Talous

Sammon Stadigh: ”Vain omistajuus voi nostaa Suomen”

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh uskoo Suomen olevan sadan vuoden päästä kukoistava maa, joka houkuttelee omistajia. HS:n Sadan vuoden visio -sarja pohtii, millaisia Suomi ja maailma ovat vuosien päästä.

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh, 60, antaa harvoin haastatteluja. Ja kun antaa, hän puhuu lähes yksinomaan luotsaamastaan Sammosta.

Ja mikäs puhuessa: vakuutusyhtiöt Ifin ja Mandatum Lifen kokonaan ja Nordea-pankin osittain omistava konserni takoo huipputulosta. Se maksoi viime vuonna historiansa suurimmat, yli miljardin euron osingot.

Tällä kertaa ei kuitenkaan puhuta Sammosta vaan Suomen seuraavasta sadasta vuodesta.

Kun katsotaan kauas tulevaisuuteen, on tyypillistä, että keskusteluun tunkee erilaisia ”megatrendejä”, kuten digitalisaatio, terveysteknologia, puhdas energia ja Hyperloopin kaltaiset innovaatiot.

Stadighilla on mielessä jotain paljon arkisempaa. Jotain, joka tulee hänen mukaansa määrittämään Suomen suunnan enemmän kuin mikään muu.

Se on omistajuus.

Sammon konsernijohtaja kaivaa esiin usean kohdan listan, eräänlaisen tiekartan Suomen kukoistukseen. Hän nojaa tuolillaan eteenpäin ja aloittaa:

”Kun mietitään Suomen tulevaisuutta, täytyy miettiä omistajuutta. Omistajat luovat ne yksityiset työpaikat, joita meillä pitää sadan vuoden kuluttua olla paljon nykyistä enemmän.”

Yksityisten yritysten omistajat kustantavat Stadighin mukaan luomiensa työpaikkojen kautta myös koko julkisen sektorin: sairaanhoitajien, opettajien ja Ylen työntekijöiden palkat.

Valtion ei nykyisessä globaalissa taloudessa kannata toimia liiketoiminnan omistajana, Stadigh sanoo, koska aina löytyy parempi vaihtoehto.

”Miksi ihmeessä valtio omistaisi kaivoksen tai terästehtaan? Vain yksityinen omistajuus voi nostaa Suomen.”

Suomessa koko keskustelu on kuitenkin Stadighin mukaan häivytetty taka-alalle.

”Jostain syystä meidän on vaikea puhua omistajuudesta. Kun avaan Hesarin, siellä kirjoitetaan yrittäjistä, yrityksistä ja toimialoista”, Stadigh sanoo.

”Mutta ei ’Microsoft’ ole irtisanonut tuhansia ihmisiä Suomessa. Sen päätöksen ovat tehneet Bill Gates ja muut yrityksen omistajat valtuuttamiensa henkilöiden eli yhtiön hallituksen ja johdon välityksellä.”

Jos ei ymmärrä, että kasvottoman yrityksen päätösten taustalla on joukko tiettyihin kannustimiin reagoivia ihmisiä, ei Stadighin mukaan voi ymmärtää, miksi he päättävät esimerkiksi irtisanoa tai palkata työntekijöitä.

Toisin sanoen: jos ei ymmärrä omistajuutta, ei ymmärrä, miten työtä syntyy. Poliitikkojen kohdalla tilanne johtaa myös siihen, että yrityksiltä vaaditaan investointeja ja työllistämistä, vaikka päätökset olisivat yritysten omistajien näkökulmasta huonoja.

Huono omistaja voi lähteä vaikka epäonnistuneelle valloitusretkelle Eurooppaan ja ajaa yhtiön kriisiin. Hyvä omistaja taas luo ympärilleen hyvinvointia, Stadigh sanoo ja viittaa pöydällään olevaan paperiin, jossa kerrotaan, miten paljon valtio on Sampo-omistuksestaan saanut.

Kun Sampo-Leonia perustettiin vuonna 2000, valtio laittoi siihen Leonia-pankin, jolle määritettiin yli 1,8 miljardin euron arvo. Sen jälkeen valtio on saanut Sammosta osinkoja yli 2,5 miljardia euroa ja myynyt sen osakkeita yli 1,7 miljardilla eurolla. Perjantaina omistuksen arvo oli noin 2,5 miljardia euroa.

”Sampo on siis luonut valtiolle 5 miljardia euroa lisäarvoa. Se on myös Nordean ja Ifin kanssa Suomen suurimpia veronmaksajia. Yksityinen omistajuus on siis ollut fantastinen asia.”

Hyvistä omistajista käydään Stadighin mukaan globaalia kilpailua. Esimerkiksi maailmalla menestystä niittäneen Supercellin uusi omistaja tulee Aasiasta.

Siksi omistajia pitää saada lisää, houkutella pysymään Suomessa ja tulemaan tänne. Keskeisin houkutin on osaavan työvoiman lisäksi verotus.

”Sen vakauteen pitää voida luottaa. Kun vaikka eduskunnassa vaaditaan laillisen verosuunnittelun kriminalisointia, se lisää epävarmuutta.”

”Toinen omistajuuden kannalta välttämätön asia on maiden välinen verokilpailu. Se on ainoa tapa pitää julkinen sektori ja poliitiko­t kurissa.”

Stadigh mainitsee esimerkkinä vain 12,5 prosentin yhteisöverosta tunnetun Irlannin. Se on houkutellut omistajuutta, Stadigh sanoo, ja kasvaa nyt vauhdilla.

Ihmisten pitäisi Stadighin mielestä ottaa omistajuutta myös valtiosta. Mitä enemmän tukeudutaan kasvottomaan ”valtioon”, sitä kovempi on Stadighin mukaan paine julkisen sektorin koon kasvamiseen ja verotuksen kiristymiseen.

”Valtio olemme me, veronmaksajat. Jatkuva puhe ’valtiosta’ on johtanut siihen, että olemme siitä henkisesti riippuvaisia.”

Stadigh pelkää, että jos Suomessa ei ymmärretä omistajuuden arvoa, maa näivettyy ja muuttuu sadan vuoden kuluessa ”tytäryhtiötaloudeksi”, jossa harvatkin kiinnostuneet omistajat tulevat ulkomailta.

Vaikka Stadigh on luonnollisesti taloudellisen globalisaation kannattaja, hän pitää silti arvossa kotimaista omistusta.

”Kanadalaiselle eläkeyhtiölle kyse on vain numeroista. Suomalaisella omistajalla on taas tänne arvokas tunneside. Jos on kaksi yhtä hyvää omistajaa, läheltä tuleva on parempi.”

Suomi ei tarvitse pelkästään taitavia ja mielellään kotimaisia omistajia, Stadigh sanoo. Niitä tarvitaan myös paljon.

”Meillä on muutama iso ja paljon kasvuyrityksiä, mutta pieniä- ja keskisuuria on Ruotsiin ja Saksaan verrattuna häviävän vähän.”

Suomessa myös pörssiomistajien osuus väestöstä on puolet Ruotsista. Sekin on Stadighin mielestä ongelma, koska muutamankin osakkeen omistus lisää ymmärrystä taloudesta ja omistajuuden tärkeydestä.

Sammon konsernijohtaja tunnetaan synkistä lausunnoistaan.

Stadigh on muun muassa sanonut, että ”Suomi-neito on sairas” ja suomalaisten elintasoa täytyy laskea.

”Tehtyjen päätösten takia olen ollut synkkä Suomen lyhyen aikavälin näkymistä”, hän myöntää nyt.

”Esimerkiksi viime hallituskaudella Jyrki Katainen otti 25 miljardia euroa lisävelkaa investoimatta tulevaisuuteen. Rahat menivät tehottomien rakenteiden ylläpitoon, kun meidän olisi pitänyt elää suu säkkiä myöten. Mutta minä uskon Suomen tulevaisuuteen.”

Sadan vuoden aikajänteellä yrityksiä tulee kiinnostamaan entistä enemmän koulutettu ja terve työvoima, Stadigh arvioi. Siinä on Suomen valttikortti.

”Voi olla, että juomme vähemmän ja olemme valistuneempia terveysasioissa. Meillä on upea luonto. Voimme syödä paikallista, hyvin valmistettua ruokaa. Kaikki tämä tekee meistä koulutustasomme lisäksi paljon mielenkiintoisempia omistajille.”

Myös moni muu tekijä palvelee Stadighin mukaan Suomea pidemmällä aikavälillä. Turvallisuus, hyvä infrastruktuuri ja lisääntyvä kaupungistuminen – ”on erittäin kallista pitää koko Suomi asuttuna” – houkuttelevat kaikki lisää omistajia.

Sadan vuoden sisällä Suomen kansa on myös vauraampaa, Stadigh uskoo. Tällä hetkellä suomalaisten pääasiassa asunnoissa kiinni oleva varallisuus on niukkaa suhteessa muihin Pohjoismaihin. Kun tulevat suku­polvet perivät asuntoja ja vuokra-asuminen kasvaa, pääomia vapautuu omistajuuteen.

”Myös työvoiman tarjonta tulee muuttumaan merkittävästi. Demografiamme takia täällä on ilman maahanmuuttoa sadan vuoden päästä vain eläkeläisiä. Hyvin suuri osa työntekijöistä tulee olemaan ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia.”

On helppo suhtautua kyynisesti omistajuusyhteiskunnasta auvoisasti puhuvaan Stadighiin.

Istumme hulppeassa, Esplanadin yli katsovassa toimistossa. Seinällä roikkuva Pekka Halosen vuonna 1898 maalaama taulu vastaa arvoltaan monen suomalaisen vuosien palkkaa.

Onko todella niin, että jos pienipalkkaista vuorotyötä tekevä omistaa muutaman osakkeen, hän on Stadighin kaltaisten yritysjohtajien kanssa samassa veneessä? Eikö omistajuuden edellytysten parantaminen voi johtaa vain yhä suurempien voittojen kasautumiseen yritysten rikkaille omistajille?

Stadighin mielestä tällainen vastakkainasettelu on historiaa, jota pitää yllä ammattiyhdistysliike ja joka juontaa aina sadan vuoden takaiseen sisällissotaan. Juuri sodan takia keskustelua omistajuudesta on hänen mukaansa tietoisesti häivytetty.

”Sadan vuoden kuluttua suomalaiset työntekijät ja työnantajat kilpailevat yhdessä globaaleista, taitavista omistajista”, Stadigh povaa.

”Haasteemme tulee olemaan se, että tänne saadaan riittävästi työtä. Siihen vaikuttaa eniten omistajuus. On siis korkea aika, että siitä aletaan puhua Suomessa.”

Aikajana: Vakuutusyhtiöstä suureksi finanssikonserniksi
1909

Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo perustettiin Turussa viime vuosisadan alussa. Sampo oli pitkään keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka osakkaat olivat vakuutuksenottajia.

1988

Sampo muutti yhtiömuotonsa osakeyhtiöksi, minkä seurauksena sen asiakkaista tuli osakkeenomistajia. Osakekirjoja painatettiin miljoonia kappaleita.

Yhtiömuodon muuttamisen jälkeen Sampo oli valmis listautumaan Helsingin pörssiin. Pian listautumisensa jälkeen yhtiö toteutti kaksi osakeantia, joilla se keräsi pääomaa yhteensä 1,8 miljardia markkaa.

1994

1990-luvulla Sammon merkitys finanssimarkkinoilla kasvoi. Vuonna 1994 Sampoon fuusioitiin Teollisuusvakuutus ja Otso. Samana vuonna vahinkovakuutusyhtiö Kansasta tuli Sammon omistama tytäryhtiö. Yritysjärjestelyiden seurauksena Sammosta tuli Suomen suurin vahinkovakuutusyhtiö.

1997

Laman helpottuessa ja ihmisten vaurastuessa henkivakuutuksien ja pitkäaikaissäästämisen kysyntä kasvoi.

Sen seurauksena Sampo perusti vuonna 1997 tytäryhtiö Henki-Sammon, joka fuusioitui toisen henkivakuutusyhtiön Novan kanssa vuotta myöhemmin. Vuonna 2008 yhtiö muutti nimensä Mandatum Lifeksi.

2000

Nykymuotoinen Sampo alkoi muotoutua vuosituhannen vaihteessa, kun Sampo fuusioitui Postipankin seuraajan, Suomen valtion omistaman Leonia-pankin kanssa. Fuusiosta syntyi finanssikonserni Sampo-Leonia ja Suomen valtiosta tuli Sammon suuromistaja.

Vuonna 2001 Sampo-Leonian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi investointipankki Mandatumin yhdistymisen konserniin. Samalla Mandatumin omistaja ja yhtiön johtokunnan puheenjohtaja Björn Wahlroos nousi Sampo-Leonian konsernijohtajaksi.

Konsernin nimi muutettiin Sammoksi.

2002

Sammosta tuli pohjoismaisen If Vahinkovakuutuksen osakas. Kaksi vuotta myöhemmin Sampo lunasti Ifin muut omistajat eli ruotsalaisen Skandian, norjalaisen Storebrandin ja suomalaisen Varman pois.

Ifin myötä Sammosta tuli merkittävä pohjoismainen finanssi­konserni, jonka toiminta laajeni Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Jo aiemmin se oli saavuttanut jalansijan Virossa ja muualla Baltiassa.

2007

Sampo-konserni myi koko pankkitoimintansa tanskalaiselle Danske Bankille yli neljällä miljardilla eurolla. Kyseessä oli Suomen taloushistorian suurin käteisellä tehty kauppa.

2009

Kari Stadighista tuli Sammon konsernijohtaja. Björn Wahlroos nousi Sammon hallituksen puheenjohtajaksi.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kari Stadigh

 Syntyi vuonna 1955 Helsingissä. Isä Erik oli Suomen Yhdyspankin varatoimitusjohtaja.

 Valmistui vuonna 1979 diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta ja vuonna 1980 diplomiekonomiksi Hankenista.

 Ennen finanssialan uraa Stadigh työskenteli muun muassa Sanomalla ja Jaakko Pöyryllä.

 Sammon konsernijohtaja vuodesta 2009. Nordean, Nokian ja Finanssialan keskusliiton hallitusten jäsen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous
  • Sampo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Psykiatri varoittaa kasvavasta ilmiöstä: Suomessa elää jo tuhansia nuoria, jotka eivät poistu huoneestaan, koska netti ja pelit riittävät elämän sisällöksi – ”Nuori voi uhata tappaa itsensä, jos pelilaitteet takavarikoidaan”

      Tilaajille
    3. 3

      Terve järki on usein suurinta höpön höpöä

    4. 4

      ”Taidat elää puutteessa” on kommentti, joka pilkkaa miestä enemmän kuin naista

    5. 5

      ”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa” – Espoolaisäidin 10-vuotias tyttö sai lääkereseptin heti, mutta keskusteluapua vasta kuukausien kuluttua

    6. 6

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    7. 7

      Venäjän robotti­trollit kylvävät epäluuloa Suomeen ja muihin Euroopan maihin miljardin euron budjetilla – näin pieni EU-yksikkö taistelee valeuutisia vastaan

      Tilaajille
    8. 8

      Muistatko Tarja Halosen mainoskampanjassa laitapuolen kulkijana? Kuva olikin manipulaatio ja vartalo toisen naisen

    9. 9

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    10. 10

      Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    2. 2

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    3. 3

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    4. 4

      ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

      Tilaajille
    5. 5

      Miehen elämän piti päättyä Lapin luontoon, mutta hän syntyikin siellä uudelleen – Tiivis luontosuhde edistää mielenrauhaamme ja auttaa vaikeuksien keskellä

    6. 6

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    7. 7

      Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

    8. 8

      Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

    9. 9

      Kaatuiko sukulaisesi sodassa? Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vainajien ”kotisivukone” kertoo valtavasti tietoa yksittäisten sotilaiden reiteistä ja vaiheista

    10. 10

      Jo yksi lasi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää