Talous

Yritykset eivät halua olla enää pelkkiä lahjoittajia – kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyö vauhdittunut

Perinteisesti yritykset ovat lahjoittaneet rahaa kehitysyhteistyöjärjestöille, mutta nyt tehdään yhä enemmän molempien tavoitteita hyödyttävää strategista yhteistyötä.

Kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ovat vauhdittaneet kehitysyhteistyöjärjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön kasvua.

Muutoksen taustalla on helmikuussa julkaistu kehityspoliittinen selonteko, joka painottaa yksityisen sektorin roolia Suomen kehityspolitiikassa. Uudet painotukset ovat alkaneet näkyä myös järjestökentällä.

”Leikkaukset ovat herätelleet järjestöjä aktiivisempaan yhteistyökumppaneiden etsintään. Järjestöt ovat tehneet yhteistyötä yritysten kanssa jo pitkään, mutta uudenlaiset kokeilut ovat kasvussa”, kertoo kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepan yritysyhteistyön asiantuntija Maija Peltola.

Kehitysyhteistyöjärjestöiltä on leikattu tänä vuonna kymmeniä miljoonia euroja. Samalla hallitus on kasvattanut yritysten kautta ohjattavan kehitysyhteistyön rahoitusta runsaasti.

”On selvää, että näin suorastaan painostetaan järjestöjä yhteistyöhön yritysten kanssa”, toteaa Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen tutkimuskoordinaattori Lauri Siitonen.

Perinteisesti yritykset ovat lahjoittaneet rahaa kansalaisjärjestöille, mutta nyt tehdään yhä enemmän molempien tavoitteita hyödyttävää strategista yhteistyötä.

World Visionin innovaatiojohtajan Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan kehitysyhteistyön pohjalta voidaan rakentaa hyvin monimuotoista yritysyhteistyötä kohdealueilla. Yhteistyö voi liittyä vaikkapa uusiutuviin energialähteisiin ja veden puhdistukseen.

”World Visionilla on ollut myös turismiin liittyvää yhteistyötä Sri Lankassa. Nyt sinne on lähdössä Duara Travels -niminen startup, joka keskittyy uudenlaisen matkailukonseptin kehittämiseen köyhillä alueilla”, Mäntyniemi kertoo.

Pitkäkestoisten, 10–15 vuoden kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksena järjestö on saanut luotua laajat suhteet paikallisverkostoihin, joita hyödynnetään nyt Duara-yhteistyössä. Mäntyniemi korostaakin järjestöjen tekemän pohjatyön merkitystä.

”Jos on lukutaidottomuutta ja täysin puutteellinen infra, niin liiketoiminnankin harjoittaminen on vaikeaa.”

Yhä vähemmän yritykset haluavat toimia vain rahoittajina.

”Strateginen yritysyhteistyö on positiivinen trendi yritysten kannalta”, kommentoi Timo Palander, joka on Suomen yrittäjien edustaja kehityspoliittisessa toimikunnassa.

Paikalliskulttuurin tuntemuksen ja kontaktien lisäksi yritys voi saada järjestöltä asiantuntemusta esimerkiksi yritysvastuuseen liittyvissä teemoissa. Yhteistyö tarjoaa yritykselle myös mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Järjestöjen toiminnasta tulisi löytyä asiantuntemusta, vastuullisuutta ja kykyä arvioida edellytyksiä kehitysmaaliiketoimintaan liittyvään yhteistyöhön”, korostaa Palander.

Kaikille järjestöille yritysyhteistyö ei kuitenkaan sovi.

”Jos me lähtisimme tekemään läheistä yritysyhteistyötä, meidän koko roolimme vaarantuisi. Tehtävämme on olla pöydän toisella puolella oleva tarkkailija, joka vahtii yritysten vastuullisuutta”, toteaa yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa tutkivan Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Peltolakin peräänkuuluttaa järjestöjen omaa ajatteluprosessia siitä, kenen kanssa ja minkälaista yhteistyötä tehdään.

Aina yritykset ja järjestöt eivät löydä toisiaan.

”Tiedonvaihtoa ja tunnettavuutta tulisi yritysten ja järjestöjen välillä parantaa yhteistyön lisäämiseksi“, muistuttaa Peltola.

Sekä yritys- että järjestöpuolella kaivataan lisää rahoitusmahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi.

”Olisi hyvä, jos olisi julkista hyvin kevyellä menettelyllä saatavaa rahaa, jota voisi hakea yhteistyömahdollisuuksien kokeiluun”, ehdottaa Peltola.

Kirjoittaja on Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Rahoitusta leikataan 200 miljoonalla eurolla vuosittain

  Hallituksen talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan vuosittain 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen.

  Lisäksi 130 miljoonaa ohjataan kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille.

 Vuoden 2016 leikkauksista 45 miljoonaa kohdistuu suoraan järjestöihin.

  Hallituksen kehityspoliittisessa selonteossa linjataan, että yritysten roolia kehityspolitiikassa olisi painotettava.

  Rahastot, kuten Finnpartnership ja BEAM, myöntävät rahoitusta kehitysmaaliiketoimintaa edistäville projekteille.

Lähteet: Ulkoministeriö ja Kepa

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kehitysyhteistyö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Projektipäällikkö lypsi itselleen lähes 100 000 euroa kehitysmaille tarkoitettuja rahoja – törkeästä petoksesta ehdollinen tuomio

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    4. 4

      Facebookin Messenger haluaa, että tunnemme itsemme hylätyiksi – Tämän takia nähtyyn viestiin vastaamatta jättäminen satuttaa

    5. 5

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    6. 6

      Obama moukaroi Trumpia mainitsematta hänen nimeään – ”Ei pitäisi käyttää kansakuntamme historian kipupisteitä poliittisten pisteiden keräämiseen”

    7. 7

      Pam selvittää tamperelaisessa ruokakaupassa ilmennyttä seksuaalista häirintää – ”Työntekijät kokevat pelkoa ja työn tekeminen on pahimmillaan muuttunut mahdottomaksi”

    8. 8

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    9. 9

      Lauri Markkanen avasi NBA-uransa kuin tähti – löi Chicago Bullsin aloitus­viisikossa pöytään kaikkien aikojen suomalaislukemat: ”Käytin mahdollisuuteni”

    10. 10

      Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    4. 4

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    9. 9

      Uutuuskirja paljastaa: muu Yö-yhtye kiusasi ylivoimaista Jussi Hakulista sadistisesti – Olli Lindholm: ”Kateuttahan se oli, alemmuudentuntoa”

    10. 10

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää