Milloin Helsingin kantakaupunkiin koittaa katutöistä vapaa kesä?

Tällä palstalla Torsti ja hänen tikkaremminsä vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Eikö vastaus tyydytä? Tai onko oma kysymys mielessä? Lähetä postia Torstille: hs.torsti@hs.fi.

23.10. 2:00 | Päivitetty 31.10. 11:32

Hei taas, lukijat, tässä Torsti. Nimimerkki HH syytti Torstia satuilusta ja pyysi todisteita siitä, että Danielin kirja on kirjoitettu noin vuosina 200–165 eaa. Lisäselvyyden saamiseksi Torsti otti yhteyden Raamattua tutkivaan tikkaremmiläiseen.

Hän kertoo, että Danielin kirja pohjautuu apokalyptiikalle tyypilliseen jippoon ja puhuu peitekielisesti historian tapahtumista aikoja sitten eläneen näkijän profetioina.

Danielin kirja kuvaa selvästi tapahtumia 200-luvulta eaa. vaikkei mainitse oikeita nimiä. Kirjan voi päätellä päättyneen vuoteen 167 eaa. Tuolloin seleukidikuningas Antiokhos IV valloitti Jerusalemin, mikä käsitellään, kun taas seuraavana vuonna alkaneita makkabilaiskapinoita ei.

”Tulevaa” kirja kuvaa liian tarkasti, kun taas historiaan liittyen on asiavirheitä. Karkeasti pielessä ovat muun muassa monet tiedot koskien persialaiskuninkaita 500-luvulla eaa, jolloin kirja on olevinaan kirjoitettu. Esimerkiksi Dareioksen isäksi väitetään Kserksestä, vaikka isä oli Kyyros. Aikalaiskirjoittajalle nämä olisivat olleet perusasioita.

Kirjasta kolme viidesosaa on alkukieleltään arameaksi ja loput hepreaksi, mikä viittaa pitkään kirjoitusaikaan ja useisiin kirjoittajiin. Kirjassa on myös Vanhalle testamentille muuten vierasta enkeli- ja demonikuvastoa, joka sen sijaan oli trendi varhaisen juutalaisuuden aikaan juuri toisella vuosisadalla eaa. Samasta todistavat kirjan omalaatuinen ylösnousemususko sekä tapa välttää Jahve-nimeä.

Tämä tietopaketti on teologiaa opiskelleille peruskursseilta tuttu, tutkija kertoo. Sekin kuvaa, miten yksimielinen tiedeyhteisö on kirjoituksen taustasta.

Milloin tulevaisuudessa on kesä, jolloin katutöitä olisi Helsingin kantakaupungin alueella mahdollisimman vähän? Ymmärrän kyllä huollon ja kunnossapidon tarpeen, mutta kai infra on joskus hetken sellaisessa pisteessä, että raksoja on vähemmän kuin normaalisti.

- AP

Kaupungilla työskentelevä tikkaremmiläinen huokaisi syvään kysymykselle: voisipa helpotusta luvata. Näyttää kuitenkin siltä, että työmaita piisaa vielä kymmenisen vuotta.

Se johtuu suurelta osin siitä, että kaupunki investoi infrastruktuuriinsa nyt noin kaksinkertaisesti verrattuna aikaan kymmenen vuotta sitten.

Ja edessä on mittavia peruskorjaushankkeita, kuten ikivanhojen vesijohtojen vaihtamista Mannerheimintien alla tai metroaseman kannen remontointi Rautatieaseman edessä Kaivokadulla. Tekeillä on myös paljon suuria joukkoliikennehankkeita, kuten Kruunusiltoja ja Länsi-Helsingin raitiotietä.

Niiden taustalla painaa aiempaa vahvempi poliittinen halu tehdä kasvavassa kaupungissa kulkemisesta sujuvaa mahdollisimman monelle. Paljon on ollut myös yksityisten tahojen työmaita, kun katujen alle on asennettu kaukokylmäputkistoja ja uusia internetkaapeleita.

Pian keskusta-alueen suurimmat liikenneväylät alkavat olla remontoitu. Työmaita on varmasti aina, mutta ensi vuosikymmenellä suurimmat hankkeet keskittynevät muualle.

Meitä kansalaisia ohjeistetaan jatkuvasti huolehtimaan salasanoistamme. Ne pitää vaihtaa ajoittain, ja niiden on oltava riittävän monimutkaisia. Usein käyttäjätunnus on kuitenkin sähköpostiosoite, jonka on helppoa arvata olevan esimerkiksi etunimi.sukunimi@gmail.com. Tulemmeko tällä tavoin hakkereita puolitiehen vastaan? Eikö olisi turvallisempaa, jos käyttäjätunnuksetkin olisivat monimutkaisia?

– Tuplavarmistaja

Todentautumiseen vaaditaan tyypillisesti kahta tietoa: pitää kertoa identiteetti, jolla palveluun haluaa kirjautua sekä osoittaa tuntevansa salaisuus, joka sitten päästää sisään.

Kysymyksessä on kuitenkin kaikuja menneestä, Tikkaremmin tietoturva-asiantuntija valistaa. Uusissa palveluissa on melko hedelmätöntä vaalia käyttäjätunnuksen salaisuutta, sillä kirjautumisketjun myöhemmistä vaiheista on tullut niin turvallisia.

Monet palvelut käyttävät esimerkiksi erilaisia todentamissovelluksia, kaksivaiheista varmennusta tai sähköpostiin lähetettäviä kirjautumislinkkejä. Salasanat ovat jäänne menneestä. Niitä tarvitaan yhä harvemmin, ja silloinkin muistamisen saa ulkoistettua salasananhallintasovelluksille. Helppokäyttöisyys ja turvallisuus lyövät kerrankin kättä keskenään.

Tietoturva-asiantuntija ei huolestuisi, vaikka joku tietäisi, millä sähköpostilla hän kirjautuu useimpiin palveluihin. Mutta esimerkiksi verkkopankin käyttäjätunnuksen hän pitää hyvin visusti omana tietonaan.

Uusien käytäntöjen toinen puoli on se, että murtautumalla henkilökohtaiseen sähköpostiin saa yhtäkkiä pääsyn lähes kaikkialle. Sen vuoksi tärkeintä on suojella sitä yli kaiken.

Päälle kannattaa panna varoitusviestit kirjautumisista vierailla koneilla ja kaksivaiheinen tunnistautuminen. Salasanan ei tarvitse olla monimutkaista kirjainmerkkimössöä, kunhan se on pitkä eikä sitä käytä muualla. Palveluihin ei kannata rekisteröityä työpaikan tai yliopiston sähköpostilla, jos ei usko käyttävänsä sitä kymmenien vuosien ajan.

Jos et ole pannut yksityiseen sähköpostiisi uniikkia salasanaa tai kytkenyt päälle kaksivaiheista tunnistautumista, varovaisuuden ystävänä Torsti ehdottaa jämerästi, että hoidat homman heti – vaikka kesken aamukahvin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Sunnuntai