Talous

Emu luo paineita euro-tupoon Monikansalliset yritykset joutuvat pohtimaan eurooppalaisia palkkaratkaisuja ensimmäisenä Belgia sääti lain, joka rajaa palkankorotukset suurimpien kauppakumppaneiden tasolle

Tilaajille

ANNUKKA OKSANEN EU-maiden pyrkimykset talous- ja rahaliitto Emuun yhtenäistävät myös maiden tulopolitiikkaa. Emuun havittelevissa maissa on tehty viime aikoina ratkaisuja, joilla yritetään vakauttaa siirtymäkauden oloja: Espanjassa työntekijät ja työnantajat solmivat huhtikuussa ensimmäisen suuren sopimuksensa kymmeneen vuoteen, Hollannissa ylistetään konsensusmallia ja Irlannissa on sorvattu poikkeuksellisen laaja Partnership 2000 -sopimus. Liittokohtaisten sopimusten maissakin palkankorotusten hajonta on jäänyt entistä pienemmäksi.

Emu ja talouden globalisoituminen vaikuttaa myös niiden EU-maiden tulopolitiikkaan, jotka eivät pyri mukaan rahaliittoon. Esimerkiksi Ruotsissa vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat maaliskuussa yhteistyöstä teollisuuden kehittämiseksi, palkkaneuvottelujen kitkan vähentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

Suomessa on alkanut keskustelu syksyllä väännettävästä tuposta, jossa Emu on varmasti keskeisesti esillä. Jos tuposta tulee kaksivuotinen, sen toisena vuonna ollaan jo rahaliiton kolmannessa vaiheessa.

Mikäli neuvotteluja käydään marraskuussa, Emu-paineet voivat tuntua erityisen kovina, sillä silloin EU julkaisee ensimmäiset tietonsa EU-maiden viime vuoden taloudesta. Näiden tietojen perusteella spekuloidaan tulevista Emu-maista.

Suomalaisessa keskustelussa ei ole ainakaan toistaiseksi näkyvästi vedottu muiden maiden korotusprosentteihin tai muihin vaatimuksiin.

Ay-liike on kuitenkin vähitellen huomaamassa, että Emuun havittelevien maiden talouspolitiikat alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Siinä sivussa myös työehtoratkaisut ovat samankaltaistuneet, vaikka kansalliset perinteet ovatkin sitkeitä.

Yritykset ovat kansainvälistyneet sukkelasti vapautettujen pääomamarkkinoiden vauhdittamina. Raha ei enää tunne rajoja, mutta ihmisten rajallisen liikkuvuuden ja kansallisen sopimusten vuoksi työmarkkinat ovat olleet paikallisia.

Euroopan ammatillisen keskusjärjestön EAY:n pääekonomistin Peter Coldrickin mukaan Emu on vaikuttanut neuvotteluilmapiirin EU-maiden kiristetyn talouspolitiikan kautta. Kyseessä on tosin myös yleinen muutos talouspoliittisessa ajattelussa.

"Ajatus siitä, että korkeita palkkoja voi vaatia devalvaatiomahdollisuuden turvin, on hylätty joka tapauksessa useimmissa maissa." Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen Brysselin-toimiston johtaja Heikki Pohja on huomannut, että tehtyjen sopimusten nimellispalkkakorotukset ovat selvästi pienentyneet.

"En osaa sanoa, missä määrin tämä on seurausta matalasta inflaatiosta tai päinvastoin, mutta matalaan inflaatioon on selvästikin sopeuduttu", Pohja päättelee. Kyseessä on 1980-luvun alkupuolella alkanut trendi, jota Emu on vielä voimistanut.

Euroaika mullistaa palkkaneuvottelut Pohjoismaiden ulkopuolisissa EU-maissa ei juuri tehdä yhtä keskitettyjä tupo-ratkaisuja kuin Suomessa, mutta palkkahajonta on silti ollut pientä. Pohjan mukaan esimerkiksi Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa palkkojen hajonta on jäänyt virallisen tai epävirallisen koordinaation takia pieneksi, vaikka sopimukset ovat olleet liittokohtaisia tai vielä pienempiä, liiton sisällä jonkin alan sopimuksia. "Jonkinlainen konsensus näyttää selvästi vallitsevan", Pohja sanoo. Hänenkin mielestään Emu kummittelee selvästi sopimusneuvottelujen taustalla. "Esimerkiksi Itävallassa mietittiin tilannetta, jossa ollaan jo rahaliiton kolmannessa vaiheessa." Euroihin siirtyminen Emu-alueella vaikuttaa Pohjan mukaan "järisyttävästi" työehtosopimusneuvotteluihin. "Nyt voi aina sanoa, että jos Itävallan shillingin tai Suomen markan kurssi muuttuu, palkkavertailut ovat teoreettisia. Tilanne on toinen, jos molemmissa maissa on sama valuutta", Pohja sanoo. Ensimmäiseksi palkkoja ja työehtoja aletaan verrata euroalueella toimivissa monikansallisissa yrityksissä. Niistä vertailut laajenevat helposti muihinkin yrityksiin. Ruotsin suurimman keskusjärjestön LO:n ekonomisti Lena Erlund huomauttaa, että vertailuja on kuitenkin vaikea tehdä, jos luotettavat tilastot puuttuvat. Erlundin mukaan nykyiset tilastot eivät tule tarpeeksi nopeasti, eivätkä ne ole harmonisoituja. Tilastoja tehdessä eri maiden käytäntöjä on yllättävän hankalaa sovittaa yhteen, mikä kävi ilmi esimerkiksi EU:n inflaatiotilastojen harmonisoinnissa. Ruotsi ei liene pyrkimässä Emuun ensimmäisten joukossa, mutta rahaliitto vaikuttaa Ruotsinkin työmarkkinoihin, sillä vientimaana Ruotsi on käytännössä samassa veneessä. Muutaman vuoden takaisessa OECD:n tutkimuksessa osoittautui, että eri maiden työehtosopimusjärjestelmät ovat yllättävän pysyviä. "Kaikesta kohkaamisesta huolimatta oikeastaan vain Margaret Thatcherin Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa on tapahtunut suuria muutoksia", SAK:n osastopäällikkö Pertti Parmanne sanoo. Euroopan tason neuvottelut kaukana Ay-liikkeen eurooppalaistuminen saattaa kuitenkin murtaa perinteitä vähitellen. Ammattiliittojen keskusjärjestön EAY:n tutkimuslaitoksen tekemän raportin mukaan viime vuonna otettiin "merkittäviä askeleita" eurooppalaisen työmarkkinajärjestelmän suuntaan. "Ay-liikkeellä ei ole vielä Euroopan tasolla virallista asemaa, mutta eri maiden liitot hakevat enenevässä määrin vertailukohtia muista Euroopan maista", raportin tehnyt tutkija Giuseppe Fajertag sanoo. EAY:n pääekonomistin Peter Coldrickin mukaan Euroopan tason neuvotteluihin ollaan vähitellen menossa, mutta niiden täsmällistä muotoa on vielä vaikea ennustaa. "EAY ja työnantajajärjestö UNICE ovat jo sopineet vanhempainlomasta ja osa-aikatyöstä. Lisäksi sopimuksia on tehty joillakin yksittäisillä aloilla", Coldrick huomauttaa. Hän uskoo, että sopimuksia eurooppalaisten, monikansallisten yritysten kanssa tehdään lähiaikoina. Euroopan metallityöläisten liitto EMF määritteli viime vuonna raamit ja peruskysymykset työehtosopimusneuvotteluille. Eri maiden liitot ovat käyttäneet EMF:n suosituksia omien ohjelmiensa perustana. Fajertagin mukaan myös Euroopan tekstiilialan liitossa keskustellaan vastaavasta käytännöstä. Belgiassa kolmikantaneuvottelut epäonnistuivat viime kesänä, minkä jälkeen maassa säädettiin työehtosopimusneuvotteluja uudistava palkkalaki. Sen mukaan neuvoteltavat palkankorotukset eivät saa ylittää Belgian kolmen pääkauppakumppanin eli Saksan, Ranskan ja Hollannin keskimääräisiä korotuksia. Fajertagin mukaan tämä on ensimmäinen esimerkki jonkinlaisesta eurooppalaisesta palkka-alueesta. Hän sanoo, että Belgian hallituksen yksipuolinen päätös todennäköisesti lisää neljän maan ammattiliittojen yhteistyötä. Eurooppalaistumisesta huolimatta Euroopan tason tuponeuvottelut ovat vielä kaukana. "Maat ovat hyvin erilaisia, ay-liikkeen voimakkuus ja työmarkkinalainsäädäntö on erilainen eri maissa. Tarvitsemme kuitemmin lisää tietoa eri maiden rakenteista", LO:n Erlund sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää