Terve taas, lukijat, tässä Torsti.
Edellisellä palstalla Torsti oli tulkinnut oikeustilastoja pieleen.
Oikeusjutuissa, joissa tuomittu oli valittanut tuomiostaan hovioikeuteen, oli tuomio koventunut hovioikeudessa 1,6 prosentissa tapauksista. Toisin kuin Torsti tulkitsi, eivät syynä koventumisiin kuitenkaan olleet tuomittujen itsensä tekemät valitukset. Tuomitun lisäksi näissä tapauksissa tuomiosta oli siis valittanut joku muukin, esimerkiksi syyttäjä tai uhri. Hovioikeus oli päätynyt koventamaan tuomiota tämän toisen valituksen johdosta.
Tuomitun oma valitus taas ei voi koskaan johtaa tuomion koventumiseen.
Ja sitten uusiin kysymyksiin.
Nyt kun ilmalämpöpumput yleistyvät, olisi mielenkiintoista tietää, miten lämmin virtaava ilma vaikuttaa taideteoksiin. Jos on ripustanut öljy- tai akryylivärimaalauksen seinälle lähelle ilmalämpöpumppua, tekeekö lämmin ilma ajan saatossa tuhojaan teokselle?
– Laura
Perinteinen ohje on pitää taideteokset mahdollisimman tasaisissa olosuhteissa, kertoo tikkaremmin konservaattori. Ei siis suoraa auringonvaloa, ei ahkerimmin käytetyn tuuletusikkunan viereen, eikä lämpöpatterin yläpuolelle.
Myös lämpöpumpun läheisyyden voi lisätä listaan. Tarkkojen metrimäärien määrittely on kuitenkin mahdotonta, koska pumppujen tehot vaihtelevat ja kotien pohjaratkaisut eroavat toisistaan. Myös taideteokset poikkeavat toisistaan sekä tekniikoiltaan että materiaaleiltaan.
Konservaattori suosittelee ripustamaan taideteokset riittävän kauas pumpun suorasta puhallusalueesta. Näin ilmavirta ehtii hajaantua ja lämpötila tasoittua.
Suojelu ei silti ole ainoa ripustamisessa huomioitava näkökulma, konservaattori muistuttaa. Parhaimmillaan taideteokset ovat paikoissa, joissa ne ilahduttavat katsojaansa.
Joku lennättää usein dronea mökkimme yläpuolella. Yleisestikin ottaen se ärsyttää, mutta varsinkin kesällä kun saunomme ja uimme, alasti tietenkin. Mitä voisin tehdä? Hypoteettisesti, millaisen rangaistuksen saisin, jos ampuisin luvallisella haulikolla dronen alas? Joskus tekisi kyllä mieli.
– Dronemetsästäjä
Torsti kysyi asiaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiolta. Hän korosti, että mökkinne ja sen pihapiiri nauttivat kotirauhan suojaa, eikä sinne saa tulla olemaan eikä sitä saa ulkopuoleltakaan tarkasti kuvata. Saunojilla ja uimareilla on yksityisyyden suoja. Dronen käyttö tuo kotirauhan suojaan kolmiulotteisuuden. Kotirauhaa voi siis loukata laskeutumalla liian lähelle pihapiiriä.
Dronessa saattaa myös olla kamera, joka voi kuvata tunnistettavasti mökkipihan tapahtumia. Siksi sen pitäisi pysyä riittävän korkealla.
Laillinen voimakeinojen käyttö dronen torjumiseksi tulisi Nuotion mukaan kuitenkin kyseeseen mahdollisesti vasta, jos voi tulkita, että kyse on oikeudettomasta hyökkäyksestä kotirauhaa ja yksityisyyttä kohtaan.
Dronet eivät onneksi ole vielä automatisoituja, vaan niitä lennättää ihminen. Yleensä tuo ihminen lienee jossain siinä lähistöllä, näköetäisyyden päässä. Olisikin parempi mennä puhuttamaan tuota lennättäjää ja huomauttaa siitä, ettei toiminta ole sopivaa. Jos asia jurppii oikein kovasti, eikä lennättäjä ota onkeensa, poliisille voi tehdä rikosilmoituksen.
Jos kuitenkin hermo menee siinä määrin, että losauttaa dronen alas haulikolla, saattaa itse joutua vastuuseen vahingonteosta, Nuotio varoittaa. Puolustusteosta ei kuitenkaan rangaistaisi, jos katsotaan, että kyse oli hätävarjelusta – tai edes hätävarjelun liioittelusta. Enintään seuraisi pienet sakot ja velvollisuus korvata dronen arvo. Myös poliisi saattaisi pyytää keskustelemaan aseluvasta kotipihalla ammuskelun jälkeen.
Ukaleq Slettemark edustaa Grönlantia ampumahiihdon maailman cupissa ja on edustanut myös nuorten maailmanmestaruuskisoissa. Olympialaisissa hän kuitenkin edusti Tanskaa. Voisiko urheilija edustaa Ahvenanmaata arvokisoissa?
– Hiihtelijä
Urheilija voi edustaa kansainvälisissä kilpailuissa kansallista lajiliittoa, joka on kyseisen lajin kansainvälisen lajiliiton jäsen. Grönlannin itsehallintoalueen ampumahiihtoliitto on kansainvälisen ampumahiihtoliiton jäsen, mutta ei esimerkiksi kansainvälisen hiihtoliiton. Täten Ukaleq Slettemark – joka on myös Grönlannin ampumahiihtoliiton puheenjohtaja – voi edustaa Grönlantia kansainvälisissä ampumahiihtokisoissa, mutta sama ei onnistuisi maastohiihdossa. Eri lajiliitoilla on erilaisia käytäntöjä kansallisten liittojen jäsenyyksille.
Kansainvälinen Olympiakomitea puolestaan päätti vuonna 1996, että vain kansainvälisen yhteisön tunnustamien itsenäisten valtioiden olympiakomiteat voidaan hyväksyä sen jäseniksi. Täten grönlantilaisilla urheilijoilla on olympiatasolla mahdollisuus edustaa vain Tanskaa. Samoin esimerkiksi jalkapallossa Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti voivat Fifan jäseninä osallistua MM- tai EM-kisoihin, mutta olympiatasolla jalkapalloon voi osallistua vain Iso-Britannia.
Urheilija voisi siis edustaa Ahvenanmaan kaltaista itsehallintoaluetta lajinsa arvokisoissa, mikäli Ahvenanmaalla olisi lajiliitto, joka hyväksyttäisiin kyseisen lajin kansainväliseen lajiliittoon. Olympiakisoissa ahvenanmaalaisten urheilijoiden pitäisi kuitenkin edustaa yhä Suomea.
Torsti Facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi