Syö, että jaksat urheilla

Lasten ja nuorten liikuntavammat ovat lisääntyneet. Liian vähäinen energian saanti altistaa murtumille ja monille muille terveysongelmille.

Liian vähäinen energian saanti on monen nuoren urheilijan ongelma.

20.11. 2:00 | Päivitetty 20.11. 18:14

Tuore urheiluskandaali syntyi, kun Yle kertoi rytmisen kilpavoimistelun pitkäaikaisen päävalmentajan pakottaneen maajoukkueen urheilijoita laihduttamaan.

Voimisteluliiton kurinpitoa varten tekemän ilmoituksen mukaan päävalmentaja kommentoi jatkuvasti maajoukkuevoimistelijoiden painoa ja ulkonäköä. Heitä punnittiin säännöllisesti kerran viikossa useiden vuosien ajan. Sen jälkeen siirryttiin mittaamaan kehonkoostumusta.

Urheilijat ja heidän vanhempansa kertoivat Ylelle, että seurauksena oli piinallista painon pudottamista, ahdistusta, syömishäiriöitä ja muita vakavia terveysongelmia. Haastatellut urheilijat olivat alaikäisiä aloittaessaan naisten maajoukkueessa.

Nykyisen terveystietämyksen valossa toiminta vaikuttaa käsittämättömältä, etenkin kun valmentaja on myös lääkäri.

Voimistelulajeissa on kuitenkin vahva perinne painon vahtimisessa. Myös joukkuevoimistelussa on harrastettu kehonkoostumuksen mittaamista ja tiukkaa syömisen sääntelyä. Kisakallion urheiluopiston ruokalassa on ollut voimisteluvalmentajien vaatimuksesta linjasto, jossa voimistelijoille on tarjottu kevyempää ruokaa kuin muille urheilijoille.

”En osaa tarkkaan sanoa, kuinka yleistä se nykyisin on, mutta etenkin esteettisissä lajeissa on edelleen riski, että liikaa tarkkaillaan painoa, sanoo Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen.

”Se on huolestuttavaa.”

Leppänen johtaa Terve urheilija -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on viedä tutkimustietoon perustuvaa tietoa urheilijan terveydestä valmentajille, urheilijoille sekä heidän tukijoukoilleen.

Liian vähäisestä syömisestä johtuva energiavaje on itsessään vakava palautumisen ja kehittymisen este. Se johtaa helposti ylirasitustilaan ja sairastelukierteeseen. Jatkuva energiavaje altistaa myös urheiluvammoille. Erityisesti se voi johtaa luuston rasitusmurtumiin.

Vaikka räikeimmät ongelmat ovat nousseet esiin voimisteluvalmennuksen piiristä, liian vähäinen energian saanti on ongelma muussakin urheilussa, myös miehillä. Valistustyöstä huolimatta moni valmentaja ja urheilija pyrkii alhaisempaan painoon ja pienempään rasvaprosenttiin jaksamisen ja palautumisen kustannuksella. Syömishäiriöitä esiintyy monissa eri lajeissa, niin hyppylajeissa ja palloilussa kuin kestävyys- ja kamppailu-urheilussa.

Kasvuikäisten nuorten urheiluun painon tarkkailun ei pidä kuulua, Leppänen sanoo. Vanhemmille paras keino huolehtia urheilevien lasten ja nuorten terveydestä on varmistaa, että nämä syövät riittävästi ja monipuolisesti.

Leppänen arvioi, että vanhempien tietämys riittävän ruuan välttämättömyydestä on parantunut, mutta erot perheiden välillä ovat suuria.

Kunnollisten lautasmallin mukaisten pääaterioiden lisäksi myös välipalat ovat tärkeitä. Ne parantavat jaksamista ja vireystilaa.

Toinen asia, jossa vanhemmat voivat nuorta urheilijaa tukea, on lepo. Jaksamiseen ja kehittymiseen tarvitaan tarpeeksi unta ja lepopäiviä ohjatusta harjoittelusta.

Lasten ja nuorten liikuntavammat ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Eniten niitä tapahtuu urheiluseurojen harjoituksissa. Vuonna 2018 yli puolet urheiluseuroissa harrastavista lapsista ja nuorista ilmoitti loukkaantuneensa vuoden sisällä.

Syyksi arvellaan istuvan elämän lisääntymistä ja lasten vapaan liikunnan vähenemistä. Liikuntataidot rakentuvat varhaislapsuudesta lähtien leikissä ja pelailussa. Jos liikunnallinen leikki häviää, myös liikunnan perustaidot jäävät kehittymättä.

Samaan aikaan kova harjoittelu voi alkaa urheiluseuroissa jo nuorella iällä. Siitä voi seurata ongelmia, etenkin kun valmiudet liikkua ovat heikompia kuin ennen.

Leppäsellä onkin isille ja äideille vielä kolmas vinkki, jolla he voivat ehkäistä lastensa urheiluvammoja. Hän suosittaa monipuolista liikkumista yhdessä lapsen kanssa. Riittävä arkiliikunta auttaa suojaamaan haavereilta urheilussa.

Ohjattu harjoittelu ei yleensä riitä myöskään täyttämään liikunta-annosta, jonka lapsi hyvinvointiinsa ja kehitykseensä tarvitsee. Suositus kaikille 7–17-vuotiaille on vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikuntaa joka päivä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Sunnuntai