Talous    |   Kommentti

Ydinvoimasta on tullut huono bisnes

Voimaloista on tullut yhä kalliimpia, ja vaihtoehtoisesta energiasta yhä halvempaa. Tämän takia yksityinen raha karkaa myös Fennovoimasta.

Tilaajille

Energiapoliittista keskustelua on vaikea käydä, koska siinä taloudelliset, tekniset ja arvokysymykset menevät suloisesti sekaisin.

Pelkän talouden kannalta rintamalinjat olivat ennen vanhaan selvemmät.

Ydinvoiman vastustajat vastustivat ydinvoimaa ennen kaikkea sen vaarallisuuden tähden, puolustajat puolestaan kannattivat sitä vedoten ydinenergian edullisuuteen ja siihen, että ydinvoimaloista ei synny ilmaston kannalta vaarallisia kasvihuonepäästöjä.

Ydinvoimalaonnettomuuksien jälkeen keskustelun painopiste on muuttunut, tai ainakin sen olisi pitänyt muuttua.

Ydinvoimaloista on täytynyt rakentaa turvallisempia, ja samalla niiden rakentaminen on tullut monin verroin entistä kalliimmaksi.

Samaan aikaan maailmalla on kehitetty uusia energian talteenottotapoja, joista erityisesti liuskekaasun hyödyntäminen on radikaalisti muuttanut maailman energiapolitiikan valtasuhteita.

Sen avulla Yhdysvallat on tullut huomattavasti energiaomavaraisemmaksi ja sen riippuvuus Lähi-idän öljystä on olennaisesti vähentynyt.

Euroopalle tämän muutoksen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea siinä, että kivihiiltä myydään pilkkahinnalla Eurooppaan, koska Yhdysvallat tukee liuskekaasun tuotantoa voimallisesti.

Yhdeksi syyksi siihen, että öljyn hinta on viime aikoina laskenut reippaasti, on esitetty sitäkin, että öljyviejien myyntikartelli Opec haluaa halvalla öljynhinnalla estää uusien liuskekaasuhankkeiden edistämisen pienentämällä vaihtoehtoisen energian hintaa.

Toki öljyn hinnan laskulle on monia muitakin syitä, myös suurvaltapoliittisia. Länsimaat voivat esimerkiksi painostaa Venäjää Ukrainan kriisissä pyrkimällä heikentämän energian hintaa, jonka varassa Venäjän kansantalous elää.

Fennovoima-hankkeessa ydinvoiman suurin uusi ongelma onkin ydinvoiman hinta.

Kun investointikustannukset ovat moninkertaistuneet ja korvaavan energian hinta on laskenut, tavalliset investoijat eivät hevin sijoita ydinenergiayhtiöihin.

Tämän takia normaalit Keskon kaltaiset pörssiyhtiöt ovat yksi toisensa jälkeen poistuneet Fennovoiman omistajaringistä.

Ydinvoimaa puolustetaan usein sillä, että sen avulla voidaan turvata edullisen energian hinta suomalaiselle teollisuudelle.

Tuo väite on nykyisin valitettavasti vain toive. Siksi moni puhtaasti kaupallisin perustein toimivat yhtiöt katsovat, että ne eivät voi ottaa riskiä siitä, millä hinnalla ydinenergiaa tulevaisuudessa saadaan.

Toisille yhtiöille ja valtiolle ydinvoima on paljon enemmän strateginen kysymys – sen avulla varmistetaan oma tulevaisuus eri olosuhteissa.

Kun 2030-luvulla monen voimalan käyttöikä tulee täyteen, kapasiteetin kehitys näyttää huonolta ja teollisuuden toimintaympäristö hiipuu.

Samaan aikaan on varsin todennäköistä, että sähkön kulutus kasvaa.

Suomen kauppatase on ollut pakkasella viimeiset kolme vuotta, 2,3–3,7 miljardin euron verran vuodessa. Energian kauppatase on samaan aikaan ollut pakkasella 5,5–7,9 miljardin euron verran.

Toisin sanoen kauppatase saataisiin positiiviseksi, jos energiasta saataisiin edes kolmannes tuosta vajemäärästä tuotettua kotimaassa.

Suurin vaikeus nykyisessä energiapolitiikassa tulee kuitenkin siitä, että se ei noudata markkinatalouden logiikkaa.

Erilaisia energiamuotoja tuetaan eri maissa eri ohjauskeinoilla, ja monista eri syistä koko toimialan kannattavuus on heikentynyt.

Energiateollisuuden tuoreen arvion mukaan 70–90 prosenttia Euroopan investoinneista perustuu poliittisiin tukipäätöksiin.

Kuluttajillekin markkinaehtoisuuden katoaminen aiheuttaa outoja seurauksia.

Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa kotitaloudet maksavat kaksi kertaa enemmän sähköstään kuin suomalaiset, Energiateollisuus arvioi.

Teollisuuden kannalta tilanne on siis hankala.

Markkinat eivät toimi, toiminnan kannattavuus on heikkoa ja poliittinen riski on korkea. Silti päätöksiä on tehtävä.

Fennovoiman omistajuus puhutti ydinvoimakeskustelun avauspuheenvuoroissa

Eduskunta aloitti kahdelta keskiviikkona keskustelunsa valtioneuvoston periaatepäätöksestä Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.

Rintamalinjat olivat selvät, vaikka ydinvoimapäätöksessä ryhmäkuri ei kansanedustajia sidokaan.

Ydinvoima täydentää Suomen energiapalettia ja sitä tarvitaan ylimenokaudeksi samalla kun Suomi kehittää uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä, puolustajat argumentoivat.

Vastustajien mukaan ydinvoimaa ei kannata rakentaa, koska se on kallista, vaarallista ja vanhanaikaista, eikä uraanin loppusijoitusongelmaa ole ratkaistu. Alun perin hanketta myytiin yksityisen sektorin rahoittamana hankkeena, joka vapauttaa meidät Venäjä-riippuvuudesta.

Nyt siitä on vastustajien tullut venäläisen Rosatomin ja kunnallisten sähköyhtiöiden ja valtion rahoittama hanke, josta yksityisen sektorin yhtiöt ovat pitkälti vetäytyneet, hanketta kritisoitiin.

"Jäljellä on venäläisen Rosatomin lisäksi lähinnä vain julkisia yhteisöjä, vaikka sitä on mainostettu yksityisenä markkinavoiman rahoitettavana hankkeena", sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron esittänyt kansanedustaja Anna Kontula.

Hän myös muistutti, että venäläinen laitetoimittaja ei ole saanut yhtään ydinvoimalaa valmiiksi sovitussa ajassa tai budjetissa pysyen sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

"Markkinatalouden kanssa tällä hankkeella ei ole tekemistä", vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi.

Hänen mukaansa kyse on Suomen hallituksen lemmikkilapsi, jota toteutetaan valtion ja kuntien rahoilla.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) puolusti ajamaansa hanketta sillä, että se on Suomen kannalta hyödyllinen niin ilmasto-, toimintavarmuus- kuin kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämissyistäkin.

Vapaavuoren mukaan uuden ydinvoimalan rakentaminen alentaa energian hinnankorotuspaineita, ja että hankkeella on merkittävä kansantaloudellinen ja alueellinen vaikutus investointina.

"Tämä on yksi keskeinen osa Suomen energiapaletissa."

"Voimme vain miettiä mikä se signaali olisi, jos toimisimme toisinpäin", Vapaavuori sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki moitti hallituksen ajamaa Fennovoima-hanketta erityisen epäonnistuneeksi hankkeeksi, jonka vaikutukset näkyvät aikaisintaan kymmen vuoden päästä.

Hänen mukaansa hanke on myös taloudellisesti hyvin epävarma, ja se toteutetaan pitkälti kunnallisten yritysten tuella.

"Fortumin sähköverkot myytiin, ja nyt ne rahat käytetään ydinvoimaan. Aika erikoinen ilmaveivi", Arhinmäki sanoi.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) avasi keskustelun muistuttamalla, että eduskunnan tehtävänä on nyt vain joko hyväksyä vai hylätä periaatepäätös sen perusteella, onko se yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Pekkarinen listasi hanketta tukevat selvitykset ja viittasi erityisesti siihen, että Suomen energiamarkkinoilta poistuu paljon kapasiteettia.

"Nyt tuodaan 15 prosenttia kulutuksesta ja kasvuun tulee varautua", Pekkarinen sanoi.

Näiden seikkojen takia talousvaliokunnan selvä enemmistö piti perusteluna periaatepäätöksen hyväksymistä.

Pekkarinen painotti valiokunnan pitävän erittäin tärkeänä, että Fennovoima säilyy vähintään 60 prosenttisesti kotimaisena.

Pekkarisen mukaan lainsäädännön avulla on myös taattava, että omistuksen enemmistö myös pysyy kotimaisena.

Lopuksi Pekkarinen muistutti kuulijoita siitä, että hän on äänestänyt aiemmin ydinvoimahanketta vastaan ja että hän on edelleen penseä ydinvoimalle.

Hän kertoi oman kantansa kuitenkin muuttuneen ilmastokysymyksen takia.

"Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta on maailmanlaajuinen yhteisymmärrys, vastaavaa ei ole ydinvoimasta", Pekkarinen perusteli.

Puhemies Eero Heinäluoma (sd) huomautti Pekkarista siitä, että ydinvoimakeskustelun ensimmäinen puheenvuoro myönnetään sillä perusteella, että sen tulisi esittää vain talousvaliokunnan näkemystä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Fennovoima
  • Juha-Pekka Raeste
  • Ydinvoima

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    4. 4

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    5. 5

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    6. 6

      Asianajajaliitto pitää ”paimenkirjeiden” lähettelyä pelkän baarikeskustelunkin pohjalta hyväksyttävänä – ”Asianajajan velvollisuus numero yksi on lojaalius asiakasta kohtaan”

    7. 7

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    8. 8

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää