Talous

Rahat eivät ole turvassa myöskään sijoitusrahastoissa

Tilaajille

logo: RAHAN LIIKKEET Useat rahoitusmarkkinoiden tutkijat ovat toivoneet jo pitkään, että sijoittajat alkaisivat laittaa rahojaan sijoitusrahastoihin myös Suomessa.

Ensimmäiset rahastot perustettiin Suomeen rahastojen kannalta mahdollisimman kohtalokkaaseen aikaan juuri ennen vuoden 1987 pörssiromahdusta. Pankkien nyrpeä suhtautuminen jopa omiin rahastoihin, kurssien lasku ja raakileena syntynyt sijoitusrahastolaki johtivat siihen, että rahastot pysyivät penniputiikkeina aina viime vuoteen saakka.

Sijoitusrahastojen puolestapuhujat kehuvat, että rahastot ovat helppo tapa suhteellisin pienin kustannuksin sijoittaa vaatimattomiakin rahamääriä ja saada samalla osa suuren sijoittajan eduista. Sijoitusrahastojen myyntivaltti on riskin hajautus.

Markkinoiden kannalta rahastot saattavat olla varsin terve ilmiö, sillä niissä ainakin luulisi olevan sijoittamisen riskit tuntevia ihmisiä. Sijoitusrahastot voivat loiventaa markkinahäiriöitä, jos rahastot eivät lähde pönkittämään voimakkaasti heilahtelevien papereiden hintoja omilla ostoillaan. Esimerkiksi suuri osa rahastoista sanoo edelleen sijoittaneensa nihkeästi pankkiosakkeisiin, vaikka se saattaakin merkitä pörssin yleisindeksin kehitystä heikompaa tuottoa.

Rahoitustarkastuksen pyynnöstä rahastot ovat lisänneet ilmoituksiinsa myös lauseen, jonka sanoma on, että sijoitusrahastoihin sisältyy riski.

Muutamat rahastojen johtajatkin myöntävät, että suuri osa rahastoihin sijoittaneista ei tiedä, mihin ovat rahansa laittaneet. Sijoitusrahastot ovat sen verran tuntemattomia Suomessa, että ne helposti mielletään pankkitalletuksien tai valtion obligaatioiden kaltaisiksi, melko riskittömiksi sijoituskohteiksi.

Rahastoissa tällä hetkellä olevasta rahasta yli 90 prosenttia on tullut hurjaa vauhtia nousseiden kurssien aikana. Sadan prosentin vuosituottoon tottuneelle sijoittajalle saattaa olla melkoinen pettymys, jos tuotto typistyykin kymmeneen prosenttiin tai jopa laskee. Jos Suomen rahoitusmarkkinat joskus normalisoituvat eli rauhoittuvat, raharikkaat palaavat viime vuosia huomattavasti heikompiin tuottoihin.

Etenkin osakerahastoihin rahansa laittaneilla on kaikki mahdollisuudet menettää suuriakin osia sijoituksistaan: ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun osakkeiden hinnat laskivat lähes yhtä hurjaa vauhtia kuin ne nyt nousevat.

Mikään rahasto ei ole täysin riskitön. Korkea tuotto on pääsääntöisesti korvaus riskistä. Pienin riski on sellaisissa korkorahastoissa, jotka sijoittavat valtion obligaatioihin ja muihin velkakirjoihin.

Sijoitusrahastot ovat voineet markkinoida itseään hyvällä lähimenneisyydellä. Millään salaisella reseptillä sijoitusrahastot eivät ole menestystään luoneet; pikemmin niin, että on täytynyt olla melkoinen kääpäaivo rahastonhoitajana, jos ei ole pystynyt tekemään useiden kymmenien prosenttien tuottoja viime vuoden aikana Helsingin pörssissä. Pelkkiin osakkeisiin keskittyneen rahaston ei ole tarvinnut kuin valita silmät kiinni ostokohteet, ja 50 prosentin tuotto on ollut melko varma.

Etenkin osakerahastojen taidot mitataankin alenevien kurssien aikana. Silloin rahastoista saattaa löytyä neroja, jotka söheltävät sijoittajien rahat vaikkapa optiomarkkinoille. Se rahasto, jonka osuuden arvo ei putoa yhtä paljon kuin pörssi keskimäärin, on jo suhteellisen hyvin asiansa osaava rahasto. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mikä rahasto on huomenna hyvä tai huono.

Ainakin teoriassa rahastojen nopea kasvu saattaa osoittautua hankalaksi jopa rahastoille itselleen: ne saattavat joutua työntämään markkinoilla rahaa nopeampaan tahtiin kuin olisi järkevää. Mitä enemmän ne ostavat, sitä hurjemmin kurssit nousevat.

Suomessa rahastoja ei voi sulkea, eli niiden täytyy periaatteessa olla jatkuvasti valmiita ottamaan rahaa vastaan, joskin rahastot voivat valikoida asiakkaansa. Monellakaan ei ole kuitenkaan kanttia kieltäytyä uusista asiakkaista.

Liiasta suuruudesta saattaa tulla ongelma etenkin heiveröisillä otc- ja meklarilistoilla. Jos Suomeen perustettaisiin pari vain meklarilistaan erikoistuvaa rahastoa ja sinne pulpahtaisi 260 miljardin markan talletuskannasta vain yksi prosentti eli 2,6 miljardia, rahastot voisivat ostaa kaikki listan yhtiöt itselleen - jos se olisi mahdollista.

Edelleenkin Suomessa on rahastoja vähemmän kuin useimmissa muissa maissa, mutta Suomessa oleellista on ollut niiden kasvun nopeus. Osa rahastoihin tulleesta rahasta on varmasti sellaista, joka ei olisi ikinä suuntautunut pörssiin ilman rahastoja. Tämä on osaltaan pönkittänyt pörssin viimeaikaista hurjaa menoa.

Suomessa on melko varmasti tulevaisuudessa nykyistä huomattavasti suurempi määrä rahastoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rahastoja on enemmän kuin New Yorkin pörssissä on yhtiöitä. Erityisesti osakerahastoja riskittömämpiä korkorahastoja tulee Suomessa olemaan nykyistä enemmän.

Rahastot erikoistuvat. Sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt perustavat yhä useampia erilaisia rahastoja, joiden välillä sijoittajat voivat hyppiä sen mukaan, mistä saa parhaan tuoton. Ainakin ulkomailla rahastoihin laitetaan rahaa varsin pitkäksi ajaksi eli rahastoista etsitään suhteellisen varmaa, ei nopeaa tuottoa.

Erikoistuminen tuo sijoittajan takaisin tutun ongelman pariin: aikaisemmin hän tuskaili, minkä yhtiön osakkeita ostaisi, nyt hän vaikeroi, millaiseen rahastoon rahansa laittaisi.

Monet eivät tiedä, minne ovat rahansa laittaneet

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    3. 3

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    4. 4

      Onko Huuhkajien EM-lohko jo selvillä? Arvostettu urheilusivusto teki yllättävän laskelman

    5. 5

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    7. 7

      Suvi Uski sai Ruotsin kuninkaallisilta kutsun, koska hänellä on erilainen ratkaisu lapsia uhkaaviin netti­vaaroihin

    8. 8

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    9. 9

      Anna Rahikaisen lapsuudessa sattui traaginen onnettomuus, ja nyt hän kammoaa vanhoja autoja – HS:n lukijat kertovat peloista, jotka ovat periytyneet lapsuudesta

      Tilaajille
    10. 10

      Yhdysvallat on jakautunut niin pahasti kahtia, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuli poliittinen taistelutanner

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    5. 5

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    6. 6

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    7. 7

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    8. 8

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    9. 9

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    10. 10

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää