Talous

Näin vihreä joukkolaina tuottaa sijoittajalle hyvää mieltä – Kuntarahoituksen vihreällä lainalla on rahoitettu esimerkiksi länsimetroa

Suomessa vihreän rahoituksen kohteeksi kelpaa energiapihi koulu. Indonesiassa 175 miljoonan euron lainalla rakennettiin maalämpövoimala, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä yli miljoona tonnia vuodessa.

Vihreillä sijoituskohteilla on nyt vientiä. Maailmaan suurimpiin sijoittajiin kuuluva Norjan valtion öljyrahasto ilmoitti huhtikuussa vetävänsä sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista riippuvaisista yhtiöistä. Rahaston sijoitusten arvo on 795 miljardia euroa.

Monet muutkin institutionaaliset sijoittajat karttavat hiiltä ja etsivät ympäristölle edullisia sijoituskohteita.

Taustalla on paitsi halu ehkäistä ilmastonmuutosta myös usko siihen, että fossiilisiin polttoaineisiin nojaavat yritykset joutuvat vaikeuksiin, kun päästörajat vähitellen tiukentuvat.

Sijoituspalveluala on herännyt trendiin ja kehittää nyt kovaa vauhtia vihreitä sijoitustuotteita. Yksi niistä ovat niin sanotut vihreät bondit eli joukkolainat, joilla rahoitetaan ympäristöä hyödyntäviä projekteja.

Joukkolaina tarkoittaa lainaa, joka myydään markkinoilla sijoittajille. Suomen kunnille rahoitusta hankkiva Kuntarahoitus laski liikkeeseen ensimmäisen 500 miljoonan dollarin vihreän joukkolainan syyskuun lopussa.

Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio kertoo, että joukkolaina merkittiin nopeasti täyteen. Sillä saadusta rahoituksestakin jo suurin osa on käytetty.

”Sillä on rahoitettu esimerkiksi joukkoliikennehankkeita. Suurin yksittäinen kohde on länsimetro, myös Turun sähköbussihanketta on rahoitettu”, Kontio sanoo.

Rahaa käytetään myös energiapihien koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen ja jätevedenpuhdistamoihin. Valikoima kuulostaa varsin lavealta.

Mikä tekee kohteesta sopivan vihreälle bondille?

”Hankkeista pitää tulla selkeästi mitattavaa ympäristöhyötyä. Metro korvaa bussiliikenteen ja vähentää sitä kautta hiilidioksidipäästöjä. Jätevedenpuhdistamot vähentävät esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöjä”, Kontio sanoo.

”Ideaali olisi, jos raha voitaisiin käyttää tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen, mutta hankkeita ei ole Suomessa riittävästi.”

Vihreän joukkolainan ideaan kuuluu se, että lainarahalla saavutetuista ympäristöhyödyistä toimitetaan sijoittajille luotettavaa tietoa.

Kontio ei osaa vielä sanoa, minkä verran hiilidioksidipäästöjä Kuntarahoituksen vihreään lainaan sijoitettu miljoona euroa vähentää.

”Ympäristövaikutusten numeerinen arviointi on vielä kesken. Ensimmäinen raportti julkistetaan ensi vuoden maaliskuussa”, Kontio sanoo.

Hankkeiden valikoinnin tekee ulkopuolinen arviointiryhmä.

Riippumaton arviointi on tärkeää, koska vihreisiin sijoituksiin liittyy myös niin sanotun viherpesun riski.

Kiinassa vihreillä joukkolainoilla on esimerkiksi rahoitettu tehokkaampien hiilivoimaloiden rakentamista. Kansainvälisten kriteereiden mukaan hiilivoima ei kelpaa missään muodossa vihreän bondin rahotuskohteeksi.

Kiinan keskushallinnolle on tärkeää osoittaa tekevänsä kaikkensa ympäristön hyväksi, piti se paikkansa tai ei.

Sijoittaja saa vihreästä joukkolainasta ihan saman kuponkikoron kuin muistakin Kuntarahoituksen joukkolainoista. Kunnille laina on kuitenkin hitusen normaalia rahoitusta halvempaa.

”Näin kuntia halutaan kannustaa päästöjä vähentäviin investointeihin. Kuntarahoitukselle se tietysti maksaa jonkin verran. Toisaalta saimme tähän lainaan aivan uusia sijoittajia. Rahoituslähteiden monipuolistaminen on tässä markkinatilanteessa tärkeää”, Kontio sanoo.

Kuntarahoituksen on tarkoitus jatkossa laskea liikkeeseen yksi uusi vihreä joukkolaina joka vuosi.

”Jos vain hankkeita riittää.”

Vihreiden joukkolainojen markkina on syntynyt tyhjästä kymmenessä vuodessa. Pariisin viime vuonna solmittu ilmastosopimus on vauhdittanut kasvua niin, että Kontion mukaan vihreiden bondien markkina on vuoden loppuun mennessä jo 150 miljardin dollarin luokkaa.

Isoja toimijoita ovat kansainväliset kehityspankit, kuten Euroopan ja Pohjoismaiden investointipankit sekä Maailmanpankki.

Tuloksia ja tavoitteita on listattu esimerkiksi Maailmanpankin raporttiin.

Pankin 175 miljoonan dollarin (noin 160 miljoonaa euron) lainalla saatiin Indonesiassa aikaan maalämpövoimala, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Hankkeesta 70 prosenttia rahoitettiin muista lähteistä.

40 miljoonan dollarin lainalla moldovalaisen kaukolämpöyhtiön parannustöihin saavutettiin 23 000 tonnin päästövähennys.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sijoittaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    4. 4

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    5. 5

      ”Kokoomuksen pitäisi olla viisi kertaa keskustaa suurempi” – kolme arviota, miksi kokoomuksen kannatus nousee ja keskusta kyntää

    6. 6

      Esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti – punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

    7. 7

      Mistä opimme, että miehen kuuluu jahdata ja isä tarvitsee haulikon?

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      Tuleeko laina-autolla ajelu kalliiksi, ja mikä on kätevin palvelu? HS testasi kaksi viikkoa yhteiskäyttö­autoilua Helsingissä

    10. 10

      Kauppasopimukset ovat Trumpille liian vaikea aihe

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    9. 9

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    10. 10

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää