Talous

Suomalaiseksi mielletty merkki ei ole takuu kotimaisuudesta

HS selvitti, miten suomalaisia ovat suomalaiset merkit. Entä paljonko suomalaisen suosiminen työllistää?

Valmistusmaan määrittely on nykyisin vaikeaa. Tuote voidaan suunnitella yhdessä maassa ja koota toisessa. Osatkin voivat tulla eri puolilta maailmaa. Myös kokoonpanon eri työvaiheita voidaan tehdä useissa eri maissa. Suomalaiselta kuulostava tuotemerkkikään ei välttämättä kerro enää mitään tuotteen alkuperästä.

Hyvän lupauksen kotimaisuudesta antaa Avainlippu-merkki. Sekään ei tosin takaa sitä, että esine olisi täysin kotimainen.

Yritys voi hakea tuotteelle tai tuoteryhmälle tunnusta, jos yli puolet tuotantokustannuksista syntyy Suomessa. Tuotantokustannukset koostuvat muun muassa työstä, raaka-aineista ja logistiikasta. Myös tuotteen viimeinen taloudellisesti merkittävä valmistusvaihe pitää tehdä Suomessa. Pelkkä esineen pakkaaminen tai tarran liimaaminen ei tätä ehtoa täytä.

Made in Finland on Avainlippua epävarmempi viittaus kotimaisuuteen. Kuluttajansuojalaki ei näet säätele tarkasti merkinnän käyttöä.

”Made in Finlandin todenperäisyys on yrityksen omantunnon varassa. Tosin lain mukaan kuluttajaa ei saa johtaa harhaan”, lakimies Mika Hakamäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.

Yleensä käyttötavaran alkuperämaata ei edes tarvitse ilmoittaa.

Elintarvikkeissa pitää aina olla näkyvissä valmistajan, pakkaajan tai EU-alueella toimivan myyjän nimi ja osoite. Tiedot tuotteen alkuperästä pitää laittaa esiin, jos niiden ilmoittamatta jättäminen voi antaa kuluttajalle väärän kuvan sen kotimaasta.

Hyvää Suomesta -merkki puolestaan kertoo, että elintarvikkeen ainesosista vähintään 75 prosenttia on Suomesta. Yhden raaka-aineen tuotteiden kuten maidon pitää olla täysin kotimaisia.

”Suomalaiset suosivat yhä kotimaista”, Avainlippu-merkkiä tunnetuksi tekevän Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala väittää.

Kaikkein hanakimmin suomalaiset ostavat kotimaisia elintarvikkeita. Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan hieman yli 70 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaisen elintarvikkeen.

Palveluiden kotimaisuus on suomalaisille lähes yhtä tärkeää. 70 prosenttia valitsee mieluiten suomalaisomisteisen palvelun.

Kulutustavaroissa alkuperämaan merkitys on pienempi. Alle puolet suosii käyttötavaroissa suomalaista.

”Hyväksi mielletty laatu on kuluttajille ensisijainen syy ostaa kotimaisia tuotteita. Toinen on työllisyys ja kolmas turvallisuus”, Lausala listaa.

Työllisyydestä huolestuneiden kannattaa hankkia etenkin sellaisia kotimaisia tuotteita, joiden valmistaminen vaatii paljon työvoimaa. Tällaisia aloja ovat muun muassa elintarviketeollisuus ja palvelut.

Lausalan mukaan vuodessa syntyisi 15 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen ostaisi joka kuukausi suomalaisia elintarvikkeita kymmenellä eurolla enemmän kuin nyt. Palveluissa vastaava työpaikkojen määrä olisi noin 10 000–15 000 ja kulutustavaroissa 10 000.

Varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlatieto Oy:stä tähdentää, että suunnittelun ja tuotekehityksen osuus tuotteen arvonmuodostuksesta on entistä suurempi.

”Valmistuksen lisäksi myös suunnittelu, markkinointi, kuljetus, varastointi ja kauppa tuovat työpaikkoja”, hän huomauttaa.

Osa kuluttajista ostaa suomalaista, koska haluaa varmistua tuotannon eettisyydestä.

Sonja Vartialan mukaan Made in China tai India ei kuitenkaan automaattisesti merkitse sitä, että työntekijöiden etuja olisi poljettu. Vartiala on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatchin toiminnanjohtaja.

”Jos yritys ei ole kiinnittänyt alihankkijansa tai sopimusvalmistajansa palkollisten työoloihin mitään huomiota, puutteita löytyy lähes varmasti. Esimerkiksi Kiinassa työntekijät eivät voi järjestäytyä vapaasti, eikä laillinen minimipalkka riitä siellä elämiseen. Työturvallisuus on puutteellista ja ylitöitä on liikaa.”

Hänen mukaansa suomalais­yritysten into seurata alihankkijoidensa tuotannon eettisyyttä vaihtelee. Kaikkein tarkimmin työläisten oloja selvittävät kuluttajatuotteisiin keskittyneet yritykset.

Vartiala tähdentää, että kuluttajalle tuotteiden eettisyyden tai pelkän alkuperän selvittäminen on lähestulkoon mahdotonta.

”Sertifioinnit antavat jonkinlaista osviittaa, mutta niidenkin taso vaihtelee. Erilaisia tuotannon eettisyyden auditointi- eli arviointijärjestelmiä on lähes 200.”

Kaukaisten maiden työntekijöiden oloista huolestuneita Vartiala neuvoo osallistumaan erilaisiin eettistä tuotantoa edistäviin sosiaalisen median kampanjoihin. Päättäjiä taas voi vaatia säätämään lakeja, jotka pakottaisivat yritykset vastuuseen myös alihankkijoidensa tuotanto-oloista.

Tuotantoa siirtyy pois enemmän kuin palaa

Viime vuosina on ollut julkisuudessa esillä muutamia iloisia uutisia suomalaisista yrityksistä, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan kaukomailta takaisin kotimaahan.

Kokonaiskuva on kuitenkin yhä se, että tuotantoa viedään enemmän Suomesta pois kuin tuodaan takaisin.

Professori Jussi Heikkilä Tampereen teknillisestä yliopistosta on tutkinut sitä, miten hanakasti yli 50 henkeä työllistävät suomalais-, ruotsalais- ja tanskalaisyritykset ovat siirtäneet tuotan­toaan pois ja tuoneet takaisin vuosina 2010–2015.

Suomalaisyrityksistä 30 prosenttia oli vienyt valmistusta pois ja 13 tuonut takaisin. Tanskalaisyritysten lukemat olivat lähes samat.

”Ruotsi on onnistunut vetämään enemmän tuotantoa takaisin. Yrityksistä valmistusta on vienyt 40 prosenttia ja palauttanut 30 prosenttia. Jostain syystä ruotsalaisyritykset ovat kokeneet kotimaansa houkuttelevammaksi kuin suomalais- ja tanskalaisyritykset.”

Heikkilä on selvittänyt myös sitä, millaisia motiiveja yrityksillä on siirtää tuotantoaan. Ulkomaille siirtyvät perustelevat päätöstään lähes yksinomaan edullisilla työvoimakustannuksilla. Valmistusta kotiuttavilla yrityksillä taas on useita perusteita: laatu, toimitusaika, tuotannon joustavuus sekä osaamisen ja teknologian saatavuus.

Tulevaisuudessa suomalaisyrityksistä yhä useampi aikoo tuoda tai viedä valmistusta.

” Seuraavien kahden vuoden aikana suomalaisista teollisuusyrityksistä yli 40 prosenttia vie oman arvionsa mukaan tuotantoa Suomen ulkopuolelle ja yli 20 prosenttia tuo takaisin”, Heikkilä sanoo.

Viime aikoina tuotantoa on siirretty etenkin Itä-Eurooppaan. Kiinan suosio on hiipunut.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kotimaisuus
  • Suomalaisuus
  • teollisuustuotanto
  • Kuluttajat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    2. 2

      Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

    3. 3

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    4. 4

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    5. 5

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    6. 6

      Googlen oppiva tekoäly AlphaZero opetteli shakin muutamassa tunnissa – voitti maailman parhaan shakkiohjelman Stockfish 8:n sadan pelin ottelussa

    7. 7

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    10. 10

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    5. 5

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    6. 6

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    11. Näytä lisää