Talous

Talouskriisi on Afrikalle mahdollisuus uudistua, sanoo kehityspankin pääjohtaja – ”Nuorten tulevaisuus ei makaa Välimeren pohjassa”

Afrikan kehityspankin pääjohtaja Akinwumi Adesina uskoo, että mantereella on nyt oiva paikka teollistua, sähköistyä ja nousta maatalouden suurvallaksi.

Britannian edesmenneen pääministerin Winston Churchillin väitetään sanoneen, ettei hyvää kriisiä saa koskaan päästää hukkaan.

Se on asenne, jolla myös Afrikan kehityspankin pääjohtaja Akinwumi Adesina kertoo lähestyvänsä mantereensa suuria haasteita.

Saharan eteläpuolinen Afrikka on Adesinan mielestä liian pitkään kyntänyt globaalin arvoketjun pohjalla. Vaikka kasvu on ollut 2000-luvulla nopeaa ja joillain mailla menee yhä hyvin, on keskittyminen raaka-aineiden alkutuotantoon tehnyt talouksista yksiulotteisia, heikkoja ja riippuvaisia kalliista hyödykkeistä, kuten öljystä.

Sen seurauksena Afrikan teollisuus on rapistunut, valtava määrä ihmisiä elää edelleen ilman sähköä ja manner ei kykene tuottamaan riittävästi ruokaa kansalaisilleen.

Nyt, kun öljy ja muut hyödykkeet ovat halventuneet rajusti, monen maan talousmalli on paljastunut kestämättömäksi. Ghanan, Angolan ja Nigerian kaltaiset johtotähdet ovat joutuneet pyytämään hätälainoja. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF povaa Afrikalle kolmen prosentin kasvuvauhtia tälle vuodelle, mikä olisi heikoin luku tällä vuosituhannella.

Tilanne on hankala, mutta samalla se on Adesinan mielestä monelle maalle loistava mahdollisuus pyristellä irti vanhasta rakenteestaan ja luoda kestävämpää kasvua.

Mikäli manner ei siihen kykene, se ei Adesinan mukaan tarkoita pelkästään kurjuutta afrikkalaisille vaan valtavia haasteita Euroopalle. Afrikka on maailman köyhin ja nuorin alue, jonka väestö kasvaa nopeammin kuin missään muualla.

”Jos erityisesti nuorisotyöttömyyteen ei löydy ratkaisua, nykyinen pakolaiskriisinne tulee vain pahenemaan”, Adesina pohtii, toistaen Maailmanpankin entisen Afrikan-pääekonomistin varoituksia (HS 6.10.2015).

”Uskon kuitenkin, että Afrikan nuorten tulevaisuus ei makaa Välimeren pohjassa, vaan kukoistavassa Afrikassa.”

Ulkoministeriön vieraana Helsingissä äskettäin vierailleesta Adesinasta, 56, on tullut johtava hahmo keskustelussa Afrikan tulevaisuudesta. Köyhän nigerialaisen maanviljelijän pojan tie yhdeksi mantereen tärkeimmistä pankkiireista on ollut pitkä.

Yhdysvalloissa väitellyt maatalousekonomisti on värikäs ja karismaattinen hahmo. Eräs Suomen ulkoministeriön virkamies luonnehtii rusetistaan tunnettua nigerialaista kosmopoliittia ”Afrikan Alexander Stubbiksi”.

Itseluottamusta ei Adesinalta puutu. Hän haluaa saada kymmenessä vuodessa kaikki afrikkalaiset sähköverkon piiriin ja valtiot omavaraisiksi ruoantuotannossa.

Tavoitteiden saavuttamisessa valtioita auttaa Adesinan johtama Afrikan kehityspankki. Se on 33 miljardin dollarin (noin 29 miljardia euroa) varallisuudellaan yhä lilliputti verrattuna Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kaltaisiin jättiläisiin, mutta silti suurin infrastruktuurihankkeiden rahoittaja mantereella.

Ja mikä tärkeintä, Afrikan kehityspankki on afrikkalaisten valtioiden omistama. Sen ansiosta pankin välit Afrikan maihin ovat Adesinan mukaan luottamuksellisempia kuin Maailmanpankilla ja IMF:llä.

Adesina toivoo, että läheinen suhde auttaa viemään Afrikan kehityspankin viestiä perille. Mantereen täytyy teollistua ja nousta arvoketjussa korkeammalle, hän painottaa.

”Afrikan osuus koko maailman teollisuustuotannon arvonlisästä on alle kaksi prosenttia. Se on pysynyt siinä lähes 40 vuotta”, Adesina sanoo ja maalaa sormillaan ilmaan lättänää viivaa.

Afrikka ei ole pelkästään epäonnistunut teollistumisen kiihdyttämisessä, se on ottanut vuosikymmenten aikana takapakkia. Harvardin yliopiston taloustieteen professori Dani Rodrik osoittaa tuoreessa artikkelissaan, että Afrikan teollisuus on supistunut ennenaikaisesti, kauan ennen kuin sen pitäisi.

Valtiot ovat perinteisesti rikastuneet teollistumisen kautta. Vasta kun elintaso on kasvanut riittävästi, on teollisuuden osuus kansantaloudesta alkanut supistua. Monessa länsi-Euroopan maassa teollisuuden osuus työllisyydestä huipentui Rodrikin mukaan tilanteessa, jossa bruttokansantuote henkeä kohden oli vuoden 1990 rahassa 14 000 dollaria. Monen Saharan eteläpuolisen Afrikan maan kohdalla luku oli vain 700 dollaria.

Teollisuuden näivettyminen on erityisen huolestuttavaa, koska Afrikka on jo valmiiksi hyvin köyhä ja sitä on pitkään pidetty työvoimaa vaativan globaalin vientiteollisuuden seuraavana vyöhykkeenä Kiinan jälkeen. Kaiken järjen mukaan teollistumisen pitäisi siis kiihtyä.

Saharan eteläpuolinen Afrikka onkin Adesinan mukaan jämähtänyt köyhien maiden perinteiseen talousmalliin: halpaan alkutuotantoon ja raaka-ainevientiin. Rikkaammat maat jalostavat, luovat arvonlisän ja keräävät vaurauden hedelmät.

”Haluan Afrikan arvoketjun huipulle, pois pohjalta. Meidän on lisättävä arvoa jokaiseen asiaan, jonka tuotamme”, Adesina sanoo.

Siihen taas tarvitaan sähköä, joka puuttuu lähes 700 miljoonalta afrikkalaiselta. Sähkö on yksi Afrikan kehityspankin tärkeimpiä kehityskohteita.

”Afrikkalaiset ovat kyllästyneet elämään pimeässä. Energia­sektorimme täytyy modernisoida.”

Potentiaalia on valtavasti, muun muassa aurinko-, tuuli- ja vesivoimassa. Adesina mainitsee esimerkkinä Kenian Turkanajärven tuulivoimapuiston, Afrikan suurimman. Yksi puiston rahoittajista on Suomen valtion kehitysrahasto Finnfund, jota Adesina kiittelee.

Sähkön ja teollistumisen lisäksi Adesina kiinnittää erityistä huomiota maatalouteen. Afrikassa suurempi osa väestöstä kärsii ruoan puutteesta kuin missään muualla maailmassa. Adesina pitää tätä ”käsittämättömänä”, koska edellytykset maanviljelylle ovat loistavat. 65 prosenttia maailman viljelykelpoisesta maasta sijaitsee Afrikassa.

”Ei ole mitään syytä, miksi Afrikka ei olisi globaali jättiläinen ruoantuotannossa. Käytämme joka vuosi 35 miljardia dollaria ruoan ostamiseen, vaikka meidän pitäisi viedä sitä maailmalle.”

Ongelma on jälleen monen Afrikan maan kapea ja alkeellinen elinkeinorakenne, jota öljyn kaltaiset hyödykkeet ovat ruokkineet. Adesina on nähnyt tämän läheltä, koska hän toimi viisi vuotta Nigerian maatalousministerinä. Nigeria oli 1960-luvulla yksi maailman lupaavimmista maataloustuottajista ja täysin omavarainen. Sitten se löysi öljyn, Adesina sanoo, ja unohti kaiken muun kehittämisen.

”Olemme Afrikan suurin tomaattien tuottaja, mutta tuomme maahan tomaattikastiketta. Olemme suurin ananaksen ja mangon tuottaja, mutta ostamme muualta mehutiivistettä”, Adesina huokaa.

”Ei olisi mikään pakko odottaa huonojen asioiden tapahtumista ennen elinkeinorakenteen monipuolistamista.”

Maataloudessa piileekin valtavasti kehittämisen varaa, sanoo Adesina.

Hän tietää, mistä puhuu. Nigerian maatalousministerinä Adesina uudisti valtion maataloustukijärjestelmän jakamalla maanviljelijöille kännykät. Näin valtio sai suoran yhteyden 14 miljoonaan maanviljelijään ja tuottavuus sekä kannattavuus paranivat. Adesinan mukaan peräti 90 prosenttia korruptiota ruokkineista välikäsistä jäi ulos.

Muun muassa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on ylistänyt uudistusta. Adesina itse kutsuu sitä vaarallisimmaksi teoksi, jonka hän on tehnyt – ”en astunut ihmisten varpaille, talloin heidän päitään” – mutta nyt lähes 24 Afrikan maata on lähestynyt kehityspankkia saadakseen itselleen vastaavan sähköisen järjestelmän.

Vaikka haasteita riittää, Adesina ei halua maalata synkkää kuvaa Afrikasta. Päinvastoin, potentiaalia esimerkiksi suomalaisille toimijoille on hänen mukaansa valtavasti. Keskiluokka kasvaa ja tarpeet ovat loputtomat. Afrikan kehityspankki haluaa tuoda mantereelle yksityistä rahaa, jotta se voi kukoistaa.

”Rohkaisen suomalaisyrityksiä investoimaan Afrikkaan. Maailman kuusi nopeiten kasvavaa valtiota sijaitsee täällä. Talouskasvumme on maailman toiseksi nopeinta”, Adesina sanoo.

”Afrikka on se paikka, jonne kannattaa tulla.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Akinwumi Adesina

 Syntyi vuonna 1960 Nigeriassa.

 Maataloustieteen tohtori Purduen yliopistosta Yhdysvalloista.

 Nigerian maatalousministeri vuosina 2010-2015.

 Nousi viime vuonna Afrikan kehityspankin johtoon.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Afrikka
  • Paavo Teittinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    2. 2

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    3. 3

      ”Suomen kuningas” piipahti Helsingissä ja onnittelee satavuotiasta Suomea – Philipp von Hessen kertoo myös perheenlisäyksestä: ”Nyt meillä on toinenkin prinsessa”

    4. 4

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    5. 5

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    6. 6

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    7. 7

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    8. 8

      Meikkibloggari neuvoo: Näin sinun kannattaa meikata juuri nyt – Meikkaus on nyt kasvojen muotoilua, jossa kovimmat osaajat opettavat uusimmat kikat muille Youtube-videoilla

    9. 9

      Mahdollisena presidentti­ehdokkaana pidetty demokraatti kouri ja suuteli väkisin työtoveriaan – Trump paheksuu: ”Mihin kädet menevät kuvissa 2, 3, 4, 5, ja 6?”

    10. 10

      Sukellusvene katosi salaperäisesti mukanaan 44 miehistön jäsentä – Argentiinan merivoimat käynnisti suuretsinnät Etelä-Atlantilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    2. 2

      Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

    3. 3

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    4. 4

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    5. 5

      ”Mökki tärisi niin kovasti, että sen täytyi tulla tähän lähelle” – kolme videota Lappia hämmästyttäneestä meteorista

    6. 6

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    9. 9

      HS:n suuri kaupunkivertailu: Kuopion elinvoimaisuus kasvoi eniten, Salo romahti – katso, miten isot kaupungit pärjäävät vertailussa

      Tilaajille
    10. 10

      Nuorisojengi tehtaili Helsingissä muutamassa kuukaudessa 13 ryöstöä – Uhrin kurkulle painettiin tikari Malmilla, myyjää hakattiin lonkerotölkeillä Mellunkylässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    7. 7

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    10. 10

      Suomalainen peruskoulu on ajautunut muutamassa vuodessa sekavaan tilaan, joka vaarantaa oppilaiden oikeusturvan

    11. Näytä lisää