Suomi suojasi oligarkkeja pakotteilta – Viron entinen presidentti HS:lle: ”Aina voi löytää juridisen syyn”

Suomen kansalaisuuden saaneet oligarkit välttyivät vuosien ajan kovilta toimilta, vaikka kuuluivat presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Ex-suurlähettiläs Bruce Oreck kertoo puolestaan vedonneensa Hartwall-areenan jättämiseksi pakotteiden ulkopuolelle.

Venäläis-suomalaiset oligarkit Boris Rotenberg (vas.) ja Gennadi Timtšenko sekä Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves.

5.9. 19:12

Helsingin Sanomat kertoi 4. syyskuuta, että Yhdysvallat oli harkinnut myös liikemies Harry ”Hjallis” Harkimon lisäämistä vuoden 2015 Venäjä-pakotelistalleen. Edellisenä vuonna listalle olivat joutuneet venäläis-suomalaiset oligarkit Gennadi Timtšenko ja Boris Rotenberg.

Harkinnan vahvisti HS:lle Yhdysvaltain pakotepolitiikan toteuttamisesta vastannut entinen diplomaatti Daniel Fried.

Vuoden 2015 valmistelussa Yhdysvallat kiinnitti huomiota jo aiemmin listattujen oligarkkien apureihin ja liikekumppaneihin. Sellaisiksi laskettiin Timtšenkon pitkäaikainen yhteistyökumppani Kai Paananen ja Boris Rotenbergin poika Roman Rotenberg.

Harkimo oli Timtšenkon ja Rotenbergien perheen liikekumppani ja mukana KHL-hankkeessa, joka oli osa Venäjän pehmeän vaikutusvallan käyttöä lännessä.

Fried kertoi Yhdysvaltojen luopuneen aikeistaan sen jälkeen, kun Suomesta oli viestitty, että listaus olisi vaikeuttanut Harkimon enemmistöomistaman Jokerit-joukkueen toimintaa.

Myös Hartwall-areenan taustayhtiö säästyi pakotteilta. Yhdysvaltain silloinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kertoi HS:lle vedonneensa itse Friediin halliyhtiön säästämiseksi. Oreck ei itse ollut mukana maansa pakotevalmistelussa, mutta oli kuullut hallin listaamisaikeista muuta kautta.

Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.

Jääkiekkoon puuttuminen olisi kuin asettaisi pakotteita baseballille Yhdysvalloissa, hän kertoi selvittäneensä maanmiehelleen.

Friedin mukaan Yhdysvallat uskoi, kun sille viestittiin, että listaaminen olisi herättänyt jääkiekkoa rakastavassa kansassa tuohtumusta ja kääntänyt heitä vastustamaan suurvallan pakotepolitiikkaa.

Venäläisten omistama Helsingin telakka vältti listauksen samankaltaisista syistä: isku isoon työnantajaan olisi vaarantanut työpaikat ja aiheuttanut vastarintaa.

Olisiko suomalaisten jääkiekkorakkaus ja sympatia Jokereita kohtaan todella ollut niin suurta, että siihen kohdistuvien pakotteiden asettaminen olisi suututtanut kansan? Jokereiden KHL-taival oli alusta asti ollut kritiikin kohteena.

Toisaalta ilmapiiri oli erilainen. Venäjän täyshyökkäystä Ukrainaan ei ollut tapahtunut. Krim oli vallattu ja sota Itä-Ukrainassa aloitettu, mutta Euroopassa Venäjän aggressiota ei vielä nähty niin suurena ongelmana, että maa olisi haluttu todella eristää ja ajaa seinää vasten. Suomessa moni ajatteli, että yhteistyön kautta asiat sujuvat paremmin.

Suomi oli mukana EU:n pakotteissa ja otti osumaa talouteen, mutta monelta osin kanssakäymistä itärajan yli jatkettiin entiseen malliin. Yhteisiä hankkeita tehtiin ja ydinvoimalaakin yritettiin rakentaa.

Monen muun maan tavoin Suomi pyrki minimoimaan vaikutukset itseensä ja kansalaisiinsa. Pyrkimys ulottui myös maan ”omiin oligarkkeihin”.

Yksi esimerkki suomalaisesta linjasta nähtiin viime keväänä, kun HS sai puolivahingossa tietää ulkoministeriön Långvikin kylpylähotellille antamasta ”fasilitointipalvelusta”.

Kylpylä teki omistusjärjestelyjä vuonna 2015 sen jälkeen, kun omistaja Roman Rotenberg oli lisätty Yhdysvaltain listalle. Liiketoiminta vaihtoi omistajaa yhden euron hintaan ja uusiksi pääomistajiksi tulivat Ryokan-yhtiön kautta Martti Ahto ja Auvo Niiniketo.

Oli Suomessa tiedetty tosiasia, että molemmat ovat oligarkkien pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja asiamiehiä. Ahto tutustui Roman Rotenbergiin jo koulussa ja Niiniketo oli tehnyt yhteistyötä Rotenbergien kanssa 90-luvulta asti. Kauppa vaikutti mahdolliselta bulvaanijärjestelyltä.

Kun HS kysyi heiltä keväällä kaupan aitoudesta, Ryokan lähetti toimitukselle Suomen ulkoministeriön laatiman asiakirjan. Yritys oli käyttänyt sitä apuna pakotekestävyytensä todistamisessa.

Asiakirjassa selostetaan kauppaan liittyviä seikkoja, mutta ei mainita, että uuden omistajayhtiön keskeiset omistajat ovat Rotenbergien pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Ministeriö selitti, että sen tehtäviin ei kuulunutkaan selvittää tällaisia kytköksiä.

HS kysyi Friediltä tapauksesta. Hän tyytyi toteamaan yleisellä tasolla, että toimittajan kuvaama omistusjärjestely kuulostaa mahdolliselta amerikkalaisten pakotteiden kiertämiseltä. Kylpylän omistajat ovat vakuuttaneet kaupan aitoutta ja välimatkan korostamiseksi Niiniketo kertoi keväällä luopuneensa Ryokanin omistuksesta.

EU:n henkilöpakotteilla on Suomessa kovemmat seuraukset kuin Yhdysvaltojen vastaavilla. Yhdysvaltojen pakotteet iskevät suomalaisiin erityisesti finanssialan yhtiöiden kautta: ne ovat sidottuja amerikkalaiseen pankkimaailmaan eivätkä halua olla tekemisissä pakotelistattujen tahojen kanssa.

EU-pakotteet johtavat muun muassa omaisuuden takavarikointiin.

Boris Rotenbergiä ja Timtšenkoa ei asetettu EU:n pakotelistalle vuoden 2014 ja alkuvuoden 2022 välisenä aikana. Sitä voi pitää erikoisena, sillä he ovat Vladimir Putinin läheisintä oligarkkipiiriä.

Selitys erikoisuuteen näyttää löytyvän Suomesta. Keväällä Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves kertoi Twitterissä, että Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) oli vuonna 2014 estänyt Timtšenkon ja Rotenbergien EU-listauksen.

HS kysyi Ilvekseltä asiasta tarkemmin viime perjantaina. Hän kertoo saaneensa tiedon Suomen käyttämästä ”veto-oikeudesta” oman maansa ulkoministeriöltä.

Tuomioja sanoi aiemmin HS:lle, ettei edes muistanut kyseisten oligarkkien nimiä.

”Tämä liittyi siihen, että nämä olivat Suomen kansalaisia. Että siitä vain oli kysymys. Se oli juridinen kysymys minun mielestäni, eikä mikään poliittinen kysymys”, Tuomioja kertoi.

”Aina voi löytää juridisen syyn”, Ilves kommentoi selitystä HS:lle.

Syy näyttää olleen myös osin itse rakennettu, sillä KGB-taustainen Timtšenko oli saanut Suomen kansalaisuuden erikoisia reittejä. Iltalehti paljasti toukokuussa, että Putinin luottomiehen kansalaisuus junailtiin vuonna 1999 Ulkomaalaisvirastossa ohi asiasta kiinnostuneen Suojelupoliisin.

Iltalehden mukaan Timtšenkon yhteistyökumppani Kai Paananen oli pyytänyt viraston pääjohtajana toiminutta ystäväänsä Matti Saarelaista kiirehtimään kansalaisuuspäätöstä. Suojelupoliisi ei ollut ehtinyt puuttua asiaan, lehti kertoi.

Päätöksellä oli kauaskantoiset seuraukset.

Kuinka vaikea juridinen ongelma pakotelistauksen estänyt Suomen kansalaisuus sitten oli?

Sen vaikeusasteesta voi päätellä jotain sen pohjalta, että täyshyökkäyksen käynnistyttyä helmikuussa 2022 Timtšenko ja Boris Rotenberg lisättiin vauhdikkaasti EU:n listalle.

Tämän seurauksena areena Helsingin Ilmalassa on tyhjillään ja Jokereiden pelit jäissä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai