Helsingin Sanomat aloittaa tänään maanantaina kokeilun, jossa hyödynnetään uudella tavalla tekoälyä journalismin tekemisessä. Joissain artikkeleissamme on alussa tekoälyllä tehty ja ihmisen tarkistama tiivistelmä. Toivomme, että sen avulla voimme tarjota kiireisille lukijoille nopean yleiskuvan jutuista. Yhden tiivistelmän löydät tämän jutun alusta ja toisen täältä.
Esa Mäkinen
Harva aihe on puhuttanut asiantuntijatyötä tekeviä yhtä laajasti kuin tekoälyn kehitys tänä vuonna.
Vuosi sitten marraskuussa julkaistu Chat GPT on muuttanut laajasti käsityksiä siitä, miten kone voi tuottaa luettavaa tekstiä. Myös kuvia, videoita, ääntä ja kaikkea muuta sylkevät tekoälyohjelmat ovat yleistyneet vauhdilla.
Taustalla on koneoppiminen, jonka uusin edistysaskel Chat GPT ja vastaavat ohjelmat ovat. Tekoälystä puhuttaessa kyse on lähinnä koneoppimisteknologian viimeisimmistä askeleista. Arkiseksi muuttuvaa koneoppimista harvoin kutsutaan enää tekoälyksi – tällaisia ovat esimerkiksi kännyköiden kamerat.
Tämä vuosikymmen tulee olemaan tekoälyn leimaama. Koneoppimisen kehitys muuttaa maailmaa yhtä paljon kuin Iphonen julkaisu aikoinaan.
HS:n tekoälytyökalun tekemä tiivistelmä tästä jutusta. Ihminen tarkisti sen, mutta muokkausta ei tarvittu.
Helsingin Sanomat on käyttänyt koneoppimista monissa eri muodoissa jo pitkään.
Toimittaja valitsee artikkelin perässä olevat asiasanat koneoppimistyökalun avustamana. Mainoksia näytetään sen perusteella, mitä koneoppiminen päättelee artikkelin sisältävän. Kommenttien moderoinnissa koneoppimismalli on nostanut todennäköisesti julkaisukriteerit täyttäviä kommentteja esiin, jotta ne pääsisivät nopeammin ihmisen luettavaksi ja julki.
Sisällönsuosittelu HS:n etusivulla ja artikkeleiden hännissä perustuu koneoppimisalgoritmeihin, jonka kehityksessä toimitus on jatkuvasti mukana. Roboääni lukee kaikki HS:n artikkelit ääneen HS:n sovelluksessa.
Kun suuret tekstiä tuottavat kielimallit ja kuvia tuottavat tekoälyohjelmat ovat yleistyneet tänä vuonna, Helsingin Sanomat on lähtenyt tutkimaan niiden mahdollisuuksia. Olemme kannustaneet toimittajiamme kokeilemaan, minkälaista hyötyä tästä uudesta työkalusta voisi olla.
Koneoppimistyökalu suosittelee toimittajalle asiasanoja tekstiin. Kuvassa koneen antamat suositukset tähän tekstiin. Sinisellä toimittajan ehdotuksista valitsemat asiasanat.
Haastattelukysymyksiä on ideoitu Chat GPT:llä. Visualistit piirtävät luonnoksia Midjourneyllä, kun aiemmin luonnosten pohjiksi haettiin valokuvia netistä. Haastatteluiden automaattista litterointia on kokeiltu monilla eri tavoilla, mutta hyvää ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Myös Sanomien kaupallinen puoli on pyrkinyt hyödyntämään koneoppimista monin eri tavoin.
HS Vision ADHD-lääkkeiden käytöstä kertovan jutun kuvituksen ensimmäinen viivapiirros-luonnos on tehty Midjourney-työkalulla. Tämän jälkeen kuvitusta on muokattu monin eri tavoin, jotta siitä saadaan kolmiulotteinen malli.
Ulkomaisista medioista esimerkiksi VG on jo jonkin aikaa julkaissut tekoälyllä tehtyjä tiivistelmiä juttujensa alussa. Jotkut mediat kuvittavat juttunsa tekoälyn tekemillä kuvilla ja jotkut jopa tuottavat kokonaisia artikkeleita – melko kehnoja – tekoälyllä.
Helsingin Sanomat on sitoutunut käyttämään tekoälyä vastuullisesti. Jo keväällä ohjeistimme toimitustamme tekoälyn eettisessä käytössä, ja ohjeita on päivitetty koko ajan.
Perusviesti ohjeissa on: ihminen vastaa aina julkaistavasta sisällöstä, koneen selän taakse ei voi koskaan mennä piiloon. Jos konetta käytetään johonkin suoraan lukijalle julkaistavaan sisältöön, sen pitäisi tehdä vähemmän virheitä kuin ihmisen vastaavissa työtehtävissä. Virheet korjataan aina.
Tietoturvasta huolehtiminen on meille keskeisen tärkeää. Koneoppimismallien kokeilussakin on oltava varmuus, että lähdesuoja ei koskaan vaarannu ja emme vuoda yksityisiä tietoja ulkopuolisille.
Helsingin Sanomat pyrkii kertomaan totuuden maailmasta. Siksi emme julkaise koneen tuottamia valokuvaa muistuttavia kuvia osana journalismia. Ajattelemme, että valokuvan pitää kuvata todellisuutta, ja valokuvan luominen tyhjästä olisi valehtelua.
Kerromme tekoälyn käytöstä lukijalle avoimesti – sekä tässä kolumnissa että aina kun lukijan on mielestämme tarpeen tietää, että tekoälyä on käytetty. Aina se ei ole tarpeen, koska tekoäly on työkalu muiden joukossa. Emmehän erikseen mainitse sitäkään, jos kuva on otettu kameralla tai jokin luku laskettu Excelillä.
Jos teemme virheitä tekoälyn käytössä, kerromme siitäkin avoimesti.
Koska tekoäly kehittyy vauhdilla, joudumme myös koko ajan arvioimaan eettisiä kysymyksiä ja uudistamaan ohjeitamme.