Pellervo Alanen Gatt-sopimus nostaisi hinnat viljapörsseissä - Talous | HS.fi

Pellervo Alanen Gatt-sopimus nostaisi hinnat viljapörsseissä

Tilaajille
4.1.1992 2:00

logo:RAHAN LIIKKEET Pellervo Alanen Gatt-sopimus nostaisi hinnat viljapörsseissä Jos pääjohtaja Arthur Dunkelin esitys Gatt-sopimukseksi toteutuu, viljan hinta maailman viljapörsseissä lähtee selvään nousuun.

Nousu voi olla asiantuntijoiden mukaan jopa 30-40 prosenttia. Sen aiheuttaa vientitukien pienentäminen ja rajasuojan alentaminen. Viljan kallistumisella olisi erittäin suuri merkitys maailman suurimman viljanviejän Yhdysvaltain taloudelle. Tästä syystä Uruguayn kierrosta ei uhrata. Näyttää siltä, että sopimus väännetään vaikka väkisin. Viljan hinta nousee myös varastojen hupenemisen vuoksi. Yhdysvaltain viljasato jäi päättyneellä satokaudella huonoksi ja ennusteet tulevastakin sadosta ovat kehnot. Maailman viljasato jäi pienemmäksi kuin kulutus. Ihmisiä pitää ruokkia varastoviljalla. EY:ssä on tosin vielä paljon varastoviljaa, samoin Suomessa, jonka varastoihin tulee tilaa lähialueiden ruokkimisen ansiosta. Viljan vienti Baltiaan, Karjalaan ja Pietariin noussee vuoden aikana 400 miljooaan kiloon. Vienti tapahtuu markkinahinnoin. Vientituen maksavat valtio ja viljelijät. Varastot jo alle kriisirajan Teollisuusmaiden järjestön OECD:n maatalousryhmä tosin on ennustanut viljan rakenteellisen ylituotannon jatkuvan lännen teollistuneissa maissa, jos maatalouspolitiikkaa ei muuteta. Muualla kulutuksen ja tuotannon välinen kuilu on voimakkaassa kasvussa. Amerikkalaisen Worldwatch-instituutin mukaan viljan kulutus henkilöä kohti laskee jyrkimmin ensi vuonna entisessä Neuvostoliitossa, mutta suunta on sama myös perinteisissä kehitysmaissa. Kehitysmaiden mahdollisuudet ostaa kallistunutta viljaa ovat rajoitetut. Sekasorrossa elävän Neuvostoliiton pohjattomaan laariin uppoaa lähivuosina yhä suurempi osa maailman viljasadosta ja -varastoista. Kansa on jollain tavalla ruokittava maailman turvallisuuden takaamiseksi ja kansainvaellusten estämiseksi. Viljan hinta on jo noussut Hinnan nousu olisi ollut vieläkin jyrkempi, ellei dollarin kurssi olisi lähtenyt voimakkaaseen laskuun. Kansainväisessä viljakaupassa hinta määritellään dollareissa. Dollarin kurssin lasku on myös syönyt käytännöllisesti katsoen kokonaan sen edun, jonka Suomi saavutti devalvaatiolla. Devalvaatioetu olisi helpottanut valtion tukiaiskustannuksia, jos se olisi kyetty pitämään. Toisaalta myös maailmanmarkkinahintojen nousu vähentää vientitukikustannuksia. Tällä hetkellä valtio joutuu maksamaan jokaisen ohrakilon viennistä noin 1,30 markkaa. Tästä peritään viljelijöiltä itseltään jo runsas kolmannes. Vilja on tärkeä vaihdannan väline Viljaa on myös vaikeampi väärinkäyttää kuin rahaa. Maailmanmarkkinahintojen ollessa suhteellisen alhaisia vilja säilyttää myös hyvin taloudellisen arvonsa. Kun rahatalous romahtaa, kuten nyt on käynyt entisessä Neuvostoliitossa, nousevat vilja ja öljy aiempaakin enemmän rahan korvikkeiksi. Tärkeimmät viljapörssit USA:ssa Noin kymmenellä prosentilla maailman viljasadosta käydään kansainvälistä kauppaa. Tärkeimmät viljapörssit ovat Yhdysvalloissa. Chicago on tärkein. Kansas Cityssä myydään ja ostetaan pääosin durumia eli makaronivehnää. Minneapolis on tärkeä kevätvehnän markkinapaikka. Pörsseissä viljakauppaa käydään ns. futuurikauppoina, joissa myyjällä on optio. Tavarasta tehdään toimitussopimus. Myyjä määrittelee, minä hetkenä myyntihetken ja toimituksen välillä pörssinoteeraus otetaan. Euroopassa ei ole kunnollista kansainvälistä viljapörssiä. Pörssejä on, mutta niissä käydään EY:n sisäistä viljakauppaa, koska se ei toimi markkinatalouden pelisääntöjen mukaan. EY:ssä on sisäinen hintansa. Kansainväliseen viljakauppaan vaikuttavat vientihinnan lisäksi vientituki ja muuttuvat tuontimaksut. EY tunkee viljaa markkinoille vientituen turvin ja kilpailee ankarasti Yhdysvaltain kanssa. Tukipolitiikassa Yhdysvallat ei ole pulmunen kuten helposti ajatellaan. Siellä viljalla on tavoitehinta, jonka saavuttaminen turvataan myöntämällä viljelijöille lainoja. Niitä ei tarvitse maksaa takaisin. Suomeenkin USA:sta tuettua tuontia Viljanmyynnissä Suomi pyytää tarjouksen pariltakymmeneltä maailman viljakauppiaalta. Tuodessaan viljaa Suomi ostaa yleensä pieniltä viljakauppiailta, koska isojen tavara ei vastaa Suomen tarkkoja laatuvaatimuksia.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous