Talous

Turun telakan uusi laivatilaus on 1,5 kertaa koko Kalasataman keskuksen työmaan arvo – Meriteollisuus: Kuin ydinvoimaa rakentaisi, mutta ajoissa

Suomessa tehtyjen risteilylaivojen kotimaisuusaste on usein yli 80 prosenttia.

”Hirvittävän merkittäviä tilauksia. Noin 800 miljoonaa euroa per laiva ja 1,6 miljardia euroa yhteensä”, sanoo yliaktuaari Kari Rautio Tilastokeskuksesta. Puhe on Turun telakan tiistaina ilmoittamasta kahden uuden jättiristeilijän tilauksesta ja niiden vaikutuksesta Suomen teollisuuden uusiin tilauksiin (linkki HS:n juttuun uudesta risteilijätilauksesta).

Telakkateollisuuden tilaukset heilauttelevat teollisuuden uusien tilauksien arvoa kuukausittain enemmän kuin oikeastaan mitkään muut tilaukset, sanoo Rautio.

”Miljardiluokan tilaukset näkyvät tilastoissa isoina piikkeinä ylöspäin.”

Vastavuoroisesti myös alaspäin osoittavat piikit johtuvat useimmiten telakkateollisuudesta. Esimerkiksi kesäkuussa teollisuuden uudet tilaukset laskivat 33,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen julkaisun mukaan ”laskua selittää suurelta osin edellisen vuoden vastaavan jakson tilausten poikkeuksellisen korkea arvo, jonka taustalla oli muun muassa muutama suuri telakkateollisuuden tilaus”.

Kun teollisuuden uusia tilauksia tilastoidaan, arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan. Vaihtelut ovat siksi suuria.

”Laivatilaukset näkyvät uusissa tilauksissa kerralla, mutta tuotantoprosessi etenee tilastoissakin vasta vuoden tai useamman viiveellä”, Rautio sanoo.

Amerikkalaisen risteilijävarustamon Carnivalin Meyer Turun telakalta tilaamat kaksi uutta jättiristeilijää rakennetaan 2020-luvun alussa. Jo tätä ennen Carnival oli tilannut Turun telakalta kaksi suurta risteilijää, jotka valmistuvat vuosikymmenen vaihteessa (linkki HS:n juttuun kesältä 2015).

Asiakas maksaa jopa yli 90 prosenttia tilatusta laivasta vasta, kun se on valmis. Toimituskuukautenaan valmis laiva siis parantaa puolestaan Suomen ulkomaankaupan tilastoja merkittävästi, kun Meyer Turun kassaan kilahtaa kerralla jopa noin 750 miljoonaa euroa.

Tämä kaikki yhdestä laivasta. Vertailun vuoksi rakennusyhtiö SRV:n Helsingin Kalasataman uuden keskuksen rakennusurakan arvo on hieman vajaa miljardi euroa. Se koostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, isosta terveysasemasta sekä yhdestä valtavasta kauppakeskuksesta.

Leikkimielisesti voi myös vertailla komposiittituotteita valmistavan Exelin lähinnä vientiin menevää hiilikuitulaminaattia Turun telakan jättiristeilijään.

Exelin pitäisi myydä 0,70 millimetrin paksuista ja 45 millimetrin levyistä hiilikuitulaminaattia lähes 42 000 kilometriä, jotta tilaus vastaisi yhtä jättiristeilijää. Metri hiilikuitulaminaattia maksaa 19,2 euroa. Noin 90 prosenttia Exelin tuotannosta menee vientiin. Yritys valmistaa sekä hiilikuitu- että lasikuitukomposiitteja Mäntyharjulla ja Joensuussa.

Vastaavasti käytännössä metsää niittäviä tietokoneita Ylä-Savossa valmistavan Ponssen pitäisi myydä Scorpion-metsäkoneitaan jopa 1 600 kappaletta, jos se sattuisi saamaan niistä 800 miljoonan euron tilauksen.

Scorpionin listahinta lähtee noin 500 000 eurosta, mutta lisävarusteet voivat nostaa hintaa merkittävästi. Ponssen liikevaihdosta lähes 80 prosenttia on vientiä.

Tällaiset vertailut antavat kuitenkin vain mittakaavan laivatilauksien suuruudelle. Kansantaloudellisesti tärkeämpää on laivan ja vaikkapa Ponssen metsäkoneen tuottama arvonlisäys. Arvonlisäys lasketaan vähentämällä liikevaihdosta välituotteet. Jos vientiin menevä tuotteen valmistus vaatii suuren määrän ulkomailta tuotavia välituotteita, jää arvonlisäys Suomen taloudelle pieneksi.

Teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestön OECD:n tilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvosta noin 50–70 prosenttia jää Suomeen, jos ulkomaisten välituotteiden vaikutus karsitaan pois.

Esimerkiksi polttoaineiden jalostamisessa viennin arvosta saattaa Suomeen jäädä vain parikymmentä prosenttia. Sen sijaan palveluiden viennistä jää Suomeen OECD:n mukaan 80–90 prosenttia.

Osittain tästä syystä esimerkiksi Ponsse menestyy: sen metsäkoneet ovat edelläkävijöitä älykkäiden laitteiden teollisessa internetissä. Eli Ponssen Scorpionia voidaan esimerkiksi ohjata etänä, ja se tuottaa verkon yli reaaliaikaista dataa jopa 40 anturilla. Ponssella on töissä enemmän ohjelmisto- kuin mekaniikkasuunnittelijoita (linkki Ponssesta kertovaan HS:n juttuun 19.6.).

Entäpä jättiristeilijät? Ovatko ne korkeaa teknologiaa vai pelkkää teräksen yhteen hitsaamista?

”Risteilylaivan koko arvosta vain noin seitsemän prosenttia on terästä ja sen hitsaamista”, sanoo Meriteollisuuden puheenjohtaja Juha Heikinheimo.

”Sanoisin jopa niin, että kun suomalaismedia näyttää laivanrakennuksesta hitsauskipinäsuihkuja, se on aivan väärä kuva. Pitäisi näyttää älykkäiden ohjelmistoratkaisujen suunnittelua, joilla esimerkiksi varmistetaan ihmisten turvallisuus erilaisissa tilanteissa.”

Heikinheimo on myös meriteollisuuden ohjelmistotalo Napa Groupin toimitusjohtaja.

”Risteilyalus on korkean teknologian tuote. Siellä on enemmän automaatiopisteitä kuin sellutehtaassa ja vaativia ohjausjärjestelmiä. Siellä on Turun kaupungin sähköntuotantoa vastaava voimalaitos sisällä ja niin edespäin.”

”Risteilylaiva on hyvin korkeaa teknologiaa kompaktissa muodossa.”

Heikinheimo vertaa laivanrakennusta ydinvoimalan rakentamiseen sillä erotuksella, että huipputeknologinen tuotos toimitetaan kiinteään hintaan ja kiinteään aikaan.

”Myöhästymisissä puhutaan päivistä, ei kuukausista tai vuosista. Tällaista ei moni tee.”

Suomessa tehtyjen risteilylaivojen kotimaisuusaste on Heikinheimon mukaan myös korkea, usein yli 80 prosenttia.

”Tällaiset isot, Suomessa rakennettavat laivat tuovat paljon hyvää työtä suomalaisille pienille ja keskisuurille ja joillekin isoillekin meriteollisuuden toimijoille.”

Globalisaatio on mahdollistanut monella alalla sen, että yhtiöt käyttävät halvempia tai osaavampia resursseja mistä päin maailmaa tahansa, mutta Heikinheimon mukaan telakkateollisuus on tässä poikkeus. Se nojaa tutkimusten mukaan vahvasti kotimaahansa niin Suomessa, Saksassa, Italiassa kuin Ranskassakin.

”Kotimaisuusaste on suuri, ja sen takia kansantaloudellinen merkitys työllistäjänä on merkittävä.”

Heikinheimo iloitsee Turun kahdesta uudesta jättiristeilijätilauksesta, mutta muistuttaa, että meriteollisuus on muutakin kuin jättiristeilijöitä.

”Turun, Rauman ja Helsingin telakat muodostavat noin kaksi miljardia yhteensä yhdeksän miljardin liikevaihdosta, ja kaikki tämä on hyvin vientivoittoista.”

Jopa 90 prosenttia meriteollisuuden liikevaihdosta on vientiä.

”Lopusta seitsemästä miljardista täytyisi pitää hyvää huolta. Maailmanlaajuisesti telakkateollisuuden tilaukset ja rahdin määrät ovat ennätysalhaalla. Meillä on paljon yrityksiä, jotka eivät toimi risteilijämarkkinoilla ja jotka taistelevat tilauksista ja olemassaolostaan kynsin ja hampain.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous
  • Turun telakka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    4. 4

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    5. 5

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    6. 6

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    7. 7

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    10. 10

      Helsinki palkkaa ammattilaisia houkuttelemaan ihmisiä hammaslääkäriin – Sini Tienhaara tietää, mikä estää aikuista hoidattamasta hampaitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    5. 5

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    6. 6

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    7. 7

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat