Talous

Mainettaan huonompi maksaja? Suomen velanhoitokyky on arvioitu yläkanttiin

Suomi nauttii yläkanttiin annetusta luottoluokituksesta, jota selittävät muun muassa poliittinen vakaus ja kilpailukyky.

Suomi on viime vuosina hyötynyt luottoluokituksesta, joka on selvästi yläkanttiin talouden tilanteeseen nähden.

Tuoreen tutkimuksen mukaan yhdessäkään toisessa euromaassa ei ole talouden tunnuslukujen ja luottoluokituksen välillä yhtä suurta epäsuhtaa.

Ero tuo suomalaisille rahallista hyötyä. Korkean luokituksen avulla valtio saa markkinoilta edullista lainaa.

Valtioiden velanhoitokykyä säännöllisesti arvioivat luottoluokittajat perustavat arvionsa paitsi kovaan dataan myös monenlaisiin pehmeämpiin mittareihin.

Euroopan vakausmekanismin EVM:n ekonomistit Antonello D’Agostino ja Rudolf Alvise Lennkh tutkivat, kuinka paljon luottoluokittajien subjektiiviset arviot vaikuttavat euromaiden luottoluokituksiin.

He muodostivat pelkästään talouden tunnuslukuihin perustuvan, ”objektiivisen” luottoluokituksen. Se perustuu luottoluokittaja Moody’sin kaavaan, jossa otetaan huomioon muun muassa talouskasvu, julkisen velan määrä, pankkien riskit ja ulkomaiset rahavirrat.

Vertailussa havaittiin, että tunnuslukuihin perustuvat puhtaat luottoluokitukset poikkesivat ­jopa huomattavasti euromaiden todellisista luottoluokituksista.

Tutkimuksen mukaan Suomi on hyötynyt eniten luottoluokittajien subjektiivisista arvioista. Moody’sin luottoluokitus on ­säilynyt parhaalla AAA-tasolla, vaikka eurokriisin jälkeen Suomen taloustilanne on heikentynyt voimakkaasti.

Jos luottoluokitukset annet­taisiin puhtaasti talouden tunnuslukujen perusteella, Suomen luokitus olisi ollut kriisin jälkeen enimmillään neljä pykälää nykyistä heikompi.

Moody’sin johtavan analyytikon Sarah Carlsonin mukaan olisi väärin olettaa, että valtion velanhoitokyvyn voisi arvioida vain syöttämällä taulukkolaskentaohjelmaan kourallisen lukuja. Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan myös laadullisia mittareita.

”Se, mikä tekee Suomesta korkean luottoluokituksen maan, on todellinen maailmanluokan kilpailukyky, joka ei perustu hintaan. Opetusta sekä tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan paljon. Instituutiot ovat vahvat”, Carlson luettelee.

Myös maan kykyä tehdä ­uudistuksia arvioidaan.

”Suomessa on konsensukseen perustuva poliittinen järjestelmä, joka on hyvin toiminta­kykyinen, sekä äärimmäisen vähän korruptiota. Kaikki nämä asiat toimivat Suomen eduksi.”

Edes valtionvelkaa ei voi ­arvioida vain yhdellä mittarilla. Vaikka Suomi on velkaantunut nopeasti, luvut peittävät sen seikan, että julkisella sektorilla on itse asiassa varallisuutta enemmän kuin velkaa. Tämä on poikkeuksellista, Carlson sanoo.

”Suomi on poikkeustapaus, koska sillä on täysin rahoitettu eläkejärjestelmä, jolla on paljon varallisuutta. Jos emme ottaisi tätä huomioon, emme katsoisi koko kuvaa.”

Myöskään D’Agostino ja Lennkh eivät esitä, että luottoluokituksia ryhdyttäisiin jakamaan vain talouden tunnus­lukujen pohjalta. Sen sijaan he ehdottavat, että luottoluokittajat lisäisivät arvioidensa läpinäkyvyyttä.

Käytännössä luottoluokitus vaikuttaa osaltaan siihen, millä hinnalla Suomen valtio saa lainaa markkinoilta. Suomen saamaa hyötyä voi siten arvioida hyvin epätieteellisellä maa­vertailulla.

Belgian luottoluokitus, Aa3, on sama kuin tunnuslukuihin pohjautuva Suomen luottoluokitus. Belgian kymmenvuotisen lainan korko on noin 0,5 prosenttia ja Suomen noin 0,4 prosenttia.

Viime vuosina valtio on hankkinut markkinoilta lainaa noin 20 miljardia euroa vuodessa. Korkoero tarkoittaa, että Suomi säästää lainakuluissa karkeasti 20 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiontalouden mittakaavassa ero on mitätön.

Hiljattain tunnuslukujen ja luottoluokituksen välinen ero on alkanut kaventua myös Suomessa. Kolmesta suuresta luottoluokittajasta Standard & Poor’s ja Fitch heikensivät jo luokitusta yhdellä pykälällä. Myös Moody’s on sanonut luokituksen olevan vaarassa.

Viimeinenkin AAA voi kadota jo perjantaina, jolloin Moody’s antaa arvionsa Suomen taloudesta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Luottoluokitus näkyy lainan hinnassa

 Luottoluokitus on arvio sijoitustuotteen, kuten osakkeen tai valtion joukkolainan, riskistä. Luottoluokittaja arvioi sijoitustuotteen liikkeeseenlaskijan kykyä hoitaa velkansa.

 Luokittajilla on paljon valtaa. Sijoittajat käyttävät luottoluokituksia sijoituspäätöstensä tukena. Ne ohjaavat myös institutionaalisten sijoittajien päätöksiä.

 Kolme suurinta luottoluokittajaa ovat Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Lauri Markkasen joukkuekaverit yrittävät lausua suomea, ja lopputuloksen voi arvata – tätä videota on katsottu jo satojatuhansia kertoja

    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Japanissa tehdään niin vähän rikoksia että pikkuhousuvarkauskin saa rikostutkijat liikkeelle – poikkeuksena 70-vuotias sarjamurhaaja ”Musta leski”

    6. 6

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    7. 7

      Älypuhelin menee liian usein lapsen edelle – imettäessäänkin monet äidit katsovat koko ajan puhelinta

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Metroliikenne pysähtyi hetkeksi länsimetron ensimmäisenä päivänä – tungos Rautatieasemalla alkoi heti

    10. 10

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    5. 5

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    6. 6

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    9. 9

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    10. 10

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää