Talous

Autot liikkuvat vastakin bensiinillä ja dieselillä – niissä vain on nykyistä enemmän bioaineita

Jos Suomi aikoo vähentää nopeasti liikenteen päästöjä, pitää tukeutua nykyiseen autokalustoon. Se pudottaa pois sähkö-, vety- ja kaasuautot.



Unohtakaa sähköautot, kaasuautot ja vetyautot – ainakin toistaiseksi.


Suuri enemmistö suomalaisista ajaa ensi vuosikymmenellä edelleen perinteisillä polttomoottoriautoilla, jotka kulkevat bensiinin tai dieselin avulla. Niihin on vain sekoitettu joukkoon nykyistä enemmän uusiutuvia polttoaineita.


Näin tapahtuu, jos nykyisen hallituksen ohjelmakirjaus toteutuu. Tavoitteen mukaan maantieliikenteessä käytetyn polttoaineen pitää vuonna 2030 sisältää 40 prosenttia uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia aineita.


Hallitus hakee tavoitteellaan monta hyvää asiaa yhdellä kertaa. Päästöjen vähentämisen lisäksi se haluaa luoda kotimaisella tuotannolla uusia työpaikkoja, lisätä energian omavaraisuutta ja parantaa vaihtotasetta puolittamalla tuontiöljyn käytön kotimaisiin tarpeisiin 2020-luvun aikana.


Ohjelman tuomat edut näyttävät melkein liian hyviltä voidakseen toteutua, mutta monet polttoaineiden tuotannon ja jakelun piirissä toimivat pitävät hallitusohjelman toiveita realistisina.


Öljynjalostaja Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen sanoo, että yhtiössä on tehty laskemia, ja niiden mukaan 40 prosentin tavoite on saavutettavissa ja vieläpä kotimaisella biopolttoaineiden tuotannolla.


”Se edellyttää tietenkin melkoisia investointeja uusiin laitoksiin, mutta tämähän on myös yksi tavoitteista”, Räsänen sanoo.


Hallitusohjelma painottaa kustannustehokkuutta uusiutuvan energian lisäämisessä.


Tämä on tekijä, joka pudottaa liikenteen lähitulevaisuuden vaihtoehdoista sivuun sähköautot ja muut ”vaihtoehtoiset käyttövoimavaihtoehdot”.


Autokanta uusiutuu hitaasti. Ratkaisujen pitää siksi perustua olemassa oleviin ajoneuvoihin sekä polttoaineiden jo rakennettuun jakelujärjestelmään.



Valtion tutkimuslaitokset, Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), julkistivat vajaa vuosi sitten laajan raportin liikenteen päästöjen vähentämiskeinoista.


Raportti kiteytti tuloksensa seuraavasti: ”Kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen kotimaisten edistyksellisten biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseen. Niiden käytöllä ei ole heijastusvaikutuksia autokalustoon tai jakelujärjestelmään.”


Nyt suomalainen autokalusto liikkuu pääasiassa fossiilipohjaisilla bensiinillä ja dieselillä, joissa kummassakin on jo mukana bioaineita. Niitä on enemmän dieselissä, koska kemiallisista syistä dieseliin on helpompi sekoittaa biopolttoaineita.


Laissa määritellyn polttoaineiden jakeluvelvoitteen mukaan tieliikenteen polttoaineissa piti olla vähintään kahdeksan prosenttia bio-osuutta viime vuoden loppuun mennessä.


Vuonna 2020 osuuden pitää olla 20 prosenttia. Tavoite saavutetaan, koska Suomessa käytetään muuta EU-aluetta enemmän ”edistyksellisiä” biopolttoaineita, eli sellaisia, joiden raaka-aineet eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa. Tällaisia ovat metsäpohjaiset raaka-aineet sekä erilaiset elintarviketeollisuuden jätteet.


Tällaiset biotuotteet voidaan EU-sääntöjen mukaan laskea kaksinkertaisina. Etu nosti biojakeluosuuden viime vuonna jo yli 20 prosentin. Ilman kerrointa laskettu osuus oli noin 13 prosenttia.


Nesteen Räsäsen mielestä jakeluvelvoitelakia pitäisi mahdollisimman nopeasti täydentää siten, että se velvoittaa 40 prosentin sekoitussuhteeseen vuonna 2030. Näin tuotannosta kiinnostuneille yrityksille taataan investointivarmuus.


Aivan heti lakimuutosta ei kuitenkaan ole syytä tehdä, sillä EU:n tasolla ei ole vielä päätetty tavoitteista 2020-luvulle.


Suomalaiset toivovat mahdollisimman vahvaa ohjeistusta kehittyneiden biopolttoaineiden suuntaan, jotta kotimaiset yritykset eivät joutuisi nojaamaan vain kotimarkkinoiden varaan.


Suomessa kulutettiin viime vuonna bensiiniä ja dieseliä yhteensä noin neljä miljoonaa tonnia. Mukaan on laskettu biosekoite.


Vuonna 2030 tuo määrä vähenee Nesteen laskelmien mukaan noin 3,3 miljoonaan tonniin, kun autojen moottoritehokkuus paranee. Tavoitellun 40 prosentin biovelvoite tulee samalla kevyemmäksi täyttää.


Uusiutuvien polttoaineiden suurimmat valmistajat Suomessa ovat nyt uusiutuvaa dieseliä tekevät Neste ja metsäyhtiö UPM Lappeenrannassa. St1 tekee jätteistä jonkin verran etanolia ja valmistelee sahanpurua käyttävää tehdasta Kajaaniin.


Etanolin valmistuksesta ovat monet muutkin kiinnostuneita.


Biotuotannon määrä ja kapasiteetti kotimaassa on nyt noin puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Räsäsen mukaan kotimainen tuotanto olisi uusiutuvassa dieselissä mahdollisuus kaksinkertaistaa. Uudet teknologiat mahdollistavat myös biobensiinin valmistuksen. Nestekin on siitä kiinnostunut.


”Olemme teknologiaoptimisteja. Uskomme, että tavoite on saavutettavissa, jopa pelkästään kotimaisin voimin”, Räsänen sanoo.


 


Veronmaksajan tuki on välttämätön


Jotta hallituksen tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä pääosin kotimaisten biopolttoaineiden varassa onnistuisi, tarvitaan teollisuuslaitosten rakentamista. Tarvitaan myös veronmaksajien kukkarolla käyntiä, sillä ilman tukia isoja investointeja ei tehdä.


VTT:n ja VATT:n selvitys sanoo, että mahdollisuudet kotimaiseen biopolttoainetuotantoon ovat poikkeuksellisen hyvät, koska biomassavaramme ovat henkeä kohden Euroopan suurimmat. Varoihin lasketaan erilaiset metsäbiomassat, sekä olki ja muut maatalousjätteet.


Mutta jos kilpailukykyistä tuotantoa ei kotimaasta löydy, polttoaineet ovat saatavissa ulkomailta, esimerkiksi sokeriruokoon ja olkeen pohjautuvana etanolina tai palmuöljyn sivutuotteista tehtävänä uusiutuvana dieselinä.


Nyt Suomessa tehdään uusiutuvaa dieseliä puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Selvitys arvioi, että vuoteen 2030 mennessä tämä pitäisi yli kaksinkertaistaa. Se vaatisi useita isoja laitoksia.


Investointien hinta olisi enimmillään yhteensä 2,6 miljardia euroa. Selvitys arvioi varovaisesti, että valtion tukia tarvittaisiin 800 miljoonaa euroa. Selvitys ei arvioi, miten tämä on sovitettavissa EU:n tukisäädöksiin.


Mikäli bensiiniin sekoitettavan etanolin kasvava tarve hoidetaan myös kotimaisella tuotannolla, tarvittaisiin lisäksi kahden suuren puu- tai olkietanolilaitoksen rakentamista tai useita sahanpurulaitoksia. Selvitys ei arvioi niiden kustannuksia.


Arvion mukaan 2030 Suomen maanteillä kulkee lähes kaksi miljoonaa bensiinisekoitetta käyttävää henkilöautoa. Diesel-henkilöautojen luku nousee hieman yli miljoonaan autoon.


Kaasulla kulkee arvion mukaan silloin noin 50 000 autoa ja sähköllä noin 100 000 autoa, siis pieni määrä verrattuna bensiini- ja dieselajoneuvoihin, mutta suuri määrä nykylukuihin verraten.


Sähköautojen yleistymistä hidastaa kalleus ja pieni toimintasäde, koska riittävän edullista ja tehokasta akkutekniikkaa ei ole pystytty kehittämään.


Myös kaasun käyttöä rajoittaa kaasuautokannan hidas kasvu, vaikka biokaasun tuotantoon olisi kotimaisia raaka-aineita. Nyt liikennekaasua myydään 24 asemalla, suurin osa Gasumin hoitamina. Gasum aikoo perustaa 35 kaasuasemaa lisää.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Jakeluvelvoite ohjaa

 Laki velvoittaa, että polttoaineiden myyjän on toimitettava kulutukseen biopolttoaineita.

 Biopolttoaineiden osuuden myyntiin toimitetun bensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä tuli olla vähintään kuusi prosenttia vuosina 2011—2014.

 Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sanoma Pro
Luetuimmat - Talous
Luetuimmat
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  3. 3

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  4. 4

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  5. 5

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  6. 6

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  7. 7

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  8. 8

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää