Talous

Yhdysvaltain vasemmisto pettyi vapaakauppaan – käynnissä neuvottelut kahdesta jättisopimuksesta

Tyynenmeren kumppanuussopimus TPP loisi vapaakauppa-alueen 12 valtiolle. Presidentti Barack Obama hakee valtuuksia neuvotella sopimuksesta nopeutetussa järjestyksessä. Sopimuksen kohtalo kuvaa hyvin amerikkalaisen politiikan muutosta.

Tilaajille

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama hakee kongressilta vahvoja valtuuksia neuvotella Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta. Se tarkoittaisi sitä, että mahdollinen sopimus käsiteltäisiin nopeutetussa järjestyksessä, jossa kongressi ei voi tehdä sopimukseen muutoksia vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen.

Keskiviikkona senaatin talousvaliokunta asettui presidentin tueksi, ja seuraavaksi asia tulee koko senaatin käsittelyyn.

Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP) loisi vapaakauppa-alueen 12 Tyynenmeren rannikkovaltiolle, jotka edustavat yhdessä peräti 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Mukana ovat Yhdysvaltain ohella esimerkiksi Japani. Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Meksiko, Chile ja Vietnam, mutta ei Kiina.

Presidentin hakema päätös kongressin pikakäsittelystä on neuvottelujen kannalta tärkeä, sillä monimutkaisen sopimuksen avaaminen repisi sen kappaleiksi. Ohituskaistan saaminen ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että TPP-sopimus menee kongressissa läpi, sillä erityisesti presidentin oman demokraattipuolueen enemmistö vastustaa sitä henkeen ja vereen.

Senaatin demokraattijohtaja Harry Reid kommentoi sopimusta tylysti: "Vastaukseni ei ole ei, vaan ei helvetissä."

Presidentti Obama yrittääkin nyt ajaa sopimusta republikaanipuolueen tuella. Republikaanitkaan eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä, sillä puolueen oikeistosiipi vihaa Obamaa enemmän kuin kannattaa vapaakauppaa.

TPP-sopimuksen kohtalo kuvaa hyvin amerikkalaisen politiikan muutosta. Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue NAFTA hyväksyttiin vuonna 1993 demokraattipresidentti Bill Clintonin puskemana.

Nyt monet demokraatit ovat pettyneitä vapaakauppasopimukseen, jota syytetään amerikkalaisten työpaikkojen tappamisesta ja työntekijöiden palkkatason pudotuksesta. Heidän mielestään kauppaa on vapautettu suuryritysten ehdoilla.

Vastustajien mielestä vapaakauppa on johtanut tilanteeseen, jossa pääomaa etsii koko ajan alempia palkkoja ja löyhempiä normeja. Tämä "kilpajuoksu pohjalle" on nykyaikainen versio Karl Marxin työläisten kurjistumisteoriasta.

Tällä viikolla julkaistu Brookings-instituutin tutkimus antoi tukea kriitikoille. Sen mukaan heikosti koulutettujen 30–45-vuotiaiden amerikkalaismiesten keskipalkka oli pudonnut 20 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2013. Perinteiset tehdastyöt ovat vähentyneet, eikä uusissa palveluammateissa ansaitse yhtä paljon.

Vapaakaupan vastustus on vahvinta Yhdysvaltain keskilännen osavaltioissa, joissa on ollut paljon perinteistä teollisuutta. Ne ovat myös ay-liikkeen ja demokraattien perinteistä tukialuetta.

Tilanne on kiusallinen demokraattien vahvimmalle presidenttiehdokkaalle Hillary Clintonille, joka on aiemmin puhunut kauppasopimusten puolesta, mutta joutuu nyt myötäilemään puolueensa vasemmistosiipeä.

Kauppasopimusten puolustajat huomauttavat, ettei työväestön ahdinko johdu sopimuksista vaan maailman muuttumisesta. Globalisaatiosta ei voi äänestää, joten ihmisten katkeruus purkautuu NAFTA:an tai TPP:hen, vaikka sopimusten vaikutus ei olisi edes kovin suuri.

Sen myönsi The New York Timesin kolumnissaan myös vasemmistopopulistien suosikkiekonomisti Paul Krugman, jonka oli vaikea edes laskea, miten vähän TPP rahassa merkitsee. Krugmanin mukaan kaupan vapaus on taloudellisesti hyödyllistä, mutta tullit ja tariffit ovat jo nyt niin matalia, ettei niiden poistamisesta saada enää suurta hyötyä.

Taloustieteilijät ovat yhtä mieltä harvasta asiasta, mutta vapaakaupan hyödyllisyys on yksi niistä. Harva enää kyseenalaistaa teoriaa, jonka Adam Smith ja David Ricardo loivat yli 200 vuotta sitten: kaikki hyötyvät, jos jokainen maa keskittyy tuottamaan niitä tuotteita, joissa sillä on paras suhteellinen kilpailukyky ja ostaa loput toisilta.

Poliittisesti hankalaa on kuitenkin se, että vapaakaupan haitat ovat kouriintuntuvia – tehdas muuttaa Meksikoon – mutta sen hyödyt ovat epämääräisiä ja jakautuvat tasaisemmin, esimerkiksi halvemmista hinnoista hyötyville kuluttajille. Siksi hyötyjät ovat hiljaa, mutta vastustajat nostavat metelin.

Demokraattipresidentit ovat jo vuosikausia yrittäneet takoa kovaa oppia omiensa päähän. Bill Clinton sanoi aikanaan työläisille suoraan, etteivät vanhat ajat enää palaa, joten työläisten ei auta kuin palata koulun penkille. Obama taas yritti tällä viikolla todistaa, että kauppasopimus on palkansaajienkin etu.

"Yritän kaikessa toiminnassani keskittyä siihen, että keskiluokkaa kohdellaan reilusti. En ikinä tekisi tätä kauppasopimusta, ellen ajattelisi, että se on keskiluokalle hyvä asia", Obama perusteli.

Presidentillä on kuitenkin myös suurvaltapoliittiset syyt ajaa kauppasopimusta, sillä jos Yhdysvallat sulkee ovensa, Kiina kärkkyy jo kynnyksellä. Aasian investointipankin perustaminen ja suursijoitukset Pakistaniin todistavat, että Kiina on tosissaan haastamassa Yhdysvallat Aasian talousjohtajuudessa.

Ympäristön ja työntekijöiden kannalta on parempi, että kauppaa tehdään Yhdysvaltain johdolla kuin Kiinan ehdoilla, sopimuksen puolustajat muistuttavat.

Vapaakauppasopimusten edut ja haitat ovat niin monimutkainen asia, ettei niillä villitä suuria kansanjoukkoja. Siksi julkisuustaistelu keskittyy usein sopimusten yksityiskohtiin. Esimerkiksi TPP-sopimuksen on väitetty tappavan kehitysmaiden köyhiä, jos se vaikeuttaa halpojen kopiolääkkeiden valmistusta.

Amerikkalaisia on peloteltu myös malesialaisilla ja vietnamilaisilla kaloilla ja katkaravuilla, joita ei ole tarkastettu yhtä huolellisesti kuin amerikkalaisia meren eläimiä.

Vastustajat ovat myös arvostelleet neuvottelujen käymistä salassa sekä sitä, että sopimus antaisi ulkomaisille yrityksille oikeuden haastaa Yhdysvaltain liittovaltio tai osavaltiot oikeuteen kilpailua rajoittavien säännösten takia.

Samoilla perusteilla Euroopassa on vastustettu transatlanttista kauppa-ja investointikumppanuussopimusta eli TTIP:tä, josta EU ja Yhdysvallat neuvottelivat taas tällä viikolla New Yorkissa.

Eurooppalaisten silmissä pahaa eivät kuitenkaan edusta likaista kalaa kauppaavat aasialaiset vaan amerikkalaiset, jotka haluavat tuoda Eurooppaan hormonilihaa, myrkkymeikkejä ja geenikasveja, eivätkä ymmärrä, että oikeaa fetajuustoa saa valmistaa vain Kreikassa ja aitoa samppanjaa Ranskassa.

Amerikkalaiset käyvät kaksia kauppaneuvotteluja rinnakkain, missä on taktikoinnin makua: Yhdysvallat näyttää, että sillä on varaa valita. Suunnitelman onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että sopimukset menevät läpi omassa maassa – ja se on kaikkea muuta kuin varmaa.

Saska Saarikoski
Washington

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhdysvallat
  • Vapaakauppa
  • Saska Saarikoski

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin

    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    10. 10

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää