Talous

Haluatko elää kuin superjohtaja: Luovu tv:stä, mene nukkumaan kymmeneltä, treenaa aamulla, älä vastaa puhelimeen

Vuokraturvan Metsola antaa kaikkien puheluiden mennä vastaajaan – myös vaimon ja äidin.

Mikä on ensimmäinen mielikuva vaativaa työtä tekevästä johtajasta? Ehkä mieleen tulee ihminen, joka hoitaa samaan aikaan valtavaa määrää asioita, päättää nopeasti, vetelee lankoja, tekee linjauksia ja 12-tuntista työpäivää, jättää lounaan väliin, jatkaa töitä illalla kotona ja nukkuu 4–5 tunnin yöunia.

Johtajien työstä ja elämästä saa kuitenkin toisenlaisen kuvan, kun tarkastelee heidän 24 tunnin vuorokauttaan. Ville Kormilainen haastatteli 11 johtajaa heidän työstään, treenaamisestaan, syömisistään, nukkumisistaan ja ylipäätään elämästään.

Kormilainen itse on nimennyt haastateltavansa ”superjohtajiksi”. Vaatimuksena haastateltaville hän määritteli vaativan johtamistyön, säännöllisen treenaamisen sekä lapset. Eli kyseessä ovat ihmiset, jotka kykenevät yhdistämään alaikäiset lapset ja tiukan työtahdin, sekä mahduttamaan tähän vielä tavoitteellisen treenaamisen.

Mukana ovat esimerkiksi Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen ja lemmikkieläintarvikeketju Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen.

Viime viikolla julkistettu Työ, treeni & elämä – Superpomojen 24 tuntia -kirja on tehty Kauppakamarille.

Mitä johtajien elämästä sitten paljastuu?

Jokaisen elämä ja arki on tietysti ainutlaatuinen ja erilaista, mutta jotain yhteisiä piirteitäkin 11 johtajan joukosta tuntuu hahmottuvan.

Kun työ on tiukkaa ja tavoitteellista, ja vapaa-aikaa rajallisesti, kaikenlainen turha tuntuu karsiutuvan pois. Rajallista vapaa-aikaa ei haluta käyttää esimerkiksi tv:n katseluun. Sen sijaan johtajat lukevat kirjoja, mahdollisesti työhön liittyviä julkaisua tai kuuntelevat vaikkapa podcasteja.

”Mitenköhän pukisin sen sanoiksi? Minulla on todella vähän sellaista tekemistä, joka olisi tyhjäkäyntiä”, sanoo Mustia ja Mirriä johtava Sutinen.

Usein kaikella tekemisellä on jokin tarkoitus, myös rentoutumisella. Mikkelin Jukureiden myynti- ja markkinointijohtaja Joni Vesalainen juoksee joka aamu matolla ja lukee päivän lehdet samalla. Houston Incin asiakaskokemusjohtaja Juha Rouvinen kuuntelee podcasteja, koska samalla voi oppia jotain uutta. Kaidin Carl Haglund kuuntelee musiikkia juostessaan.

”Iltaisin myös luen jonkin verran. En ole koskaan osannut lukea täysin fiktiivistä kirjallisuutta. Olen aina hakeutunut sellaisen kirjallisuuden pariin, joka aiheuttaa oivalluksia ja oppimista”, kertoo kirjassa Foodwestin toimitusjohtaja Eeva Perttula. Vapaa-ajallaan hän tekee lisäksi väitöskirjatyötä.

Useampi johtaja suree kirjassa sitä, että kun järjestää aikaa työlle, perheelle ja treenaamiselle, ystävät putoavat yhtälöstä pois väkisinkin. Ystäviä nähdään kyllä esimerkiksi treenatessa, joten liikunnalliset ystävät pysyvät elämänpiirissä. Joitakin ystäviä ehditään nähdä vain kerran pari vuodessa.

Johtajan työssä hoidettavia asioita on yleensä aina enemmän kuin työaikaa. Yhteinen tuska johtajille näyttää olevan se, että kun hoitaa yhtä asiaa, on samaan aikaan hoitamatta 9 muuta asiaa.

Ratkaisevaa työssään viihtymiselle onkin, miten saa tämän ristiriidan purettua. Kukaan ei jaksa jatkuvasti surra tekemättä olevia asioita. Lähes jokaisella kirjan johtajista onkin tähän jokin pysyvä ratkaisu.

Aika monelle se on – kalenteri. Hoidettavat asiat ovat siellä järjestyksessä: eivät päällekkäin vaan peräkkäin. Täysinäinen kalenteri saattaisi pelästyttää ulkopuolisen, mutta johtajaa se ei ahdista. Päinvastoin. Moni hoitaa roikkuvan tai juuri nyt tekemättä jäävän asian sijoittamalla sen kalenteriin, vaikkapa seuraavan viikon tiistaille. Näin asia ei roiku mielenpäällä vaan on ikään kuin hoidossa – tai ainakin odottamassa johtajan huomiota ja ratkaisua.

”En koe kalenteria orjuuttavana vaan selkiyttävänä”, sanoo Alkon Hille Korhonen kirjassa.

Moni käyttää myös tehtävälistoja. Jos vain aloittaa työpäivän, saattaa harhautua vähemmän tärkeiden asioiden hoitamiseen. On päätettävä edellisenä päivänä tai viimeistään aamulla, mitkä ovat kolme päivän tärkeintä asiaa tai suoritusta.

Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi ei usko, että keskittymiseen on mitään taikakeinoa. ”Asiat ovat minulla työlistalla. Valitsen yhden asian ja laitan muut sivuun. Teen yhden asian niin valmiiksi kuin pystyn. (--) Sitten voin rauhallisin mielin siirtyä seuraavaan eivätkä asiat vain roiku jossain ihmeellisessä välitilassa.”

Koska vähemmän tärkeät asiat ovat helpompia, kiusaus niiden hoitamiseen on suuri.

Samainen Patosalmi nuhtelee kirjassa itseään ajan tuhlaamisesta johonkin niin pieneen kuin sähköposti.

”Aloitan päivän usein avaamalla sähköpostini. Usein soimaan itseäni siitä, koska aamun virkein hetki pitäisi käyttää haastavampiin asioihin.”

Houstonin Rouvinen tekee ”to do” listojen lisäksi ”älä tee” -listoja. Niillä hän varmistaa, ettei harhaudu tärkeistä asioista mukavampiin, helpompiin tai toisarvoisempiin tehtäviin. ”On inhimillistä saada itsensä kiinni turhista aikasyöpöistä. Listojen avulla pidän keskittymiseni oikeissa asioissa.”

Kyse ei ole ainoastaan töiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen vaan omasta työhyvinvoinnista: siitä että voi kokea työn iloa ja saada tunteen tavoitteiden saavuttamisesta.

Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola kiteyttää kirjassa asia näin:

”Vaikka en lainkaan ehtisi tekemään edes sinne päin, mitä kuvittelin sinä päivänä tekeväni, saan kuitenkin tehtyä valtaosan kaikista tärkeimmistä asioista. Saan ratkaistua jonkin asian tai selviän jostain, selviän läpi siitä päivästä. En ole vain matkustaja, vaan jollain tavalla vielä roikun ratissa ja ohjaan.”

Käytännössä yksikään johtajista ei ole ratkaissut asiaa hoitamalla asioita päällekkäin ja sekaisin. Uran alussa ehkä, mutta hyvin pian moni on todennut, että silloin ei hoida mitään kunnolla, sählää vain.

Johtajat korostavat keskittymistä ja läsnäoloa. Palaverissa keskitytään ihmisiin ja asiaan, ei raivata sähköpostia. Alaiset ansaitsemat jakamattoman huomion töissä, lapset puolestaan kotona. Niin sanottu multitaskaaminen ei selvästikään ole johtajien suosiossa.

Keskittymisen parantamiseen osa käyttää myös jonkinlaista meditaatiota tai mindfulnessia.

Johtajien pahin aikasyöppö ei näytä olevan sähköposti – vaan puhelin. Yllättävän moni johtaja on luopunut puhelimeen vastaamisesta kokonaan. Siihen ei vastata, eikä myöskään soiteta takaisin.

Mustin ja Mirrin Sutinen on laskenut, että jos hän vastaisi puheluihin, siihen menisi kolme tuntia. Siis joka päivä.

Vuokraturvan Metsola on antanut mennä kaikkien puheluiden suoraan vastaajaan jo kymmenen vuotta.

”Sinne ovat vaimo ja äitikin jaksaneet jutella”, Metsola sanoo kirjassa.

Entä sitten ne venyvät työpäivät?

Niitäkin toki on. Niiden jälkeen johtaja ei yleensä kuitenkaan ole rättiväsynyt. Useampikin haastatelluista sanoo, että kun työ on mielekästä, sitä jaksaa. Kirjassa käytetyn esimerkin mukaan ihminen jaksaa ihan hyvin vaikkapa pelata videopelejä tai lukea kirjaa 12 tuntia – koska nauttii siitä. Sama pätee työhön.

Kun on itse valinnut maailman kiinnostavinta tekemistä, se ei väsytä vaan suorastaan antaa energiaa. Työ ja elämä eivät ole kaksi erillistä lohkoa vaan yhtä kokonaisuutta.

”Odotan maanantaina, että pääsen aloittamaan työviikon ja olen innostunut kalenterissani olevista jutuista”, Hille Korhonen kuvailee.

Parikin johtajaa käytti termejä ”intohimotyö” tai ”elämäntapatyö”.

Toisaalta mielikuva ylipitkistä työpäivistä on osin väärä. Moni johtaja pystyy rajaamaan työpäivänsä hyvinkin normaalimittaisiksi. Sitä paitsi myös johtajan lapsen tarha sulkee 16.30, mikä tarkoittaa töistä lähtemistä neljän maissa.

Osa haastatelluista on kyllä nuorempana sortunut ylipitkiin päiviin, mutta huomannut kokemuksen myötä, että tiukalla keskittymisellä ja tehtävien laittamisella tärkeysjärjestykseen voi päästä parempiin tuloksiin kuin päivää pidentämällä.

”Jos päivän haahuilee ja sitten tekee töitä pitkään iltaan ja yöhön asti ja nousee vielä aamulla aikaisin kirimään, niin ei se ole tehokasta. -- Ennen kaikkea on oltava jokin järki tekemisessä. Pitää olla työlistat, kalenteri ja suunnitelma, mitä päivän aikana tekee. Jos joutuu tai haluaa muuttaa suunnitelmaa, on oltava hyvät työtavat myös suunnitelmien muuttamiseen”, Vuokraturvan Timo Metsola kuvailee.

Muutamat johtajista jatkavat töitä illalla kotona, mutta eivät suinkaan kaikki.

Kansainvälisistä huippujohtajista kertovia lehtijuttuja ja kirjoja lukiessa vaikuttaa usein siltä, että johtajan tärkein ominaisuus on pärjätä 4–5 tunnin yöunilla.

Suomessa tällaista myyttiä ei selvästikään hellitä. Kormilaisen kirjassa haastatellut johtajat näyttävät pääsääntöisesti nukkuvan viikollakin kahdeksan tunnin yöunia.

Kurinalaisuus näkyy sen sijaan siinä, että moni pitää saman rytmin myös viikonloppuna. Johtajia yhdistää myös herääminen aikaisin. Siihen on ihmisestä riippuen monia syitä. Osa haluaa hyödyntää konttorin hiljaiset tunnit, osa saada työpäivän liikkeelle aikaisin, osa käyttää aamun treenaamiseen, osa rentoutumiseen, omiin ajatuksiin tai perheelleen.

Se tarkoittaa aikaisia nukkumaanmenoja.

Ferroplanin Patosalmi kertoo yöunien vähimmäismääräksi 8 tuntia. Näin hän kuvailee kirjassa yhtä ”upeimmista viikoistaan”:

”Koko talossa saattoi olla valot pois 21.20. (--) Nukuin joka yö yhdeksän tai kymmenen tuntia. Se oli hieno viikko, koska minua ei väsyttänyt sen viikon aikana kertaakaan töissä. Ei tarvinnut haukotella ja energiaa tuntui olevan loputtomasti.”

Kirjan haastateltavat on valittu sillä perusteella, että he treenaavat tiukasti.

Osa on kuitenkin luopunut kilpailemisesta tai muista ulkoisista tavoitteista. Syy ei välttämättä ole liiallinen kuormitus, vaan päin vastoin – halu treenata useammin!

”Yleensä viikko ennen kisaa ei voi liikkua normaalisti ja kisan jälkeen menee viikko toipuessa. Parastahan liikkumisessa on se, että voi lähteä aamulla tunniksi lenkille ja nauttia hyvästä olosta koko päivän”, sanoo Mustin ja Mirrin Sutinen kirjassa.

Hän harrasti aikaisemmin triathlonkisoja, mutta on luopunut niistä.

Muutkin johtajat myöntävät, että tulokset paranisivat paremmalla rytmityksellä ja esimerkiksi lepopäiviä pitämällä.

Monelle kuitenkin treenaaminen on tärkeä osa arkirutiinia, työn rytmittämistä ja pään kunnossa pitämistä siinä määrin, että sitä halutaan tehdä joka päivä– tulosten ja kehittymisen kustannuksella.

Osa toki treenaa hyvinkin tavoitteellisesti.

Alkon Hille Korhonen esimerkiksi treenaa aamuisin seitsemästä kahdeksaan tai puoli yhdeksään. Hänellä on oma valmentaja, joka tekee hänelle treeniohjelman aina kahdeksi viikoksi kerrallaan: uintia, lenkkiä, punttitreeniä tai tennistä. Treeni tehdään työkalenterin ehdoilla:

”Siinä on siten huomioitu työn ja liikunnan kokonaiskuormitus. Ensin tulee työkalenteri ja sitten treenikalenteri. Tuntimäärät ja intensiteetti vaihtelevat siten paljon”, Korhonen kertoo kirjassa.

Perheellä on myös oma ohjattu painonnostotunti tiistaisin.

Korhonen kuvailee painonnoston aloittamista nollasta teknisesti vaikeaksi, mutta hän on jo ehtinyt voittaa yli 35-vuotiaiden Masters-sarjoissa kaksi mitalia sekä tehdä Suomen ennätyksen.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Nämä asiat yhdistävät johtajia

 Riittävän pitkät yöunet, noin kahdeksan tuntia myös viikolla

 Nukkumaan kello 22–23 välillä, herätys 6–7 aikaan

 Asioiden tekeminen tärkeysjärjestyksessä ja asia kerrallaan

 Oma systeemi, jolla purkaa tekemättömien töiden kuormitus: kalenteri, tehtävälistat, don’t do -listat, meditaatio

 Turhien puheluiden ja sähköpostin seuraamisen karsiminen

 Säännöllinen treeni, usein aamuisien ennen työpäivää

 Aikaa perheelle ja muille itselle tärkeille asioille

 Tyhjäkäynnin karsiminen: myös vapaa-aika on usein jotenkin hyödyllistä tai tavoitteellista

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Johtaminen
  • Työelämä
  • Liikunta
  • Ajanhallinta
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    2. 2

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    3. 3

      Yleisö puhkesi taputtamaan Tuntemattoman sotilaan kansainvälisen version ensi-illassa Tallinnassa

    4. 4

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    5. 5

      Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat

    6. 6

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    7. 7

      Johanna Laitinen, 31, välttelee liikuntaa – silti hän on Suomen vahvin nainen

    8. 8

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    9. 9

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    10. 10

      Suomen hallitus heräsi myöhässä todellisuuteen – terveydenhuolto menee villiksi, kun kunnat yrittävät pelastaa palvelunsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    6. 6

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää