Minä ja Jari, kaksi väsynyttä

Onko kukaan lopulta selvinnyt koronapandemiasta vähällä?

22.1. 2:00

Aurinko paistaa, päivät pitenevät. Miten kaunista. Onko olo siis pirteä, onko väsymys poissa? Ei todellakaan. Yhä vain väsyttää, eikä se johdu pimeästä vuodenajasta. Sen taustalla on jotain muuta.

Väitän, että meneillään on koronan jälkitila, kollektiivinen kokemus, joka koskee koko kansaa.

Valtaosa suomalaisista on jo sairastanut koronataudin. Monet lievänä ja vähin oirein. Pikku flunssan jälkeen on oltu ehkä liiankin helpottuneita. Taudin häntä on jäänyt huomiotta. Eikä ihme.

Alkuun pelättiin, että covid-19 on virus, josta lähtee henki tai joutuu teho-osastolle. Se herätti kauhua. Mutta tautihan on monella kuumeeton ja parissa päivässä ohi.

Silti on voinut saada long covidin, pitkäkestoisen koronataudin eli kansainvälisellä lyhenteellä ilmaistuna PASCan (post-acute sequelae of COVID-19). Silloin oireet jatkuvat tai jopa alkavat vasta parin kuukauden päästä: aivosumua, kipuja, väsymystä, joka ei mene ohi nukkumalla.

Näistä kärsii ehkä prosentti koronataudin saaneista, sanoo Helena Liira. Hän johtaa Husin long covid -poliklinikkaa. Diagnosoitujen tapausten määrä ei kerro kaikkea, koska osalle koronapotilaista long covid -diagnoosi on annettu liian varhain. Osalla taas long covid on jäänyt tunnistamatta.

Oireita ei aina älyä kuukausien päästä yhdistää koronaan. Minäkin luulin olevani vain veltto, väsynyt ja vihainen vollottaja, joka on vanhetessaan vähän väliä pihalla.

Ymmärsin yhteyden vasta, kun lääkäri alkoi puhua Jari Litmasesta.

Litmanen, legendaarinen jalkapalloilija, on antanut kasvot long covidille. Mikä onni. Hänen esimerkkinsä havahduttaa.

Litmanen sairastui ensiaallossa. Vuonna 2020 hän kertoi, että koronatauti kesti neljä viikkoa ja toipuminen pari viikkoa. Uutiset ovat päivittyneet siitä lähtien. Vuoden 2022 lopulla Litmanen kertoi, ettei ole vieläkään kunnossa – yli kahden vuoden jälkeen taudin sairastamisesta.

Jos Jarin toipuminen on kestänyt noin kauan, kauanko minulta voi mennä siihen? Entä ne, joiden oireet ovat lievemmät?

Ei kukaan valita lääkärille, että arjen rutiineissa on hoitovaje, kotiasioissa hoitovelkaa.

PASCan kanssa eläessä saan osakseni myötätuntoa ihmisiltä, jotka sanovat itse päässeensä helpolla. Ja kuitenkin he hetken päästä kertovat, miten väsyttää. Näen sen ympärilläni.

Raahaudutaan töihin silmäluomet roikkuen. Kotiin tultua kaadutaan vaatteet päällä suoraan sänkyyn. Lapsi saa lämmittää sapuskaa mikrossa. Pyykit jäävät koneeseen päiväkausiksi.

Ei kukaan valita lääkärille, että arjen rutiineissa on hoitovaje, kotiasioissa hoitovelkaa. Syytetään säätä, sotaa ja sähkön hintaa stressistä. Syytetään puolisoa ja pomoa, kun ei innosta. Yhä useampi haluaa eläkkeelle heti, kun se ikä koittaa.

Kaupan hyllyjen ja toimiston sermien välissä haahuilee ihmisiä, jotka eivät muista, mitä tulivat hakemaan. Kampaajani sanoo, että kaikkia väsyttää, asiakkaat hakevat nyt piristystä.

Hyvälle kaverille uskalsin sanoa, että sen ’helpolla menneen’ koronan jäljiltä hän vaikuttaa zombilta.

Väsymys tuottaa myös häpeää ja syyllisyyttä: miksi en pysty mihinkään?

Kyse on koko maailmalle tutusta ilmiöstä.

Koronapandemia on lisännyt väsymystä eri puolilla maailmaa. Se on tutkittu ICOSS-hankkeessa (International Covid Sleep Study), jossa on mukana 14 maata, neljältä mantereelta. Hanketta vetää legendaarinen unitutkija Markku Partinen Helsingin yliopistossa.

Kaikki flunssat vetävät väsyneeksi ja vie aikansa toipua, selittää Partinen. Onko koronavirus muita pahempi? Nyt väsymystä pahentaa pandemian luonne: Epävarmuus, karanteeni, etätyöt… Ne häiritsevät unta. Liikuntakin ehkä vähenee. Kaikki tämä altistaa viruksesta johtuville, pitkäkestoisille oireille. Mutta ne myös jo sinänsä lisäävät väsymystä. Pandemia väsyttää siis jopa niitä, jotka eivät ole virusta saaneet!

Eniten väsymyksestä ovat kärsineet sairaalahoitoa vaatineet, vaikeat tapaukset. Mutta lisäksi joukosta erottuvat nuoret, työikäiset aikuiset. ”Etenkin fiksut, urheilulliset naiset”, Partinen sanoo.

Ehkä huippuvireessä olleet huomaavat muutoksen helpommin ja kärsivät siitä enemmän. Niin kuin Litmanenkin.

Nyt Partisen tutkimusryhmä kirjoittaa raporttia, jossa vertaillaan väsymyksen saamia muotoja eri maissa. Suomi erottuu joukosta. Meillä on enemmän ahdistusta kuin vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa.

Kansojen resilienssit eroavat.

”Esimerkiksi italialaiset eivät ole kärsineet pitkittyneistä oireista yhtä paljon, vaikka siellä koronapandemian alku oli hyvin dramaattinen”, hän sanoo.

Siellä palatsien keskellä talouskriisin aiheuttama kaaoskin menee ehkä ilman ahdistusta.

Siitä, miten Ukrainan sota on vaikuttanut koronan jälkeiseen väsymykseen, ei vielä ole tietoa.

PASCaa potevana tuntuu, että koronan jälkitila on aiheena tabu ja herättää aggressioita. Aina joku sanoo, ettei sitä ole olemassakaan. Tarjotaan väsymykselle vanhoja selityksiä, kuten sitä säätä. Ikään kuin kuusikymppisenä en jo tietäisi, mitä on pimeys.

Ehkä pelätään, että löytyy mysteeridiagnoosi, joka antaa ihmisille oikeuden olla veteliä.

Tutkimukset kuitenkin etenevät. Partisen mukaan kokeilussa on jo lääke, jolla tietyt long covid -oireet poistuvat.

Lievemmät oireet lähtevät ajan kanssa. Niiden vaikutusta arkeen saa vähennettyä, jos syyn tietää.

Harva meistä on nyt täysissä voimissa. En millään jaksaisi kiistellä, kuka on väsynein ja miksi.

Minä ja Jari, me olemme molemmat väsyneitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai