Tiedätkö, kuinka suuri osuus alueesi kansanedustajista on naisia? Eipä hätää, en tiennyt minäkään ennen kuin aloin tätä juttua varten laskea.
Eikä sillä pitäisi olla väliäkään, sillä eduskunta kokonaisuudessaan alkaa olla aika tasa-arvoinen. Työnsä päättävässä eduskunnassa on 94 naista eli 47 prosenttia kansanedustajista on naisia.
Aika pitkä matka on kuljettu sadassa vuodessa, sillä vuonna 1922 eduskuntaan nousi vain 20 naista.
Julistakaamme siis sukupuolten välinen tasa-arvo tältä osin toteutuneeksi, ainakin tällä hetkellä.
Kaikki hyvin siis?
Ei aivan kaikkialla. Yksi seutu on kaukana tasa-arvosta. Vaasan vaalipiiriä edustaa Arkadianmäellä kaksi naista ja neljätoista miestä.
Heti vaalien jälkeen tilanne oli tosin aavistuksen parempi. Vuoden 2019 vaaleissa eduskuntaan valittiin Pohjanmaalta kolme naista. Kun Jutta Urpilainen siirtyi komissaariksi, hänen tilalleen tuli Matias Mäkynen. Samalla naisten osuus putosi vajaasta kahdestakymmenestä vaivaiseen 12,5 prosenttiin.
Lähes kaikkialla muualla päästään jotakuinkin tasaisiin lukemiin. Naisten – ja miesten tietysti myös – osuus vaihtelee 40 ja 60 prosentin välillä.
On siis selvitettävä, mistä lakeuksilla tuulee.
Kyse ei ole nimittäin pelkästään istuvasta eduskunnasta vaan myös tulevasta.
Demareita lukuun ottamatta kaikkien suurten puolueiden ehdokaslistoilla on Vaasan vaalipiirissä vankka miesenemmistö. Se ennustaa miesvallan pysyvän myös jatkossa. Kokoomuksella naisehdokkaiden osuus on 31 prosenttia ja perussuomalaisilla 25 prosenttia, rkp:llä ja keskustalla 37,5 prosenttia.
Selityksetkin ovat samat kaikilla: parhaamme yritettiin ja tähän se riitti.
”Parempaan olisi pitänyt pystyä”, sanoo Pohjanmaan kokoomuksen puheenjohtaja Jesse Luhtala.
Luhtalan mukaan kokoomus haki tietoisesti listoille myös naisia ja nuoria.
”Mutta pakkeja tuli.”
Etelä-Pohjanmaan keskustan piirin toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä kertoo, että naisia kosiskeltiin ehdokkaiksi vielä loppumetreillä. Monet kuitenkin kieltäytyvät perhesyistä. Kärkelän mukaan naiset myös epäröivät, saisivatko he kasaan tarpeeksi tukijoukkoja, jos lähtisivät ehdolle.
Kärkelä sanoo, että naisten onkin usein vaikeampi löytää tukijoita kuin miesten.
”Ehkä siellä näkyvät vielä jotkut vanhat perinteet. Mutta kun naiset sitten saavat kampanjatiimin rakentamisen alkuun, tukijoita alkaa tulla. Ja sitoutuneimmat tukijat voivat monesti olla miehiä.”
”Mutta ei se niinkään ole, että täällä vain miehiä äänestettäisiin.”
Ei niin. Itse asiassa Pohjanmaan naiskansanedustajakato voi selittyä osittain sillä, että piirissä on vahvoja naisehdokkaita, joille äänet keskittyvät. Kokoomuksen Paula Risikko, rkp:n Anna-Maja Henriksson ja demarien Jutta Urpilainen ovat äänivyöryllään auttaneet eduskuntaan myös vähemmän ääniä saaneita miehiä.
Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Anne Matokangas sanoo suoraan senkin, että Vaasan vaalipiirissä vanhat asenteet saattavat muuttua hitaammin kuin muualla.
Se näkyy myös Matokankaan kotikunnan Alajärven kunnanvaltuuston kokoonpanossa. Valtuutettuja on 35, ja heistä vain kuusi on naista. Nihkeät 17 prosenttia siis.
Pohjanmaan demarien toiminnanjohtaja Johanna Autio taas sanoo, ettei naisten löytäminen ehdokkaaksi ole ollut ongelma vuosikausiin.
”Sukupuolesta ei enää tarvitse tehdä numeroa.”
Mutta iästä pitää. Nuoria on etsitty kiivaasti ehdokkaiksi kaikissa puolueissa. On löydettykin, sillä kokoomusta lukuun ottamatta kaikilla tämän jutun puolueilla on Vaasan vaalipiirissä ehdokkaana ainakin yksi, jonka ikä alkaa kakkosella.
Oikaisu 14.3.2023 kello 17.03. Lisätty viimeiseen kappaleeseen sanat kokoomusta lukuun ottamatta.