”Tämä on täysi vesiperä” – Eläinlääkärit arvostelevat tulevaa lakia villieläin­hoitoloiden lepsusta kohtelusta

Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan, mutta villieläinten hoitamisesta ei vieläkään ole tulossa luvanvaraista.

Markku Harju pitelee joutsenta Nordic Wildlife Care -hoitolassaan Mustasaaressa. Kuva on heinäkuulta 2021.

13.6. 17:10

Villieläinhoitoloita on nykylain puitteissa mahdotonta valvoa, sanovat läänineläinlääkärit Anna Jeshoi ja Anna-Maria Moisander-Jylhä. He lähettivät toukokuussa maa- ja metsätalousministeriöön kirjeen, jossa kertoivat villieläinhoitoloihin liittyvistä huolistaan.

He mainitsivat kirjeessä juuri ne hoitolat, joista HS on viime aikoina uutisoinut. Sunnuntaina HS julkaisi jutun villieläinhoitola Nordic Wildlife Caressa tapahtuneista laiminlyönneistä. Aluehallintoviraston tarkastusraporteista paljastui, että hoidettavia eläimiä oli pidetty muun muassa virtsan ja ulosteiden likaamassa hallissa remonttijätteiden keskellä.

Toukokuussa HS kertoi laiminlyönneistä Kuusamon suurpetokeskuksessa, jossa myös hoidetaan luonnosta löytyneitä haavoittuneita ja orpoja eläimiä. Sekä Nordic Wildlife Care että Suurpetokeskus ovat jatkaneet toimintaansa vuosien ajan, vaikka läänineläinlääkärit ovat toistuvasti havainneet merkittäviä ongelmia niiden tiloissa ja eläinten hoidossa.

Vuosittaisia tarkastuksia tekevät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit Jeshoi ja Moisander-Jylhä kokevat, että laki on puutteellinen eivätkä heidän resurssinsa riitä huolelliseen valvontaan.

Läänineläinlääkärien mukaan villieläintoimijoita ei käytännössä pystytä valvomaan: eläimet tulevat ja menevät, ja tarkastuksia tehdään tavallisesti vain kerran vuodessa.

Hoitolat voivat soveltua linnuille, mutta jos niissä pidetään kuuttia tai kettua, ne eivät olekaan sopivat tai päinvastoin. Usein toimijat ottavat hoitoonsa kaikki tarjotut eläimet, varsinkin nuoret yksilöt, Jeshoi ja Moisander-Jylhä kirjoittivat.

Heidän mukaansa näillä toimijoilla voi olla hyvät tarkoitusperät, mutta toiminta ei silti täytä eläinsuojelulain tai -asetuksen vaatimuksia. Suuri ongelma on, että niin sanotulle villieläinhoitolatoiminnalle ei ole lainsäädännössä muita vaatimuksia lainkaan.

Eläinsuojelulain ja -asetuksen soveltaminen on täysin hampaatonta näiden toimijoiden kohdalla.

Samaa mieltä on Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa. Hänen mukaansa läänineläinlääkärit ovat nykytilanteessa aseettomia.

”He kyllä tekevät parhaansa.”

Riittävän tiukka ja täsmällinen laki on tärkeä, jotta luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi pystytään estämään. Jos estämisessä ei onnistuta, villieläinten pitäminen lemmikkeinä voi yleistyä.

Sainmaan mukaan trendi on jo nähtävissä. Tiktokissa luonnonvaraisten eläinten kanssa kuvatut videot keräävät suosiota. Sainmaa puhuu ”somesöpöstelystä”.

Maailman mittakaavassa eksoottisten lemmikkien trendi on vakava uhka. Laiton lemmikkikauppa on jo tehnyt esimerkiksi tietyistä papukaijoista, apinoista ja matelijoista uhanalaisia.

Eläinlääkärit ovat panneet toivonsa uuteen eläinten hyvinvointilakiin, joka on parhaillaan tekeillä. Lakiuudistuksella on tarkoitus korvata vuodelta 1996 peräisin olevat eläinsuojelulaki ja -asetus.

Hallituksen esitys uudistuksesta tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään elokuussa. Aikaisintaan uusi laki voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Tällä hetkellä villieläimen hoitoon ei tarvita mitään erillistä lupaa. Uudessa hyvinvointilain luonnoksessa esitetään, että villieläinten hoitolatoiminta olisi ilmoituksenvaraista toimintaa.

Ministeriölle kirjelmöineiden läänineläinlääkäreiden mielestä luvanvaraisuus olisi eläinten hyvinvoinnin ja tehokkaan valvonnan kannalta parempi vaihtoehto.

Luvan edellytyksenä tulisi olla ennakkotarkastus, ja luvan tulisi olla eläinlajikohtainen, läänineläinlääkärit kirjoittivat. Lisäksi tulisi erikseen säätää kielletyksi sellaisten eläinten hoitoon ottaminen, joita ei missään olosuhteissa voida palauttaa luontoon, ellei eläimelle ole hoidon päätyttyä tarjolla paikkaa asianmukaisesti hoidetusta eläintarhasta.

HS:n sunnuntaisessa jutussa villieläinhoitolaa pitävä Markku Harju ehdotti, että valtio ottaisi loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidon kontolleen. Miksei valtio siis ota villieläimistä vastuusta vaan kippaa ne vapaaehtoisten syliin?

”Ydinsyy on raha”, vastaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola. Hänen mukaansa ministeriössä on kyllä keskusteltu asiasta, ja ehdotuksia valtion omista hoitoloista on tullut.

”Mutta ei meillä ole budjetissa rahaa tällaiseen toimintaan.”

Pullola huomauttaa, että tilanne on sama monissa muissakin maissa. Esimerkiksi Ruotsissa nojataan niin ikään kolmanteen sektoriin, käytännössä eläinsuojeluyhdistyksiin.

Pullolan mukaan luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan ainoa iso ero on, että luvanvarainen toiminta tarkastetaan ennen sen aloittamista. Ilmoituksenvaraisia hoitoloita taas tarkastettaisiin vuosittain ja tarvittaessa.

”Ajatuksena on saada eläinten hyvinvointi paremmin valvonnan piiriin, jotta viranomaisilla olisi tieto, missä tätä toimintaa harjoitetaan.”

Lisärahoitusta ei lakiuudistukseen sisälly. Läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhän mukaan nykyisillä resursseilla valvonnan toteuttaminen on vaikeaa.

Korkeasaaren Sanna Sainmaa sanoo olevansa lakiesitykseen erittäin pettynyt. Hänen mielestään ilmoituksenvaraisuus ei käytännössä paranna villieläinten kuntouttamisen tilannetta millään tavalla.

”Tämä on täysi vesiperä.”

Sainmaa on keskustellut aiheesta useiden läänineläinlääkärien kanssa ja ymmärtänyt heidän toivovan lakiin nimenomaan hoitolatoiminnan luvanvaraisuutta.

”Meidän pitäisi kuunnella tässä asiassa läänineläinlääkäreitä, jotka sitä valvontatyötä tekevät”, hän sanoo.

Sainmaa pohtii, voisiko luvanvaraisuus jopa säästää läänineläinlääkäreiden resursseja. Ennaltaehkäisevä työ – siis esimerkiksi lupaa hakevien hoitoloiden tarkastaminen etukäteen – karsisi joukosta toimijoita, joilla ei ole resursseja eläinten hyvään hoitoon ja luontoon palauttamiseen.

Esimerkiksi Kuusamon suurpetokeskus on vienyt alueen läänineläinlääkäreiltä huomattavan paljon työaikaa.

”Aivan varmasti heillä on mennyt enemmän aikaa tällaisiin tapauksiin, joita vatvotaan vuosikausia.”

Sainmaan mukaan luvanvaraisuus toisi alalle selkeän ohjeistuksen, joka voisi tervehdyttää sitä.

Valtio osallistuu villieläinten hoitoon ympäristöministeriön kautta. Ympäristöministeriö myöntää luonnonvaraisten eläinten kuntoutukseen harkinnanvaraista valtionavustusta, jota esimerkiksi Nordic Wildlife Care on vastaanottanut.

Viime vuonna avustusta myönnettiin yhteensä 380 000 euroa. Summa jakautui kuuden toimijan kesken.

Ympäristöministeriö ei ollut tietoinen Nordic Wildlife Caren eläimille vaarallisista olosuhteista ennen HS:n selvitystä. Ministeriössä harkitaan parhaillaan, mitä hoitolan saamalle tuelle tehdään.

”Ollaan sitä nyt sitten mietitty, että mikä se menettely olisi”, kertoo ylitarkastaja Anu Häkli ympäristöministeriöstä.

”Voidaan tehdä lisäselvityspyyntö ja asianomaisen kuuleminen, jos siihen on tarvetta. Muita vaihtoehtoja ovat avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä.”

Nordic Wildlife Care on saanut valtionavustusta kolmena viime vuonna. Tukea on myönnetty, vaikka villieläinhoitolan kulut ovat todellisuudessa olleet paljon pienemmät kuin hakemuksissa on annettu ymmärtää. Tämä selviää hakemusten yhteydessä palautetuista tilinpäätöksistä, jotka HS pyysi nähtäväksi.

Esimerkiksi viime vuonna Nordic Wildlife Caren menot ovat olleet lähes puolet pienemmät kuin se kustannusarviossa etukäteen ilmoitti.

Häklin mukaan tällaisessa tapauksessa tukia pitää maksaa takaisin.

”Jos toimija on saanut liikaa tai perusteettomasti, niin se tulisi palauttaa.”

Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. HS ei tavoittanut ympäristöministeriöstä ketään, joka olisi osannut kertoa, miksi palautusta ei ole pyydetty.

Kuusamon suurpetokeskuksen toiminta on tällä hetkellä vaakalaudalla. Aluehallintovirasto ilmoitti torstaina 9.6. harkitsevansa Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan välitöntä peruuttamista. Syynä ovat avin mukaan muun muassa eläintarhaluvan haltijan vakava eläinsuojelulain vastainen toiminta sekä lupaehtojen noudattamatta jättäminen. Avi on lähettänyt Kuusamon Suurpetokeskukselle kuulemiskirjeen, jonka vastausaika päättyy juhannusviikolla 23. kesäkuuta. Aluehallintovirasto tekee päätöksen asiassa aikaisintaan juhannuksen jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai