Ei voi olla totta, ettei Suomi pärjännyt kauneuskisassa

Ykkössijoja imuroiva Suomi ei pärjännytkään maiden kauneuskilpailuissa. Voiko tämä olla totta, kirjoittaa HS:n Annamari Sipilä ensijärkytyksestään.

30.7. 10:55

Suomi taas ykkönen! Suomi jälleen ylivertainen! Suomi tänäkin vuonna onnellisin, tehokkain, tarmokkain ja reippain!

Sitä on niin tottunut Suomen imuroimiin ykkössijoihin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, että jos eteen sattuu mikä tahansa lista, jossa Suomi ei olekaan mitalisijoilla, huulilta purkautuu ärtyneenhämmentynyt kysymys: ”Voiko tämä olla oikein?”

Niin kuin nyt kuluvalla viikolla.

Vaikka 60 maan listaa kuinka rullasi ylös ja alas, Suomea listalta ei löytynyt.

Brittiläisen konservatiivisen laatulehden The Daily Telegraphin matkailutoimitus oli listannut torstaina maailman kauneimmat maat. Ja vaikka 60 maan listaa kuinka rullasi – ja rullasi ja rullasi – ylös ja alas ja luki maiden nimiä lopuksi jopa ääneen, Suomea listalta ei löytynyt. Että voiko tämä olla edes oikein?

Muut Pohjoismaat kyllä pärjäsivät. Norja oli kuudes, Islanti sijalla 17, Ruotsi sijalla 22 ja Tanska 30:s. Suomi – ei missään. (Tätä kirjoittaessani käyn taas kerran rullaamassa: voiko tämä todellakin olla näin? On se.)

Listan ykkönen eli ”kaunein” oli Yhdysvallat, hopeaa otti Australia ja pronssia Kanada. Viehättävyydestään tunnettu Italia oli sijalla 9, Ranska sijalla 12 heti perässään Venäjä ja Malediivit 60:s. Yhdistynyt kuningaskunta itse nappasi 19. sijan.

Kaunista ja oikein on se, mihin katsojan oma silmä on tottunut.

Kauneus on tunnetusti patrioottisen katsojan silmässä. Kaunista ja oikein on se, mihin katsojan oma silmä on tottunut.

Suomen viehätysvoiman ylenkatsomisen ymmärtäisi, jos kyseessä olisi yhden toimittajan tai edes toimituksen täysin subjektiivinen lista. Maiden kauneuskilpailussa oli kuitenkin käytetty mittatyökaluina 36:ta kriteeriä, kuten luonnonsuojelualueita, maailmanperintökohteita, metsäpinta-alaa, saarien määrää, luonnon monimuotoisuutta, faunaa ja flooraa, revontulia, onnellisuutta, vapautta, puhtautta sekä rannikon pituutta (etenkin auringonlaskuissa kylpevän länsirannikon).

Ja silti Suomi ei pärjännyt.

Osa kriteereistä pelasi toki Suomea vastaan. Emme ole saari (paitsi poliittis-logistisesti), meillä ei ole jäätiköitä (ainoastaan kylmä), kuumia lähteitä eikä autiomaata (vain autiota). Meillä ei ole korkeita vuoria eikä mittavia viiniviljelmiä (vaikka entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila yrittikin aikoinaan ansiokkaasti viedä Suomea EU:n viinimaiden listalle). Ja vaikka meillä on kymmeniätuhansia järviä, ei se riitä, kun painotetaan ”suuria järviä” eli yli 2 000-neliökilometrisiä.

Toimittajana tietysti ymmärrän, että nyt eletään brittiläistä kesälomakautta, ja siksi lehdissä tehtaillaan viihdyttäviä kesäjuttuja lomalaisten luettavaksi. Lukijana olin kuitenkin tuohtunut.

Ja kuten tuohtuneen lukijan nykyään kuuluu, aloin heti etsiä niin sanottuja motiiveja sekä piilomerkityksiä ja -vinoumia. Kas, mitalikolmikko tulee Britannian englanninkielisistä liittolaismaista, ei voi olla sattuma. Kas, kas, entiset siirtomaat ja Kansainyhteisökin edustettuina. Mitä – Irlanti vasta sijalla 40? En ollut tajunnutkaan, että Britannian välit läntiseen smaragdinvihreään saareen ovat jo niin huonot.

Tuohtuneena lukijana piehtaroin etenkin muiden Pohjoismaiden menestyksessä. Ymmärrän toki, että Norja vuonoineen on lehdistön ihannetyttö mutta että Ruotsi muka kauniimpi kuin Suomi. Sitä en huomannut Ljungbyssä viimeksi yöpyessäni.

Mutta onhan ruotsalaisilla tietysti aina isompi: Vänern on Saimaata paitsi laajempi myös syvempi.

Tyrmistystä seurasi kuitenkin pian helpotus. Tämähän menee suunnitelmien mukaan.

Tyrmistystä seurasi kuitenkin pian helpotus. Tämähän menee juuri suunnitelmien mukaan.

Mitä vähemmän Suomi saa mainosta, sitä visummin saamme pitää Suomen kaiken maailman töllistelijöiltä itsellämme. Sitä paitsi sisäinen kauneus ratkaisee.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai