Fuengirola on turistikaupunki Välimeren rannalla eteläisessä Espanjassa. Asukkaita siellä on noin 80 000. Helmikuussa kaupungissa on t-paitakeli.
Fuengirola tunnetaan myös ”Suomen eteläisimpänä kaupunkina”.
Siellä asuu virallisesti yli viisituhatta suomalaista, ja kaupungin pormestarin mukaan määrä voi olla ainakin tuplasti isompi. Kaupat myyvät suomalaisia tuotteita, lapset voivat käydä suomalaista koulua ja väestö voi kuunnella suomalaisten muusikoiden keikkoja. Esimerkiksi Arttu Wiskarin, Elastisen ja Katri Helenan.
Tämän viikon lauantaina Fuengirola sai vieraakseen poliitikon.
”Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) on tavattavissa lauantaina 11.2. klo 14 Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa”, tiedotteessa kerrottiin.
”Heinäluoma järjestää Fuengirola, Suomi, Eurooppa – mihin maailma on menossa? -tapahtuman Hotel Ilunionissa, osoitteessa P.º Marítimo Rey de España, 87, 29640 Fuengirola, Málaga. Tapahtuma alkaa kello 14 hotellilla. Tapahtumassa kuullaan ajankohtaiskatsaus Suomen ja Euroopan haasteista nykyisessä maailmantilanteessa.”
Fuengirolassa asuu etenkin eläkeläisiä, ja etenkin kokoomuslaisia sellaisia.
Aurinkorannikon kokoomus on kokoomuksen suurin paikallisyhdistys.
Se lähettää puoluekokouksiin aina merkittävän määrän äänivaltaisia edustajia.
Vuonna 2014 pohdittiin, ratkaiseeko Aurinkorannikon kokoomus Suomen seuraavan pääministerin, kun Alexander Stubb ja Jan Vapaavuori kisasivat päästäkseen Jyrki Kataisen seuraajaksi.
Miksi demari menee Fuengirolaan?
Äänestyskelpoisia Suomen kansalaisia elää maailmalla yli neljännesmiljoona. Heistä runsaat satatuhatta asuu Ruotsissa.
Toistaiseksi tämä ulkosuomalaisten joukko ei ole muodostunut poliittisesti merkittäväksi, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Kimmo Makkonen. Hän oli mukana aihetta tutkivassa Helsingin yliopiston projektissa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisista äänesti vain 13 prosenttia. Suomessa asuvien vastaava luku oli 72.
”Potentiaalisesti tämä joukko on kuitenkin hyvinkin merkittävä, koska heitä on yli Keski-Suomen vaalipiirin verran”, Makkonen sanoo.
Keski-Suomesta valittiin viime eduskuntavaaleissa kymmenen kansanedustajaa.
Makkosen mielestä ulkosuomalaiset on ryhmä, joka on kokoonsa nähden jäänyt alihuomiolle Suomen politiikassa. Kuinka moni poliitikko tietää, mitä valtion tukema ulkosuomalaisparlamentti viime istunnossaan vaati?
Kuinka moni edes tietää, että on olemassa sellainen asia kuin ulkosuomalaisparlamentti? Se on maailmalla asuvien suomalaisten äänitorvi, joka kokoontuu säännöllisesti Suomessa.
Ääniä olisi siis otettavissa. Viime eduskuntavaaleissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös kirjeäänestys ulkomailla oleskeleville suomalaisille. Se helpottanee äänestäjien aktivointia.
”Jos jokin puolue onnistuu innostamaan kannattajiaan ulkomailla tilaamaan ne äänestyskirjeet ja saamaan tuttavatkin mukaan, niin se voi tiukoissa paikoissa olla merkittävää”, Makkonen sanoo.
Vaikka Ruotsissa asuu ylivoimaisesti eniten ulkosuomalaisia äänestäjiä, he ovat levinneet laajalle alueelle. Makkoselle ei tule mieleen sellaista paikkaa maailmalla, jonne suomalaiset olisivat pakkautuneet niin tiiviisti kuin Fuengirolaan.
Tämä joukko, kuten muutkin ulkosuomalaiset, saa äänestää kansanedustajista, europarlamentaarikoista ja presidentistä.
Eduskuntavaaleissa Heinäluoma ei ole ehdolla. Ehkä hän pohjustaa vierailulla eurovaaleja? Ne ovat jo ensi vuonna.
Tai sitten kyse on niistä toisista ensi vuonna järjestettävistä vaaleista.
Viime kerralla 10 351 Espanjassa asuvaa suomalaista äänesti tulevasta tasavallan presidentistä.
Vilkkain äänestyspaikka: Fuengirola.