Talous

Kreikan talous herättää vihdoin toivoa

Bruttokansantuote supistuu hienoisesti, mutta vuonna 2017 siintäisi lähes kolmen prosentin kasvu.

Bryssel

Viime kesänä Kreikka oli lentää ulos yhteisvaluutta eurosta, mutta nyt kellossa on aivan uusi ääni: Kreikan talouteen ja rakenneuudistuksiin liitetään melko lailla toiveikkuutta. On täysin mahdollista, että rajun pohjakosketuksen saanut euromaa on matkalla uuteen nousuun.

Tällaisin miettein euroalueen maiden valtiovarainministerit kokoontuivat torstaina Brysseliin keskustelemaan koko yhteisvaluuttaa horjuttaneen maan tilanteesta.

Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) joutui jättämään kokouksen väliin kuumeilun ja influenssan vuoksi, hän kertoi Twitter-viestissään.

Euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijssel­bloem totesi ennen kokouksen alkua, että ”Kreikan hallitus on todella tehnyt paljon työtä” taloutensa uudistamiseksi viime kesän jälkeen.

Hänen mukaansa jotkin keskeiset uudistukset ovat yhä kesken, mutta yleishenki Dijsselbloemin puheissa oli positiivinen. Samaa viestivät suomalaiset asiantuntijat ennen kokousta.

”Edellytykset Kreikan tilanteen vakautumiselle paranivat loppuvuonna. Pankkien tilanne on vakautunut, velanhoitomenot ovat alhaiset ja uudistuksia on viety eteenpäin, esimerkiksi yksityistämisstrategiaa on parannettu”, kirjoitti Kreikan talouden asiantuntija, finanssineuvos Pekka Morén kolumnissaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla viime viikolla.

Valtiovarainministeriön lainaaman ennusteen mukaan Kreikan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna hienoisesti, puolisen prosenttia, mutta vuonna 2017 siintäisi lähes kolmen prosentin kasvu. Sen toteutuminen riippuu kuitenkin poliittisesta vakaudesta, uudistusten etenemisestä ja siitä, etteivät euroaluetta kohtaa mitkään uudet shokit.

Esimerkkeinä myönteisistä yllätyksistä voi poimia sen, että Kreikan pankkien vakauttamiseen on tarvittu paljon vähemmän rahaa kuin maan kolmanteen, enimmillään 86 miljardin pelastuspakettiin, varatut 25 miljardia. On mahdollista, että huterat pankit saatiin pönkitettyä tähän mennessä annetuilla 5,4 miljardilla eurolla eikä lisärahaa tarvita.

Hyvistä uutisista huolimatta Kreikalla on vielä pitkä matka tilanteen normalisoitumiseen.

Kreikalla ja euroalueen mailla on ollut monia kiistakohtia, kuten se, pitäisikö Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osallistua maan kolmannen pelastusohjelman toteuttamiseen.

Esimerkiksi Suomi, Saksa ja Hollanti ovat vaatineet ponnekkaasti IMF:n mukanaoloa. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras puolestaan totesi joulukuussa, ettei rahastoa tarvita, koska tilanne voidaan korjata eurooppalaisin voimin.

Torstaina tässäkin asiassa oli uutisoitavissa nytkähdys. Hollannin Dijsselbloem sanoi Kreikan valtiovarainministerin Eukleidis Tsakalotosin sanoneen, että Kreikka hyväksyy valuuttarahaston mukaan.

IMF osallistui kahteen aiempaan Kreikan pelastusohjelmaan, mutta viime syksynä sovittuun ohjelmaan se ei ryhtynyt, koska ei ollut vakuuttunut Kreikan muutoshalusta. Kreikka oli myös jättänyt kaksi lainanlyhennystä maksamatta.

EU:n talousasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici totesi saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden keskiviikkoiltana julkaisemassa haastattelussa, että IMF:n mukaan saanti on välttämätöntä.

Kreikan ja euroalueiden suhteita hiertää myös käsitys uudistusruljanssin aikataulusta. Dijsselbloem toisti torstaina, että Kreikan uudistusten väliarvio voi kestää kuukausia mieluummin kuin viikkoja.

Kreikka on joutunut muuttamaan kriisitaloutensa rakenteita hurjaa tahtia. Viime elokuussa sovitun tukiohjelman jälkeen se on toteuttanut jo noin sata erilaista uudistusta, joita euromaat vaativat.

Vaikeimpiin uudistuksiin kuuluu Kreikan eläkejärjestelmä, jossa hallitus yrittää yksinkertaistaa rönsyilevää järjestelmäänsä ja vähentää sen kuluja. EU-virkamiehet suhtautuvat uudistusehdotukseen osin toiveikkaasti, osin epäillen

EU-komission on määrä myöhemmin tammikuussa aloittaa Kreikan uudistusten väliarvion käsittely. Arvion perusteella päätetään, minkä kokoista lainaa Kreikalle annetaan jatkossa ja mitä muita uudistuksia maalta vaaditaan. Alkuvuonna saatetaan päättää myös lisähuojennuksista Kreikan lainaehtoihin.

Kreikan pelastamiseksi on pumpattu viime vuosina yli 222 miljardia euroa tukilainoja eri ohjelmien kautta. Suomen osuus summasta on 4,5 miljardia euroa, kerrotaan valtiovarain­ministeriön katsauksessa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuuden vuoden piina jatkuu

 Kreikan velkakriisi alkoi vuoden 2009 lopulla. Myös muut eurotaloudet, kuten Portugali ja Irlanti, ovat vuosien varrella ajautuneet syviin vaikeuksiin ja tarvinneet kansainvälistä apua.

 Kreikan erilaisiin pelastuspaketteihin on käytetty yhteensä yli 220 miljardia euroa lainarahaa, joista Suomen osuus on noin 4,5 miljardia.

 Viime kesänä uudet ongelmat olivat johtaa Kreikan eroon euroalueesta. Viime elokuussa syntyi sopimus 86 miljardin euron pelastuspaketista, jonka vastineeksi Kreikan on tehtävä kipeitä taloudellisia uudistuksia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kreikka
  • Euroryhmä
  • Kreikan velkakriisi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    10. 10

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää