Kannattaako hiusharja pestä astianpesu­koneessa vai pyykinpesu­koneessa?

Tällä palstalla Sisko etsii vastauksia lukijoiden kysymyksiin, jotka koskevat tapakulttuuria, etiikkaa ja muita elämän pulmatilanteita. Onko sinulla kysymys mielessä? Lähetä se Siskolle: hs.sisko@hs.fi.

30.10. 2:00 | Päivitetty 30.10. 8:54

Viime kerralla puhuttiin johdon nimikkeistä. Sain kirjeen: ”Mielestäni esimies-/-henkilö-keskustelua tärkeämpää on puhua alaisen korvaavasta nimikkeestä. Hierarkkisten rakenteiden murtuminen eritoten asiantuntijuutta edellyttävässä tietotyössä, vallan ja vastuun uudelleenjaossa, saa alaisen tuntumaan vähäpätöiseltä alamaiselta. Olenkin jo toistakymmentä vuotta koettanut juurruttaa nimikettä johdettava alaisen sijaan. Englannissahan ihmisten johtamisen asettelu on leaderfollower. Yhteisen menestyksen terveisin Pekka Kurvinen, johdon konsultti.”

Kiitos, menestystä!

Myös Juhani Koskinen kirjoittaa aiheesta: ”Suurissa moniportaisissa organisaatioissa on tarvetta useille nimityksille: pääjohtaja, toimitusjohtaja, tehtaan tms. linjajohtaja, osastopäällikkö, jaospäällikkö, ryhmäesihenkilö, työnjohtaja, tiiminvetäjä jne. Viime vuosikymmeninä on ollut havaittavissa johtaja- ja päällikkö-nimitysten inflatorista käyttöä jopa tehtävissä, joissa ei ole alaisia lainkaan, esim. erilaiset asiakkuuspäälliköt ja -johtajat, vain sen vuoksi, että komeampi titteli käyntikortissa avaa paremmin ovia neuvotteluun pyrittäessä.”

Virhekin on palstalleni lipsahtanut. Mainitsin, että Konstantinopolissa kahviloita kutsuttiin nimellä qahve-khane, viisauden koulu, mutta niin se ei mennyt. Iranilaisten kielten erikoistutkija Petri Pohjanlehti kertoo, että sana tarkoittaa yksinkertaisesti kahvihuonetta. Sen sijaan kahvihuoneita voitiin kuvata viisauden kouluiksi, koska niissä kävi niin etevää väkeä.

Monesti uimahalleissa on ainakin yksi rata varattu kuntouimareille tai nopeille uimareille. Miten hyvä kunto tai kuinka nopea pitää olla, että näille radoille uskaltaa mennä uimaan?

– Ilkka

Ratojen nopeudet ovat suhteellisia: kuntouimari on aina nopeampi kuin hidas, mutta hitaampi kuin nopea. Sinun tehtäväsi on löytää rata, jossa ihmiset uivat suurin piirtein yhtä nopeasti kuin itse uit. Jos koet olevasi ratasi hitain, voit altaan päässä jäädä kohteliaasti odottamaan ja päästää nopeamman uimarin ohitsesi.

Usein ratatilanne elää melko orgaanisesti, kertoo hallissa työskentelevä ystävättäreni. Jos hallissa on vaikkapa kahdeksan ihmistä ja neljä rataa, päädytään kahden hengen ratoihin. Kun nopeampia uimareita ilmestyy paikalle, muut väistävät hitaammille reiteille.

Yksi selkeä sääntö altaan käyttöön liittyy: syvään altaaseen on asiaa vain uimataitoisena. Se määritellään niin, että ihminen pystyy uimaan 200 metriä tukea ottamatta (ja siitä 50 metriä selällään).

Välillä uimahalleissa näkee melkoista rataraivoa: Toisia sätitään hitaudesta tai jopa potkaistaan ohittaessa. Se on täysin asiatonta käytöstä, ja kehotan potkijoita siirtymään avomeriharjoitteluun. Uiminen on hieno liikuntamuoto, johon tulee kannustaa. Joskus voi toki hyvin ystävällisesti ehdottaa, voisiko toinen siirtyä sopivammalle radalle.

Silloin tällöin on kuitenkin yksinkertaisesti kestettävä toisten ihmisten hitautta. Tämä tulee vastaan uimahallissa, tämä tulee vastaan linjastolla. Vaikeaa kestää, mutta sellaista on elämä.

Miksi Camillasta tulee kuningatar? Miksi hän ei ole esimerkiksi prinsessa, olihan prinssi Philipkin vain prinssi?

– Heli, henkisesti prinsessa

Camillasta käytettävä termi on tarkalleen ottaen queen consort eli kuningatarpuoliso. Se tarkoittaa nimenomaan istuvan kuninkaan puolisoa, ei hallitsevaa kuningatarta. Kuningatarpuolisona Camillalla ei ole varsinaista valtaa, vaikka häneen viitataan yleisesti lyhyemmin vain ”kuningattarena”.

Mutta tosiaan on myös niin, että Charles-kuninkaan isää kutsuttiin prinssiksi. Miksi? Tässä on taustalla hieman mutkikas järjestelmä perimykseen ja sukupuoleen liittyviä sääntöjä ja tapoja.

Yksinkertaisimmillaan brittimonarkiassa tittelit toimivat niin, että hallitsijan lapset ja lapsenlapset ovat kaikki oikeutettuja prinssin tai prinsessan arvonimeen. Tämän lisäksi naiset saavat yleensä tittelinsä kuninkaallisen puolisonsa arvon mukaan – prinssin kanssa naimisiin menevästä tulee siis prinsessa. Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa nainen on hierarkiassa puolisoaan korkeammalla. Näin prinssin puoliso on yleensä prinsessa, paitsi jos hän on hallitseva kuningatar.

Mies sen sijaan ei saa avioliitossa kuninkaallisen puolisonsa arvoa.

Kuningatar Camillan kohdalla tilannetta hämmentää vielä se, että ennen tuloaan kuningattareksi hän ei ollut prinsessa, vaikka oli naimisissa prinssin kanssa. Miten se on mahdollista? No, Charlesin edesmennyt puoliso Diana oli prinsessa, ja siksi Camilla jätti tittelin käyttämättä kunnioituksesta Dianan muistoa ja myös mahdollisesti suutahtavaa kansaa kohtaan. Hän ei ollut tuolloin vielä järin suuressa kansansuosiossa. Nyt ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja helmikuussa kuningatar Elisabet ilmoitti, että hänen kuolemansa jälkeen Camillasta tulisi kuningatar.

Kannattaako hiusharja pestä astianpesukoneessa vai pyykinpesukoneessa?

– Elma

Näistä kahdesta laitteesta jos valitaan, niin hiusharja kannattaa ehdottomasti pestä astianpesukoneessa. Pyykinpesukoneessa harja repii vaatteet ja kolisee villisti. Mutta puista luonnonharjaa älä laita kumpaankaan koneeseen. Vain muovisia harjoja!

Astianpesukone on tosiaan varsin monikäyttöinen kone; itse puhdistin sellaisessa juuri tiskiharjan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Sunnuntai