Suomelle piti koittaa juhla 26. lokakuuta 2022. Silloin heimoveljemme tai vähintään kielisukulaisemme Unkarin oli määrä ratifioida Suomen Nato-jäsenyys. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma oli saanut unkarilaisilta virkaveljiltään tämän tiedon.
Päivä tuli ja meni. Ratifiointia ei kuulunut.
Lokakuussa 2022 pääministeri Viktor Orbánin kansliapäällikkö ilmoitti Unkarin tukevan Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Maa ratifioisi jäsenyydet joulukuun puolivälissä. Siitä huolimatta joulukuun puoliväli ohitettiin ilman uutisia Budapestista.
Marraskuun toisena päivänä 2022 saatiin jälleen hyviä uutisia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli pirauttanut pääministeri Orbánille. Niinistö laati keskustelusta twiitin: ”Hyvä että Suomi voi luottaa Unkariin Nato-ratifioinnissamme. Odotan suomalais-ugrilaisen yhteytemme entisestään vahvistuvan liittolaisina.”
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki pisti avuliaan lusikkansa soppaan marraskuun puolivälin jälkeen. Orbán lupasi hänelle, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ratifioidaan heti vuoden 2023 alussa.
Talvisodan alkamisen muistopäivänä 30. marraskuuta 2022 ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti ilouutisen. Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón oli välittänyt maansa pääministerin terveiset.
Unkari ratifioisi jäsenyyden helmikuun alussa. Haavisto oli odottanut asian hoituvan vuoden 2022 puolella, mutta Unkarin ”parlamentti on ollut kiireinen muiden asioiden kanssa”.
Ratifiointikeskustelun aloittamisajankohta Unkarin parlamentissa tarkentui myöhemmin helmikuun alusta helmikuun lopuksi. Helmikuun 21. päivänä unkarilaismedia HVG tiesi kertoa, että Unkarin parlamentti aloittaisi Suomen ja Ruotsin Nato-käsittelyn maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
Niin myös vihdoin kävi. Parlamentti aloitti asiassa yleiskeskustelun. Useat kansanedustajat kannattivat Nato-jäsenyyksien ratifiointia. Pienen äärioikeistolaisen puolueen edustajan mielestä Suomen ja Ruotsin pääsy Natoon pitäisi estää. Jäsenyys provosoisi Venäjää ja voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
Suomi ja Ruotsi haluavat Naton jäseniksi pian, koska Euroopassa käydään sotaa. Juuri tämän sodan vuoksi Unkari taas haluaa viivyttää ratifiointia. Unkari odottaa Venäjän voittavan aloittamansa hyökkäyssodan Ukrainassa. Silloin Unkari kuittaa palkkion palveluksistaan.
Vaikuttaa siltä kuin Orbán toimisi Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustajana, jonka tehtävänä Euroopan unionissa on jarruttaa viimeiseen saakka kaikkea apua Ukrainalle. Natossa Unkarin nykymissiota onkin hankalampi määritellä. Joskus sitä ihmettelee, onko myös Orbánlandia puolustusliiton huippusalaisten papereitten jakelulistalla.
Madjaarit ovat ainakin Habsburgien ajoista lähtien vaalineet korruption perinnettä. Transparency Internationalin tuoreessa tutkimuksessa Unkari on korruption kitkemisessä Burkina Fason tasolla. Pustalla on tapana, että se, joka on ryysinyt valvomaan rahahanaa, saa täyttää siitä myös omansa, perheensä ja kavereittensa taskut. Orbánin aikana hänen Fidesz-puolueensa on ominut koko valtiokoneiston.
Unkarin parlamentin valtuuskunta kävi viikolla kannattamassa Suomessa ja Ruotsissa maittemme Nato-jäsenyyttä. Kiitos. Köszönöm. Vain ratifiointi yhä puuttuu.
Valtuuskunnan puheenjohtaja kiisti Unkarin koplaavan yhteen ratifioinnin pitkittymisen ja suomalaisten unkarilaisille kajauttamat haukut oikeusvaltioperiaatteen unohtamisesta. Kuulostaa hyvältä. Mutta miksi nämä asiat pitää sitten mainita aina yhdessä, kun ne eivät kuulu yhteen?
Unkaria kaivelee siis – niin koomiselta kuin se kuulostaakin – se, että sitä painostetaan muuttumaan oikeusvaltioksi.
Valtuuskunnan puheenjohtaja muistutti maittemme sankarillisesta yhteisestä menneisyydestä. Talvisodassa Suomea auttamaan saapui neljättäsataa vapaaehtoista unkarilaista.
He joutuivat tosin kiertämään Neuvostoliiton silloisen liittolaisen Saksan eivätkä koskaan ehtineet rintamalle asti. Mutta ajatus oli kaunis.