Talous

Saksalaiset ja suomalaiset ovat Marsista, ranskalaiset Venuksesta – palkittu talous­tieteilijä kertoo, miksi euromaat eivät ymmärrä toisiaan

Princetonin yliopiston professori Markus Brunnermeierin mielestä eurokriisin hoito on niin vaikeaa, koska eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan.

Kun ranskalainen sanoo ”solidaarisuus”, kuulostaa se saksalaiselle samalta kuin ”ryöstö”. Tässä on euroalueen ongelmien perimmäinen syy. Rein-joen kummallakaan rannalla ei ymmärretä, mitä vastarannalta sanotaan.

Saksan ja Ranskan rajalla virtaava Rein nimittäin jakaa euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin, joilla on hyvin erilaiset, pitkältä historiasta kumpuavat näkemykset siitä, kuinka talous toimii, väittää Princetonin huippuyliopiston taloustieteen professori Markus Brunnermeier.

Se, etteivät eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan, on hänen mukaansa tehnyt eurokriisin hoidosta niin vaikeaa. Ideologiset poterot ovat syvät. Hän pelkää, että samasta syystä kaatuvat myös yritykset korjata rahaliiton rakenteet.

Siksi Brunnermeier julkaisi vastikään kahden kollegansa kanssa kirjan The Euro and the Battle of Ideas, joka pyrkii selittämään, mistä pohjoisen ja eteläisen leirin taloustieteelliset näkemykset kumpuavat. Kirja on kuin taloustieteiden vastine parisuhdeoppaiden klassikolle Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Molempien teosten tarkoitus on helpottaa yhteiseloa selittämällä kummankin osapuolen ajattelun taustoja.

”Ensimmäinen askel on ymmärtää paremmin, mitä toinen puoli ajattelee”, saksalainen Brunnermeier sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Brunnermeieria kannattaa kuunnella. Hän on palkittu ja arvostettu taloustieteilijä, ja tuore kirjakin on saanut maailmalla innostuneen vastaanoton.

Saksalaisen ja ranskalaisen ajattelun erot näkyvät kaikissa eurokriisin pintaan nostamissa isoissa kiistakysymyksissä: elvytys vai leikkaukset, säännöt vai joustot, yhteisvastuu vai yksilön vastuu.

Näkemyseroja on lukemattomia. Saksalaiset painottavat enemmän yksilön vastuuta, ranskalaiset solidaarisuutta. Saksalaisten huomio on enemmän seuraavan kriisin ehkäisyssä, ranskalaisten ajatukset käsillä olevan kriisin ratkaisemisessa.

Yksi tärkeimmistä eroista näkyy suhtautumisessa sääntöihin.

Saksalaisessa leirissä, johon Brunnermeier lukee myös Suomen, ajatellaan, että säännöt kirjoitetaan sellaisiksi, että ne pätevät kaikissa tilanteissa. Ranskalaisessa ajattelussa päättäjien ei pidä sitoa käsiään. Tehokas kriisinhoito edellyttää liikkumatilaa.

Iso ero on myös siinä, kuinka kriisin syitä tulkitaan.

Jos valtiolla on vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, tulkitsee saksalainen tämän merkiksi maksukyvyttömyydestä. Siksi vyötä pitää kiristää heti.

Ranskalaisessa ajattelussa rahoitusongelmat voivat olla vain ohimenevä häiriö, joka ratkeaa, jos löytyy taho, joka hetkellisesti pystyy takaamaan valtiolle rahoituksen saannin. Tiukka talouskuri voi jopa aiheuttaa maksukyvyttömyyden, jos se tappaa talouskasvun.

Vaikka näkemyserot ovat suuria, eivät ne ole yhteen sovittamattomia. Toisin kuin esimerkiksi Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, Brunnermeier ei saarnaa euron loppua.

”Näen kyllä vaarat, mutta en halua heittää bensaa liekkeihin sanomalla, että euro on tuhoon tuomittu. Sellaisesta voi tulla itseään toteuttava ennustus”, hän sanoo.

Brunnermeier kertoo kirjan kirjoittamisen synnyttäneen oivalluksen, joka vahvisti uskoa euron tulevaisuuteen. Taloudelliset näkemyserot eivät olekaan niin syvällä kuin kirjoittajat olettivat. Sekä Ranskassa että Saksassa talouspoliittiset ajatukset kääntyivät päälaelleen toisen maailmansodan jälkeen.

”Tajusimme, etteivät erot ole niin fundamentaalisia. Jos lisäksi mietimme yhdistäviä tekijöitä, niin esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna eurooppalaisilla on laaja yhteisymmärrys markkinatalouden sosiaalisesta ulottuvuudesta eli siitä, että yksilölle tarjotaan perusturva. Eivät erot siis ole niin radikaaleja.”

Kirjan keskeisiä väitteitä on, ettei Euroopan tarvitse valita ranskalaisen tai saksalaisen ajattelun väliltä, vaan paras lopputulos syntyy sekoittamalla niitä oikeassa suhteessa.

Esimerkiksi saksalais-suomalainen ajatus sääntöjen pätevyydestä kaikissa oloissa on liian jäykkä kriisin hetkellä, Brunnermeier huomauttaa. Tässä suhteessa pohjoiset maat voisivat ottaa oppia ranskalaisista. Samoin pohjoinen ajatus jäsenmaiden omasta vastuusta pätee normaalioloissa, mutta kriisioloissa taakkaa on jaettava.

Viime vuosina isoja päätöksiä rahaliiton tulevaisuudesta ja vallan jakamisesta Euroopassa on tehty kriisioloissa, ilman kunnollista keskustelua. Brunnermeierin mielestä näin ei voi jatkua.

”Meidän täytyy nyt todella käydä keskustelu siitä, miltä haluamme talouden näyttävän.”

Tausta: Rein jakaa euroalueen kahteen koulukuntaan

Saksalaisen ja ranskalaisen talousajattelun välillä on neljä isoa linjaeroa.

Saksa

 Säännöt tehdään yksityiskohtaisiksi, ja ne ovat sitovia.

 Sääntöjen rikkoja kantaa myös seuraukset.

 Kriisi on merkki maksukyvyttömyydestä, minkä vuoksi taloutta on heti tasapainotettava ja rakenteita uudistettava.

 Talouskuri antaa kannusteet politiikan muuttamiseksi ja talouden rakenteiden uudistamiseksi.

Ranska

 Politiikan päätöksentekijöillä täytyy olla harkintavaltaa sääntöjen tulkinnassa.

 Taakkaa jaetaan heikkojen ja huonommassa asemassa olevien auttamiseksi.

 Kriisi voi olla hetkellinen, ja hetkelliset rahoitusongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi nopeilla ja uskottavilla toimilla ilman, että ne muuttuvat pysyviksi maksukykyongelmiksi.

 Talouskuri haittaa kasvua ja voi itsessään johtaa maksukyvyttömyyteen.

Lähde: Brunnermeier, James & Landau 2016

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Markus K. Brunnermeier

 Taloustieteiden professori Princetonin yliopistossa. Johtaa yliopiston yhteydessä toimivaa, Ben Bernanken perustamaa tutkimuslaitosta Bendheim Center for Financea.

 Tutkinut muun muassa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, finanssikriisejä ja rahapolitiikkaa.

 Saanut tutkimuksistaan lukuisia taloustieteen palkintoja.

 Toiminut neuvonantajana muun muassa Yhdysvaltain ja Saksan keskuspankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Yhdysvaltain kongressille.

 Julkaissut hiljattain kirjan The Euro and the Battle of Ideas yhdessä Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun kanssa.

 Syntynyt Saksassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurokriisi
  • Euro
  • Emu
  • Kansantalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    4. 4

      Metroliikenne pysähtyi hetkeksi lauantai-iltana – Itä-Helsingissä tekninen vika

    5. 5

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    6. 6

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    7. 7

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    8. 8

      AC/DC:n kitaristi Malcolm Young on kuollut

    9. 9

      Älypuhelin menee liian usein lapsen edelle – imettäessäänkin monet äidit katsovat koko ajan puhelinta

    10. 10

      Matkakortinlukijoista tuli pullonkaula – Järjestyksenvalvojat ohjaavat metromatkustajia Matinkylässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    2. 2

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    3. 3

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    10. 10

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää