä käsittelevän suojelutoimikunnan ICNIRP:n suoja-arvoista. Matkustajan päähän säteilyä kohdistui noin kaksi prosenttia turvallisesta enimmäismäärästä.

Samassa tutkimuksessa testattiin myös bensiini- ja dieselautoja. Myös niiden ohjaamoihin päätyy lähes yhtä voimakasta elektromagneettista säteilyä kuin sähköautoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai