Talous

Kuuden vuoden piina – eurokriisin pahin vaihe on ohi, mutta yhteisvaluutan tulevaisuus on yhä epävarma

Välitön uhka euron hajoamisesta on lievittynyt, mutta kriisi ei ole vieläkään ohitse.

Yllättäviin ongelmiin voi olla vaikea keksiä helppoja ratkaisuja.

Kuusi vuotta sitten, sunnuntaina 9. toukokuuta 2010 Brysselissä alkoi kokous, jonka esityslistalla oli vain hyvin vaikeita asioita. Sellaisia, joihin kenelläkään ei ollut valmiita vastauksia.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtiovarainministerit kokoontuivat Brysseliin päättämään, miten nopeasti kärjistynyttä euroalueen velkakriisiä alettaisiin ratkaista.

Euroalue oli ennennäkemättömän kriisin partaalla, ja poliitikoilla oli kiire. Markkinat olivat paniikin partaalla.

Eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olivat kaksi kuukautta aiemmin myöntäneet ylivelkaantuneelle Kreikalle ensimmäisen hätälainan. Kreikka käytti lainaamiaan varoja pääasiassa ulkomaisten sijoittajien, kuten saksalaisten ja ranskalaisten pankkien antamien lainojen lyhentämiseen.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn ei tarvinnut mennä parlamentteihinsa pyytämään suuren yleisön inhoamaa pankkitukea maansa pankeille.

Toukokuussa suurin pelko oli kriisin leviäminen muihin eurovaltioihin sekä talous- ja rahaliiton suistuminen perikatoon. Eurovaltioilla ei ollut suunnitelmaa sen varalle, että ne joutuisivat tavalla tai toisella rahoittamaan toisiaan. Kevään 2010 jälkeen kriisi laajeni ja paheni.

Jokaisella talouskriisillä on aina monta syytä.

Vuonna 2009 yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff julkaisivat kuuluisan kirjansa This Time is Different. Kirjan nimeen, ”tällä kertaa kaikki on toisin”, pelkistyy koko sen keskeinen ajatus. Valtioiden rahoituskriisien ratkomisessa keskeinen virhe on kuvitella, että tällä kertaa kaikki olisi toisin.

Juuri siihen virheeseen euroalueen poliitikot lankesivat.

Reinhartin ja Rogoffin havainto oli, että valtioiden rahoituskriisit ratkaistaan aina tehokkaimmin velkoja leikkaamalla.

Siihen euroalueen politiikoilla ei ollut valmiutta eikä uskallusta, mitä voi pitää ymmärrettävänä. Kovakouraisen velkojen leikkaamisen seurauksena on usein paniikki markkinoilla. Se olisi keväällä 2010 voinut olla tuhoisaa sortumisvaarassa olevalle euroalueelle.

Kreikan maksukyvyttömyys olisi ollut valtava arvovaltatappio niille politiikoille, jotka olivat saarnanneet kiihkeimmin euron autuuden puolesta. Toki euroalueen rakenteelliset ongelmat olivat olleet tiedossa jo 1990-luvun lopusta saakka.

Keväällä 2010 vahvistui konkreettisesti se, että talous- ja rahaliitto ei ollut toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. Yksi keskeisiä uskomuksia oli, että talous- ja rahaliiton piti tasoittaa jäsenvaltioiden välisiä eroja työn tuottavuudessa. Toisin kävi.

Pitkään jatkuneen nousukauden aikana monet valtiot lykkäsivät rakenteellisia talousuudistuksiaan. Monissa valtioissa kansalaisten hyvinvointia ja talouskasvua rahoitettiin keinotekoisesti kestämättömällä velkaantumisella. Euroon liittymisen takia monien valtioiden varainhankinta halpeni. Ja kun varainhankinta markkinoilta kriisin kärjistymisen jälkeen kallistui voimakkaasti, haavoittuvimmat valtiot olivat romahtamaisillaan.

Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen säätelyä kokonaiskysyntään vaikuttamisessa. Kokonaiskysyntä muodostuu yksityisten kulutusmenojen, yksityisten investointien, julkisten kulutusmenojen, julkisten investointien ja nettoviennin yhteenlasketusta määrästä.

Syyskuussa 2008 yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin, mikä kärjisti edellisenä vuonna alkaneen rahoitusmarkkinoiden kriisin. Konkurssin jälkeen maailmantalous suistui raiteiltaan. Suomessa bruttokansantuote supistui 8,3 prosenttia vuonna 2009.

EU päätti jo marraskuussa 2008 aloittaa 200 miljardin euron elvytyksen, jolla pyrittiin lisäämään kokonaiskysyntää.

Tulokset olivat verraten laihoja. Jos elvytys ei auttanut, pitäisikö sen sijaan alkaa korjata talouden rakenteita, joilla työn tuottavuutta saataisiin parannettua? Lisäksi kriisin luonne oli muuttunut nopeasti: välitön uhka oli Etelä-Euroopan valtioiden varojen loppuminen.

Varoituksista huolimatta päättäjät valitsivat finanssipolitiikan kiristämisen, jota puolsivat komission ennusteet talouskasvun jatkumisesta. Valitettavasti ennusteet olivat aivan liian myönteisiä.

Finanssipolitiikan kiristäminen oli merkittävä syy siihen, että vuonna 2012 euroalue vajosi uuteen taantumaan. Velkaantuminen lisääntyi ja vuonna 2013 euroalueen työttömyysaste kohosi ensi kerran 12 prosenttiin.

Valtaosa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että finanssipolitiikan kiristäminen oli liianvoimakasta. Pankkisääntelyn tiukentaminen samaan aikaan lisäsi ongelmia: pankit joutuivat supistamaan lainanantoaan, vaikka suhdanne olisi edellyttänyt lisäämistä.

Pelon ja epäluulon lamauttamilla markkinoilla yhdellä puheenvuorolla voi olla toisinaan suuria vaikutuksia.

Poliitikkojen puheet ja toimet eivät rauhoittaneet markkinoita kuin tilapäisesti. Keväällä 2012 monissa pankeissa laadittiin jo suunnitelmia sen varalle, että euroalue hajoaisi.

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi piti yhden merkittävimmistä puheistaan Lontoossa heinäkuussa 2012. Hän ilmoitti keskuspankin ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin euron suojelemiseksi. EKP tehosti Draghin viestiä ilmoittamalla uusista poikkeustoimista syyskuussa.

Viimein markkinat rauhoittuivat, mutta kriisi ei ollut ohitse.

Kuuden vuoden aikana Brysselissä on järjestetty satoja kokouksia ja puhelinneuvotteluita.

Lopputuloksena on ollut unettomia öitä, hampaattomia päätöksiä ja poliittisella jargonilla koristeltuja tiedotteita, joita ministerit ja virkamiehet eivät ole aina osanneet tulkita.

Euroalue on silti kehittynyt jonkin verran paremmaksi.

Talouspoliittista yhteistyötä ja valvontaa on lisätty. Pankkiunionin pitäisi estää se, että valtiot eivät ole pankkien perimmäisiä pelastajia vaan myös osakkeenomistajat pannaan vastuuseen.

Edistys on kuitenkin ollut hidasta. Siksi EKP on joutunut ottamaan käyttöönsä historiansa järeimmät poikkeustoimet.

Ei siis ihme, että kaksi viikkoa sitten pääjohtaja Draghi ilmoitti napakasti, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta rahapolitiikka on ollut neljän vuoden kuluessa ainoaa politiikkaa, joka on tukenut talouskasvua.

Yksi asia kuuden vuoden piinan aikana on varmistunut. Euron hajoaminen ei ole enää yhtä todennäköistä kuin kriisin pahimmassa vaiheessa.

Monet ongelmat ovat silti ratkaisematta. Suurin niistä on nilkuttava talouskasvu.

 

Kreikka on yhä suurissa vaikeuksissa

Ylivelkaantunut Kreikka on kärjistäen samassa pisteessä kuin kuusi vuotta sitten: talous ei kasva, suurtyöttömyys rasittaa julkista taloutta ja valtio on täysin riippuvainen Euroopan vakausmekanismin rahoituksesta.

Kerta toisensa jälkeen eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vaatineet Kreikalta epärealistisia taloudellisia uudistuksia. Vastaavasti useat Kreikan hallitukset ovat kerta toisensa jälkeen jättäneet lupaamansa uudistukset toteuttamatta.

Keskeinen ongelma Kreikassa on laajalle levinnyt korruptio ja veronkierto, joka on mädättänyt yhteiskuntaa jo vuosikymmeniä. Virkamiehet, yritykset, yhteisöt sekä kansalaiset laittavat oman etunsa koko yhteiskunnan edun edelle.

Palveluksia vastaan tehdään erilaisia laittomia ja oikeusvaltioon kuulumattomia vastapalveluksia, joissa häviäjänä on yhteiskunta. Monet kreikkalaiset ovat raivoissaan poliitikoille, jotka eivät ole kitkeneet ongelmia.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat Kreikan taloudesta ja hätärahoituksesta maanantaina.

Sanomalehti Financial Timesin mukaan IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde lähetti perjantaina kaikille eurovaltioiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa hän vaatii niukkuuspolitiikan keskeyttämistä ja lainojen uudelleenjärjestelyä.

Elokuussa 2015 eurovaltioiden omistama Euroopan vakausmekanismi lupasi Kreikalle uuden 86 miljardin euron hätärahoituksen. Rahoituksen määrä riippuu siitä, millaisella osuudella IMF mahdollisesti osallistuu rahoittamiseen.

Toistaiseksi IMF on kieltäytynyt rahoittamisesta. IMF:n mielestä mielestä Kreikan lainaehtoja pitäisi huojentaa. Lisäksi se pitää eurovaltioiden Kreikalle sanelemia vaatimuksia taloudelle haitallisina.

Kreikan suurimpia velkojia ovat Euroopan rahoitusvakausväline, eurovaltiot ja IMF. Viime vuonna julkisen talouden velka oli 311 miljardia euroa eli 177 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

 

Aikajana: Vastuu kriisin ratkaisusta siirtyi poliitikoilta keskuspankille

2010

Toukokuun alussa eurovaltiot lupaavat Kreikalle kahdenvälisinä lainoina 80 miljardia euroa ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 30 miljardia euroa.

Viikkoa myöhemmin 9. toukokuutta EU-valtioiden valtiovarainministerit ilmoittavat 750 miljardin euron vakautusjärjestelmästä ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) perustamisesta. ERVV ottaa eurovaltioiden takausten turvin markkinoilta lainaa ja kanavoi sen eteenpäin hätärahoitusta tarvitseville eurovaltioille.

ERVV voi antaa hätärahoitusta 440 miljardia euroa, IMF 250 miljardia euroa ja komission alaisuudessa toimiva Euroopan rahoituksenvakausmekanismi (ERVM) 60 miljardia euroa.

Marraskuun lopussa Irlannille myönnetään 67,5 miljardin euron hätälaina.

Joulukuussa Eurooppa-neuvosto päättää Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Se on julkisoikeudellinen rahoituslaitos, johon eurovaltiot sitoutuvat maksamaan pääomaa yhteensä 700 miljardia euroa. Suomen osuus enimmäispääomasta on 12,6 miljardia euroa.

 

2011

Maaliskuussa päätetään taloudellisen yhteistyön ja valvonnan lisäämisestä. Koordinaatiolla vahvistetaan julkisen talouden tasapainon noudattamista.

Huhtikuussa Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 1,25 prosenttiin.

Toukokuussa Portugalille myönnetään 78 miljardin euron hätärahoitus. Heinäkuussa EKP nostaa ohjauskorkoaan uudestaan 0,25 prosenttiyksiköllä 1,50 prosenttiin. Sittemmin ohjauskorkoa lasketaan marraskuussa ja joulukuussa.

Joulukuussa EKP antaa liikepankeille lainaa edullisilla ehdoilla 489 miljardin euron arvosta. Sama operaatio toistetaan maaliskuussa 2012, jolloin lainoja annetaan 530 miljardin euron arvosta.

 

2012

Maaliskuussa ERVV antaa Kreikalle 131 miljardin euron hätälainan ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 28 miljardin euron lainan.

Useissa euroalueen liikepankeissa laaditaan hätäsuunnitelmia siltä varalta, että talous- ja rahaliitto hajoaa.

Kesäkuussa euroalueen valtiovarainministerin päättävät pankkiunionin perustamisesta ja annetaan EVM:lle mahdollisuus pääomittaa suoraan pankkeja.

Heinäkuussa ERVV myöntää Espanjalle 100 miljardin euron hätärahoituksen.

Syyskuussa Euroopan keskuspankki kertoo olevansa valmis ostamaan markkinoilta kriisivaltioiden joukkolainoja, jos ne pyytävät ensiksi hätärahoitusta eurovaltioiden hätärahoitusyhtiöiltä.

 

2013

Huhtikuussa Kyproselle myönnetään 10 miljardin euron hätälaina.

 

2014

Kesäkuussa EKP päättää ensimmäisenä suurena keskuspankkina maailmassa asettaa talletuskoron negatiiviseksi.

Lisäksi se laskee ohjauskoron ennätyksellisen matalalle 0,05 prosenttiin.

 

2015

Maaliskuussa EKP aloittaa historiallisen rahapoliittisen elvytyksen. Koskaan aikaisemmin EKP ei ole ostanut markkinoilta kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja.

Heinäkuussa eurovaltiot kieltäytyvät pidentämästä Kreikan toista lainaohjelmaa.

Elokuussa ne päättävät, että EVM voi antaa Kreikalle 86 miljardin euron hätälainan.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • EU
  • Euro
  • Eurokriisi
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    2. 2

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    3. 3

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    4. 4

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    5. 5

      Johanna Laitinen, 31, välttelee liikuntaa – silti hän on Suomen vahvin nainen

    6. 6

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    7. 7

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    8. 8

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    9. 9

      Maailma puhuu sähköautoista, Sotkamossa heräsi uusi toivo – HS vieraili Terrafamen valtavalla kaivoksella, jossa tuotetaan pian akkukemikaaleja

    10. 10

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    6. 6

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää