Tukholman ammuskelut näkyvät asuntojen laskevina hintoina – vaikutus jopa 18 000 euroa

Professori Vania Ceccato on vuosikymmenen ajan tutkinut, miten paljon asuntojen hinnat laskevat seudulla tapahtuvien rikosten jälkeen. Hän haluaa lukuja ongelmasta, johon ei osata tarttua.

Södermalmin tiistainen räjähdys rikkoi ravintolan sisäänkäynnin ja talon julkisivua.

22.1. 2:00

Tukholmassa räjähti kolmesti tällä viikolla: tiistaina ravintolan sisäänkäynti rikkoutui Södermalmilla, keskiviikkona toimistorakennus vahingoittui Kistassa ja torstaina räjähti porraskäytävässä Årstassa.

Kukaan ei loukkaantunut, mutta vaikutukset tukholmalaisiin ovat jo tiedossa.

”Totta kai se on pelottavaa”, kaupunkitutkija Vania Ceccato sanoo.

Hän tietää, miten pelon aalto käy läpi asuinseutujen. Siitä on lukuja todisteeksi.

Ceccato on tutkinut rikosten vaikutusta asuntojen hintoihin yli kymmenen vuotta. Hän työskentelee professorina kaupunkisuunnittelun ja ympäristön laitoksella Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa.

Jo varhaisissa tutkimuksissa näkyi selkeästi, että esimerkiksi asuntomurrot laskivat alueiden myyntihintoja. Uusimmassa tutkimuksessa tutkittiin ammuskelujen vaikutuksia. Ceccato ja professori Mats Wilhelmsson kävivät läpi Tukholman seudun myyntitilastoja vuosilta 2017–2019. Asuntojen hinnat laskivat 5 000–18 000 euroa ammuskelujen jälkeen.

Ruotsissa aseellisen väkivallan määrä on kasvanut huomattavasti kymmenen viime vuoden aikana. Suuri syy on järjestäytyneen rikollisuuden kasvu.

Tutkimuksissa ammuskelujen vaikutus myyntihintoihin kestää noin 200 päivää. Ceccato uskoo, että oikeasti asuinalueen leimautuminen hälvenee hitaammin.

Tilastot asuntojen hinnan laskuista päätyvät muita kaupunkitutkimuksia helpommin lehtien otsikoihin. Tilanne turhauttaa Ceccatoa, joka on käyttää maantieteellisiä tilastoja tutkiessaan rikoksien tuomaa pelkoa asuinympäristöissä.

”En tee tätä, että tietäisin, miksi joku saa talon alennettuun hintaan. Siitä en oikeastaan välitä”, hän sanoo videopuhelussa.

Hän haluaa löytää tilastoja yhteiskunnallisille ongelmille, joita ei hänestä käsitellä tarpeeksi. Asuntomarkkinan muutosta merkittävämpää on nähdä se, että väkivallalla on hintansa yhteiskunnalle. Kaikki tavallaan maksavat turvattomuudesta.

”Voin huutaa aiheesta, mutta ei siitä kiinnostuta, koska on paljon seksikkäämpää puhua asuntohintojen numeroista.”

Ceccato on syntyjään Brasiliasta, jossa rikosten vaikutukset näkyvät jatkuvasti ihmisten arjessa. Rio de Janeiron slummialueilla ammuskelujen äänet voivat kauhistuttaa laajoja ihmisjoukkoja, vaikka laukaukset kuuluisivat kaukaa.

Aseväkivalta vaikuttaa Ruotsissa samalla tavalla. Monet Tukholman ja Malmön ammuskelut ovat tapahtuneet asuinalueiden keskellä, lähellä kouluja ja leikkikenttiä.

”On riski, että ihmiset turtuvat siihen, että tällaista tapahtuu päivittäin. Se vaikuttaa jopa siihen, miten ihmiset äänestävät. Ihmiset haluavat saada nopeita ratkaisuja, eikä se ole hyvä.”

Pitkän aikavälin ratkaisuksi ei pitäisi hänestä pelkästään ehdottaa poliisin tai armeijan toimintaa. Kaupungeissa on ”rikosten keskittymiä”, joissa suhteettoman suuri määrä rikoksia tapahtuu jollain tietyllä alueelle. Ceccatosta kaupunkia pitäisi tarkkailla enemmän tällaisten tilastollisten mallien avulla.

Vauraus vaikuttaa kansalaisten turvaan monin tavoin. Ceccato on kirjoittanut ”joukkoliikenteen panttivangeista”, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin liikkua yhteiskunnan tarjoamilla kulkuneuvoilla. Jos nämä ihmiset pelkäävät liikkua, he jäävät saarroksiin omaan kotiinsa.

Tutkimukset ihmisten liikkumisesta rautatieasemille saavat hänet epäilemään sukupuolineutraalia suhtautumista turvallisuuskysymyksiin.

”Turvattomimpia ryhmiä ovat edelleen naiset tai LGBT-ihmisryhmät. Jotkut joutuvat uhreiksi useammin kuin toiset.”

Ceccato muutti Ruotsiin vuonna 1994 ja on nähnyt maassa ”turvallisuuden kaupallistumisen”. Kalliiden asuinympäristöjen ympäröiminen muureilla ja palkatuilla vartioinnilla on kansainvälinen ilmiö.

”Turvallisuudesta on tullut hyödyke, johon kaikilla ihmisillä ei ole varaa.”

Vartijoiden kasvanut määrä ei ole pelkästään lisännyt turvallisuuden tunnetta. Tukholman metrossa vartijat ovat ottaneet vähemmistöjä kohteikseen. Ceccato kertoo itsekin kokeneensa epämukavaa kohtelua, mutta ei halua tarkentaa tilannetta.

Vartijoiden koulutus on lyhyt, eikä se anna valtuuksia toimia kuin poliisi.

”Joskus ihmettelen kadulla, että mikä on heidän roolinsa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai