Talous

Vero-oikeuden tuntijat moittivat suomalaista keskustelua verosuunnittelusta

Laillinen vero­suunnittelu ja laiton verovilppi ovat kaksi eri asiaa. Ne on pidettävä erillään.

Suomalaisten yritysten ja kansalaisten ”yhteyksistä” verokeitaisiin ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä moitittavasta toiminnasta, arvioi Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.

”Verosuunnittelu on lain suoma mahdollisuus sille, että ihmiset ja yritykset voivat suunnitella talouttaan järkevästi. Jos verosuunnittelua halutaan rajoittaa, se on lainsäätäjän tehtävä.”

Kotitalousvähennys, asuntolainan korkovähennys, ammattiliiton jäsenmaksun vähennys. Kaikki vähennykset ovat osa verosuunnittelua. Eduskunta on katsonut vähennykset tarpeellisiksi, vaikka ne vähentävät valtion verotuloja. Myös yrityksille on säädetty lukuisia vähennysoikeuksia.

Yritysten verosuunnittelu on herättänyt laajaa keskustelua, koska panamalaisesta asianajotoimistosta on ilmeisesti rikoksella hankittu suuri määrä sen asiakkaita koskevia tietoja.

”Ei se ole verovelvollisen syy, jos hän pystyy laillisella verosuunnittelullaan maksamiaan veroja pienentämään. Poliitikkojen pitää lainsäädännöllä vetää raja sille, mikä on hyväksyttyä ja kiellettyä”, Helminen sanoo.

Jokainen verovelvollinen vastaa verotuksestaan. Vastuuta ei voi siirtää pankille eikä asianajotoimistolle. Suomalaiset maksavat veronsa sinne, missä he asuvat tai tulonsa saavat.

Jos verovelvollisella on Suomen passi, se ei tarkoita hänen olevan automaattisesti velvollinen maksamaan veronsa Suomeen. Asuinpaikka ratkaisee sen, mihin verovelvollisuus kohdistuu.

”Pelkästään yhteyksistä verokeitaisiin ei voi tietenkään tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, onko toiminta ollut kiellettyä vai sallittua. Meillä ei ole myöskään tietoa, ovatko suomalaisten yritysten tai kansalaisten ’yhteydet’ Panamaan olleet jo verottajan tiedossa.”

Oikeudellisesti moitittavaa on se, mikä on laissa rangaistavaksi säädetty, ja siitä päättää tuomioistuin.

AsianajajaJanne Juusela auttaa yrityksiä verosuunnittelussa. Hän väitteli vuonna 1998 oikeustieteen tohtoriksi. Väitöskirjassaan hän tutki kansainvälisiä sijoituksia ja verotuksen tehokkuutta. Aluksi Juusela työskenteli valtiovarainministeriön vero-osastolla ja osallistui EU:n ja OECD:n verovalvontahankkeisiin.

Juusela mielestä suomalaisessa verosuunnittelua koskevassa keskustelussa moni asia on mennyt sekaisin.

”Laillisessa verosuunnittelussa perinteisissä verokeitaissa ei ole yrityksille mitään hyötyä, vaan niistä on paljon haittaa”, Juusela sanoo.

Syy on yksinkertainen: kaksinkertainen verotus. Perinteinen verokeidas tarkoittaa yleensä pientä valtiota, jossa verotus on liki olematonta ja viranomaisten tiedonsaantia pankeista on rajoitettu voimakkaasti.

”Jos suomalainen yritys saa osinkotuloja perinteisestä verokeitaasta, se on täysimääräisesti verotettavaa tuloa. Saman yhtiön toisesta EU-valtiosta saamat osinkotulot ovat taas verovapaita.”

Jos yritys tai yksityishenkilö ei ilmoita tulojaan verokeitaasta, kyse on rangaistavasta verovilpistä. Missä määrin laittomuuksia tapahtuu, siitä ei ole kovin paljon tietoa. Ennen tuomioistuimen lainvoimaista tuomiota, on vain epäilyjä.

Valtionvarainministeriön tehdyn laskelman perusteella voi tehdä tulkinnan, että verovilpin takia menettämättä jääneet verotulot ovat Suomessa ainakin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.

Juusela uskoo, että suomalaisten yritysten ”yhteydet” perinteisiin verokeitaisiin ovat muodostuneet yritysjärjestelyissä. Ostettavalla yrityksellä on voinut olla tytäryhtiö verokeitaassa.

”Ensimmäinen huoli suomalaisilla yrityksillä on yleensä se, miten verokeidasyhtiöistä päästään eroon.”

Verosuunnittelusta on moneksi.

Jos suomalainen yritys ostaa vaikkapa venäläisen yrityksen, se voi perustaa kauppaa varten tytäryhtiön esimerkiksi Luxemburgiin. Luxemburg ei ole perinteinen verokeidas.

”Tytäryhtiöllä rajoitetaan poliittisesta epävakaudesta johtuvia riskejä ja mahdollisia vastuita”, Juusela sanoo.

Toisin sanoen sillä estetään esimerkiksi se, että valtio päättäisi kaapata yrityksen. Kansainvälinen välitystuomioistuin totesi vuonna 2014, että venäläiset tuomioistuimet taipuivat öljy-yhtiö konkurssijärjestelyissä Venäjän poliittisen johdon tahtoon.

Myöhemmin Jukosin tärkeimmät omaisuuserät myytiin pääosin valtion omistamalle energiayhtiölle Rosneftille.

Luxemburgilla ja Hollannilla on eniten maailmassa verosopimuksia.

Verosopimus on valtioiden välinen sopimus, jossa sovitaan verotuksen menettelytavoista. Verosopimukset antavat yrityksille varmuuden siitä, missä ja miten niiden tuloja ja omaisuutta verotetaan.

”Suomalaiset yhtiöt käyttävät hyväksi verosopimusten tarjoamaan turvaa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, kun ne tekevät investointeja tai sijoituksia ulkomaille. Kohdemaan verotus voi olla niin sekava, että selvyyden siihen saa vain verosopimuksesta.”

Järjestely toimii myös toiseen suuntaan, kun Suomeen tehdään sijoituksia. Rahoitusjärjestelyssä voi olla ”yhteyksiä” perinteisiin verokeitaisiin tai esimerkiksi Luxemburgiin.

Juuselan mukaan suuret yhdysvaltalaiset yritykset ja pankit eivät siirrä voittojaan kotimaahansa, koska siellä yritysten verotus on ankaraa ja monimutkaista. Vaarana on, että voittoja verotettaisiin ensiksi Euroopassa, eikä maksettuja veroja otettaisi hyvityksenä huomioon Yhdysvalloissa.

”Eihän suomalainen yritys voi alkaa kansainvälisiä käytäntöjä muuttamaan. Jos yritys ei hyväksy olemassa olevia käytäntöjä, se joutuisi kieltäytymään rahoituksesta, jolloin uusia työpaikkoja luovat investoinnit jäisivät toteutumatta.”

Kaikella on myös rajansa. Professori Helmisen mukaan tutkijoiden keskuudessa on verraten laaja yksimielisyys, että verosuunnittelu on ajoittain liian helppoa.

”Jos kansainväliset yhtiöt käyttävät ulkomaisia yhtiöitä pelkästään verosuunnitteluun, se on ongelmallista. Verot eivät kerry siihen valtioon, jossa yrityksen todellinen liiketoiminta on.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verosuunnittelu
  • Veronkierto
Luetuimmat - Talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    6. 6

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    7. 7

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    8. 8

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää