”Vaalikatrillia”, sanoi Hertta Kuusinen

Hallitus on viimeksi kaatunut välikysymyksen luottamusäänestyksessä vuonna 1958.

Skdl:n kansanedustaja Hertta Kuusinen kutsui välikysymyskeskustelua vuonna 1958 ”vaalikatrilliksi”.

13.11. 2:00 | Päivitetty 13.11. 7:26

Usein toistetun hokeman mukaan välikysymys on opposition järein ase. Ja niinhän se on. Välikysymyksen tarkoitus on kaataa istuva hallitus.

Järeydestään huolimatta ase on tuottanut kovin harvoin tulosta. Viimeksi eduskunta on nimittäin äänestänyt hallitukselle epäluottamuksen välikysymyksessä vuonna 1958.

Siis 64 vuotta sitten.

Sen jälkeen eduskunta on antanut useita satoja kertoja välikysymysäänestyksessä hallituksille luottamuksen.

Tällä viikolla nähtiin taas tuttu kuvio, kun Sanna Marinin (sd) hallitus vastasi ennallistamisasetusta koskevaan välikysymykseen. Perjantaina eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta, ja sitähän löytyi äänin 103–73.

Välikysymys oli kuluvan vaalikauden neljästoista.

Yksi niistä itse asiassa johti hallituksen eroon, mutta se ei tapahtunut luottamusäänestyksen kautta. Pääministeri Antti Rinne (sd) jätti paikkansa pääministerinä ja pyysi hallituksensa eroa joulukuun alussa vuonna 2019, juuri ennen Postia koskeneen välikysymyskeskustelun alkua.

Tämän viikon välikysymyskeskustelu oli paikoin melkoisen rapsakka. Sanan säilän heiluttelussa kunnostautui etenkin maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk), joka heitti läppää paikoin kuin standup-koomikko. Kurvinen vaati kokoomusta antamaan puolueensa europarlamentaarikolle Sirpa Pietikäiselle ”epäluottamuslauseen”. Opposition puheita Kurvinen kutsui ”Kummeli-jutuiksi”.

Kurvisen verbaaliset heitot kuitenkin kalpenevat, kun lukee täysistuntojen pöytäkirjoja takavuosilta – esimerkiksi siitä vuoden 1958 välikysymyskeskustelusta, jossa hallitus viimeksi kaatui luottamusäänestyksessä.

Kyseessä oli Rainer von Fieandtin johtama virkamieshallitus, joka itse asiassa vastasi kerralla kahteen välikysymykseen. Toisessa aiheena oli viljan hinnan korottaminen, toisessa maataloustulolaki.

Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan maalaisliiton Erkki Ryömä sanoi Sdp:n Sulo Hostilalle, että suutarin kannattaisi pysyä lestissään. Tällä Ryömä tarkoitti, että painijataustan omaavan Hostilan kannattaisi hänen mielestään keskittyä maatalouspolitiikan sijaan ennemmin painimiseen. ”Hän kuuluu varsin kevyeen sarjaan”, Ryömä sanoi.

Kokoomuksen Tuure Junnila arvioi, että ”älyllinen epärehellisyys on maalaisliittolainen erikoisominaisuus”. Sdp:n Kalervo Haapasalo pohti, onko maalaisliiton vaalikarja niin yksinkertaista, että sille menee maalaisliiton propaganda täydestä läpi.

”Entiset hallituskaverit ovat käyneet kuin viidakon villit toistansa vastahan.”

Skdl:n Esa Hietanen kutsui Sdp:n Artturi Koskista ”kivisten peltojen mieheksi”.

Maalaisliiton Antti Rantamaa paheksui sitä, että Sdp:n Kalle Jokinen esitti ”hempeällä äänellä” perättömiä väitteitä maalaisliitosta. Tämän jälkeen Rantamaa ryhtyi ihmettelemään, miksi Jokinen oli puheenvuorossaan puhunut kolonnasta, vaikka ei ollut sodan aikana rintamalla.

”Tämä välikysymyskeskustelu on ihmeellisintä keskustelua, mitä tässä kamarissa olen 13 vuoden aikana kuullut”, arvioi kokoomuksen Johannes Wirtanen. Hän ihmetteli etenkin sitä, että entiset hallituskumppanit Sdp ja maalaisliitto ottivat salissa niin kovasti yhteen.

”Entiset hallituskaverit ovat käyneet kuin viidakon villit toistansa vastahan”, Wirtanen sanoi.

Vuonna 1958 kansanedustajien puheaikaa ei ollut millään tavalla rajoitettu, joten monet puheenvuorot olivat todella pitkiä. Aika moni hairahtui kauaksi varsinaisesta aiheesta.

Skdl:n Ville Pessi intoutui moittimaan kokoomusta ja Sdp:tä siitä, että ne olivat jotenkin edesauttaneet neuvostovastaisen kirjallisuuden julkaisemista. Maalaisliiton Eino Palovesi kritisoi sanomalehtien postikuljetusmaksujen korottamista. Puhemies pyysi häntä palaamaan välikysymyksen aiheeseen.

”Vaalikatrillia”, Skdl:n kansanedustaja Hertta Kuusinen sanoi. ”Se olisi humoristista, ellei se samalla olisi irvokasta.”

Vaalikatrillilla Hertta Kuusinen tarkoitti sitä, että hänen mielestään kyseisten välikysymysten motiivina olivat lähestyvät vaalit ja puolueiden yritys profiloitua.

Eikä tämä motiivi taida olla kovin vieras muissakaan historian aikana kuulluissa välikysymyksissä. Oppositio toki toivoo, että hallitus kaatuisi, mutta olennaista on saada muut näyttämään huonolta ja oma puolue hyvältä, jotta kannatus nousisi.

Oman hännän nostoa ei pidä paheksua. Se on politiikkaa. Ja vaalit ovat taas jo ovella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Sunnuntai