Talous    |   Sadan vuoden visio:

Sadan vuoden päähän koulutuksella ja avoimuudella

Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna. Helsingin Sanomien uudessa sarjassa haastatellaan suuryritysten johtajia siitä, millaisena he näkevät alansa ja Suomen sata vuotta tästä eteenpäin. Nesteen toimitus­johtaja Matti Lievonen luottaa yhtiönsä menestykseen, vaikka öljyala on myllerryksessä.

Yhtiön päätuotteet ja tärkein raaka-aine todennäköisesti katoavat lähivuosikymmeninä, mutta Nesteen toimitusjohtajaa ei voisi vähempää huolettaa. Matti Lievonen uskoo vakaasti, että öljy-yhtiö Neste kukoistaa sadan vuoden päästäkin.

Pörssiyhtiöt elävät yleensä vuosineljännes kerrallaan. Lievonen nostaa kuitenkin mielellään katseensa kvartaaleista vuosikymmenten päähän.

”Yritysten pitäisi aina miettiä transformaatiota [muutosta]. Ei koskaan saisi jäädä paikalleen ajattelemaan, että näin tämä nyt jatkuu loppuelämän”, hän sanoo.

”Se millä me pärjätään, on innovatiivisuus ja vastuullisuus.”

HS:n ajatusleikissä kurkistetaan kauas tulevaisuuteen Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Nesteen osalta varmaa on, että maailma näyttää silloin aivan toisenlaiselta kuin nyt.

Ajammeko enää autoilla? Onko kohonnut merenpinta nielaissut rannikkokaupunkeja? Voiko Etelä-Suomessa hiihtää talvisin?

Neste on liikevaihdoltaan Suomen toiseksi suurin yritys. Se tekee nyt isoimman osan tuloksestaan öljynjalostuksella. Yhtiö ostaa raskasta, Brent-laatuun verrattuna yleensä halvempaa Urals-öljyä Venäjältä ja tekee siitä tuotteita autojen tankkeihin. 50 vuoden kuluttua raakaöljyn jalostus tuskin on enää yhtiön kivijalkana.

Vaikka öljy on nyt ennätyshalpaa, se on käymässä maailmasta vähiin. Samalla poliittisia ponnisteluja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ollaan lisäämässä.

”En ole varma siitä, onko sadan vuoden päästä enää autoja, jotka käyttävät nestemäistä polttoainetta – ehkei enää 50 vuoden päästäkään”, Lievonen ennustaa.

Myös arjen käyttötavarat muuttuvat: nyt meitä ympäröivät muovituotteet, joiden valmistukseen on käytetty öljyä. Tilalle on löydettävä uusia raaka-aineita.

Juuri niitä Nestekin etsii. Meneillään on esimerkiksi mikrobeihin ja levään liittyviä tutkimushankkeita.

Myös Suomen metsissä Lievonen näkee mahdollisuuksia. Hän ei ole ainoa. Kiinalainen Kaidi ilmoitti helmikuussa suunnitelmistaan rakentaa puuraaka-ainetta käyttävä biojalostamo Kemiin.

Lievosen optimismi Nesteen tulevaisuuden suhteen perustuu siihen, että hän luottaa etsivän myös löytävän. Nesteen 5 000 työntekijästä 1 300 työskentelee tutkimuksessa ja suunnittelutoimistossa.

Uusiutuvien polttoaineiden kehittämisessä Neste on edistynyt niin ripeästi, että ne tuottavat nyt 40 prosenttia tuloksesta. Osuus on kasvanut joka vuosi.

Katse on myös ihan muualla kuin liikenteessä.

Vuoteen 2020 mennessä yhtiön tavoitteena on tuottaa 100 miljoonaa tulosta uusista tuotteista, jotka eivät liity liikenteeseen.

”Mennään liikenteen polttoaineista kemian teollisuuden puolelle, vaikkapa kestäviin muoveihin, jotka on tehty uusiutuvista raaka-aineista ja joita pystytään kierrättämään tulevaisuudessa enemmän”, Lievonen selittää.

Siirtymä kohti käyttötavaroita vähentäisi myös polttoaineisiin liittyvää poliittista epävarmuutta. Energia on läpeensä poliittista. Hallitusohjelmassa on tavoite, että tuontiöljyn käyttö pitäisi Suomessa puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Öljyyn vaikuttaa voimakkaasti kansainvälinen politiikka, uusiutuvien polttoaineiden kannattavuuteen taas tuet, verot ja säädökset.

Vaikka Nesteen liiketoiminnan keskiössä on vuosikymmeniä ollut öljy, se ei Lievosen mukaan todellisuudessa ole yhtiön ydin.

Yksittäistä raaka-ainetta tai tuotetta tärkeämpää on tutkimus ja halu löytää uutta.

Samojen ominaisuuksien Lievonen toivoo pysyvän myös Suomen ytimessä.

Nesteelle Suomen laadukas koulutusjärjestelmä on ollut olennaisen tärkeä. Se on tuottanut yhtiölle osaavaa työvoimaa operaattoreista tutkijoihin.

”Koulutus on se, millä Suomi on pystynyt kehittämään hienoja teknologioita ja yrityksiä. Jos me ei koulutuspuolella pystytä lisäämään meidän osaamista ja panostustakin, ei me tulla pärjäämään”, Lievonen sanoo.

Hallituksen leikkauksia koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoihin hän ei silti lähde arvostelemaan. Hänestä yliopistojen voimavaroja pitäisi keskittää rohkeammin.

Pitäisikö yliopistojen määrää karsia?

”Meillä pitäisi olla muutama huippuyliopisto, jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Muut voisivat syöttää aihioita niille huipuille. Pitäisi keskittää sitä, mitä ne tekevät, että kaikki eivät tee kaikkea.”

Toinen tärkeä menestystekijä Nesteelle on ollut avoimuus maailmalle ja sen muutokselle. Sitä Lievonen toivoisi Suomeen lisää.

Hän uskoo, että Suomi tulee olemaan tulevina vuosikymmeninä paljon nykyistä monikulttuurisempi. Tämä vaatii enemmän joustavuutta ja hyväksyvämpää asennetta.

”On tärkeää, että me kaikki suomalaiset mietimme sitä, miten tämä maailma muuttuu. Jos me haluamme pärjätä kansakuntana ja yrityksinä, meidän pitää katsoa ulospäin.”

Joskus muutoksessa menestyminen vaatii kannibalisointia: sitä, että tuhoaa aiemmat menestystuotteensa. Näin Nestekin on tekemässä siirtyessään yhä enemmän öljystä uusiutuviin polttoaineisiin, Lievonen korostaa.

Hän toivoo samaa myös yhteiskunnalta ja politiikalta. ”Kun katsot ulospäin ja tuonne markkinoille, etkä vain sitä omaa pientä maatasi, huomaat, miksi on pakko kannibalisoida.”

Nesteen vuodet

Alku

Neste perustettiin 1948 turvaamaan Suomen energia- ja öljyhuoltoa. Edelleen valtio omistaa siitä yli puolet.

Perustamisen aikaan iso haaste oli, että mitään alan teollisuutta ja osaamista ei Suomessa ollut. Kaikki piti aloittaa alusta, toimitusjohtaja Matti Lievonen sanoo.

”Siinä oli myös poliittista myrskyä, kun oli itäblokki ja länsiblokki. Minkä puolen teknologiaa saadaan käyttää? Yhdysvallat ei ollut varma, onko Suomi hyvä paikka viedä teknologiaa, vai valuuko se itäblokin puolelle.”

Lopulta Naantalin jalostamo rakennettiin yhdysvaltalaista teknologiaa käyttäen. Se aloitti toimintansa 1957.

Kasvu

Yhtiön kasvun vuodet olivat vauhdikkaita. 1960- ja 70-luvuilla Neste paisui Suomen suurimmaksi yritykseksi samassa tahdissa koko maan teollistumisen ja autoistumisen myötä.

Kilpilahteen Porvoon lähelle avattiin toinen jalostamo 1065.

Neste vaikutti osaltaan myös kylmän sodan aikaisen bilateraalisen kaupan kehittymiseen Neuvostoliiton kanssa. Jotta Suomi olisi voinut viedä tavaraa Neuvostoliittoon, sieltä piti vastavuoroisesti tuoda jotakin. Se jokin oli venäläinen öljy, jota Neste jalosti.

”Me mahdollistimme sen, että suomalaista paperia, kumisaapasta, pukua ja mekkoa pystyttiin viemään Neuvostoliittoon”, Lievonen toteaa.

”Se oli hyvää aikaa Nesteelle ja koko Suomelle.”

Vaikeuksien aika

Pakka meni perusteellisesti uusiksi, kun Neuvostoliitto hajosi 1991. Öljyä ei enää saatukaan helposti itänaapurista vaan sitä piti alkaa etsiä muualta.

Samaan aikaan Neste oli rakentanut runsaasti kemikaaliteollisuuden laitoksia ympäri Eurooppaa. Sitten öljyn ja kemikaalituotteiden hinnat romahtivat. Kemian teollisuus myytiin pois.

Vuonna 1998 Neste fuusioitiin Imatran voiman kanssa Fortumiksi.

”Se oli taantuman aikaa, silloin ei niin paljon kehitetty yhtiötä”, Lievonen kuvaa.

Nesteen nykyisen kehityksen aika ja etenkin siirtymä kohti uusiutuvia raaka-aineita alkoi vuodesta 2005, jolloin se jälleen erotettiin omaksi yhtiökseen Fortumista.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Matti Lievonen

 Vuorineuvos Matti Lievonen, 57, on työskennellyt Nesteen toimitusjohtajana vuodesta 2008.

 Ennen tätä hän teki pitkän uran paperiyhtiö UPM-Kymmenessä, viimeksi sen hieno- ja erikoispaperitoimialan johtajana.

 Koulutukseltaan Lievonen on sähköinsinööri. Hänellä on myös MBA-tutkinto.

 Hänellä on neljä aikuista lasta.

 Lievonen harrastaa moottoripyöräilyä, tennistä, lukemista ja elokuvia. Hänen viimeksi katsomistaan elokuvista mieleenpainuva oli italialaisen Paolo Sorrentinon ohjaama Youth.

 Missä haluat tulla paremmaksi? ”Haluan oppia vielä enemmän kuuntelemaan asiakkaita, Nesteen ihmisiä ja omaa perhettä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Öljy
  • Suomi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    5. 5

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    6. 6

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    9. 9

      Uskontojen tilalle haetaan nyt kokemuksia enkeleistä, energiakivistä ja yksisarvisista – Jaana Kourunen myy asiakkailleen kiviä, joiden parissa hiljennytään ja haetaan voimaa päätöksiin

    10. 10

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää