Talous

Huippuekonomisti varoittaa pankkikriisistä: Euroalue on poliittisesti halvaantunut

Pankkien ongelmia ovat pääoman puute, tehottomuus ja huono hallinto.

Finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomistin Willem Buiterin mielestä poliitikot euroalueella ovat viivytelleet aivan liian pitkään pankkien ongelmien ratkaisemisessa.

”On todella turhauttavaa, että kahdeksan vuotta suuren rahoitusmarkkinoiden kriisin puhkeamisen jälkeen euroalueen pankkijärjestelmä on yhä sekaisin. Valitettavasti poliittinen halvaantuminen on estänyt ongelmien todellisen ratkaisemisen.”

Rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon. Siitä alkoi myös euroalueen kriisi, joka paheni keväällä 2010 Kreikan ensimmäiseen hätärahoitukseen.

Buiter ei halua kertoa ongelmallisten pankkien nimiä, mutta niitä on ainakin Italiassa, Portugalissa ja Saksassa. Todennäköisesti myös monissa muissa eurovaltioissa.

Viime viikkoina ongelmien keskipisteessä on ollut saksalainen Deutsche Bank, jolta Yhdysvaltojen oikeusministeriö vaatii 14 miljardin dollarin korvauksia keinottelusta asuntolainamarkkinoilla.

Buiterin mielestä keskeistä on se, että pankkien ongelmiin pitäisi euroalueella tarttua nopeasti ja ennaltaehkäisevästi.

”Pelkästään pelko tai arvailut siitä, että pankkeja pitää järjestellä uudelleen on omiaan vähentämään lainanantoa, koska se heikentää pankkien mahdollisuuksia hankkia rahoitusta. Jos uudelleenjärjestelyt ovat väistämättömiä, niihin pitäisi ryhtyä niin pian kuin mahdollista.”

Onni onnettomuudessa on, että pankkien lainananto euroalueella on viime aikoina lisääntynyt. Buiterin mielestä yksi syy siihen on Euroopan keskuspankin pankeille suuntaamat rahoitusoperaatiot.

Täysimittainen pankkikriisi euroalueella voisi aiheuttaa arvaamatonta taloudellista tuhoa. Jos pankkien ongelmat kärjistyvät, ne voivat joutua supistamaan lainanantoaan kotitalouksille ja yrityksille. Seurauksena olisi talouskasvulle elintärkeiden investointien tyrehtyminen.

Buiterin mielestä euroalueen pankkijärjestelmän ongelmat voi kärjistäen eritellä kolmeen eri tekijään: pankeilla on liian vähän omaa pääomaa, ne ovat tehottomia sekä usein huonosti johdettuja ja politisoituneita. Hänen mielestään kaikki pankit pitäisi pakottaa arvioimaan uuden pääoman tarpeensa.

”Jos pankit eivät pysty sitä tekemään, ne pitää sulkea tai yhdistää toisiin pankkeihin. Ensiksi niiden pitäisi hankkia uutta pääomaa markkinoilta, joka pienentäisi nykyisten osakkeenomistajien omistusosuutta. Toiseksi vakuudettomien velkojien saatavia pitäisi leikata ja kolmanneksi kyseeseen voisi tulla kansallinen tai euroalueen rahoitus.”

Yksi syy politiikkojen kyvyttömyyteen ymmärtää pankkikriisin vaaraa euroalueella ovat Buiterin mielestä epäuskottavat stressitestit.

Muodollisesti stressitesteistä eli pankkien paineensietotesteistä vastaa Euroopan pankkivirasto EBA. Vuodesta 2014 niistä on vastannut myös Euroopan keskuspankin yhteydessä toimiva euroalueen pankkivalvoja.

”Stressitestit eivät ole uskottavia. Niissä on kroonisesti aliarvioitu uuden pääoman tarvetta. johon yhtenä syynä on pankkien riskipainojen manipulointi. Valitettavasti stressitesteissä ei ole myöskään otettu huomioon sitä, että omaisuuserien arvoja on liioiteltu,” Buiter sanoo.

”Käytännössä testit ovat olleet kansallisten pankkivalvojien vastuulla, joilla on taipumusta olla valvottavien puolella. Pahoin pelkään, että pankkivalvojat ovat raportoineet pankeista sen, mitä pankit ovat halunneet niiden raportoivan. Tämä on häpeällistä.”

Euroalueen pankkiunioniin hän suhtautuu myönteisesti. Pankkiunionin keskeinen ajatus on erottaa valtiot pankeista. Toisin sanoen valtioiden ei pitäisi joutua rahoitusvaikeuksiin, jos niiden pitäisi rahoittaa pankkijärjestelmän kannalta keskeisiä pankkeja.

Toinen keskeinen tavoite on, että lähes maksukyvyttömien valtioiden ei pitäisi voida pakottaa pankkeja pitämään taseissaan kohtuuttoman paljon valtioiden joukkolainoja. Kriisinratkaisudirektiivillä pyritään siihen, että verojenmaksajien varoja ei käytetä pankkien rahoittamiseen.

”Erilaisilla tekosyillä kriisinratkaisudirektiiviä ei vain ole käytetty siihen, mihin se tarkoitettu. Kreikassa ja Portugalissa valtiot pääomittivat pankkeja ennen kuin direktiivi tuli voimaan tänä vuonna.”

Liian yksikertainen ajattelutapa on hänen mukaansa sekin, että Euroopan keskuspankin rahapoliittiset poikkeustoimet olisivat syynä pankkien ongelmiin.

”Ei ole oikein perustella pankkien ongelmia vain negatiivisilla koroilla, koska ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan ennen kuin Euroopan keskuspankki siirtyi negatiivisiin korkoihin. Tärkeimmät syyt pankkien heikkoon kannattavuuteen ovat liian suuret kustannukset, tehottomuus ja huono hallinnointi.”

Euroalueen lisäksi pankkikriisin vaara on Kiinassa. Kansainvälinen järjestelypankki BIS arvioi syyskuun puolivälissä, että nopeasti lisääntyvä lainananto Kiinassa lisää pankkikriisin uhkaa kolmen vuoden kuluessa.

”On selvää, lainananto Kiinassa on lisääntynyt kestämättömällä vauhdilla. Pelottavinta on se, että myös kotitaloudet, jotka eivät aikaisemmin velkaantuneet, ovat alkaneet velkaantua massiivisesti. En kuitenkaan usko, että Kiinaan olisi tulossa täysimittainen pankkikriisi.”

Kiinassa on Buiterin mukaan otettu opiksi vuosien 1999–2003 pankkikriisistä ja siellä tiedetään, miten ongelmat ratkaistaan, kun ne kärjistyvät.

”Kiinassa on ollut hintakuplia ja kriisejä osakemarkkinoilla, joukkolainamarkkinoilla, asuntomarkkinoilla ja raaka-aineiden futuureissa. Aina kun tilanne on ollut riistäytymässä holtittomaksi, Kiina on onnistunut rauhoittamaan tilanteen. Tosin Kiina ei ole kuitenkaan puuttunut ongelmien taustalla olevaan lainanannon ylenpalttiseen lisääntymiseen.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Willem Buiter

 Hollannissa syntynyt Willem Buiter on laajasti tunnettu ja arvostettu kansainvälinen talouspoliittinen keskustelija.

  Buiter on ollut taloustieteen professorina esimerkiksi Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa sekä Cambridgessa ja London School of Economicsissa Britanniassa.

 Vuosina 1997–2000 hän toimi Britannian keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsenenä.

 Aloitti finanssiyhtiö Citigroupin pääekonomistina vuonna 2010.

 Harrastaa tieteiskirjallisuutta, runoutta, musiikkia ja tennistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pankit
  • pankkikriisi
  • Petri Sajari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    2. 2

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    3. 3

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    4. 4

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    7. 7

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    8. 8

      Neuvostoliittolaisista sotahirvistä uutisointi ja haluttomuus myöntää aprillipilaan haksahtamista toivat Ylelle ja Iltalehdelle langettavat tuomiot JSN:ltä

    9. 9

      Syytteen hylkääminen kymmenvuotiaan raiskauksesta sotii monen oikeustajua vastaan – kahdeksan kysymystä ja vastausta kohutusta ratkaisusta

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    5. 5

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    6. 6

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    7. 7

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    8. 8

      Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

    9. 9

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    10. 10

      Jo yksi tuoppi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    9. 9

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää