Osakemiljonäärit ja ulkomaalaiset poimivat piensijoittajien salkut Ahvenanmaalaiset ovat Suomen innokkaimpia osakkeenostajia MINNA ASIKAINEN Yhä harvempi suomalainen himoitsee omaa pientä osakesalkkua. Muun muassa kaupankäyntikustannukset pörssissä syövät intoa niin paljon, että ulkomaiset yhteisöt ja yksityishenkilöt lisäävät jatkuvasti osuuttaan Suomen koko osakeköntästä. Piensijoittajien osakkeita keskittävät itselleen myös reilut 5000 suomalaista osakemiljonääriä, joiden salkut pulskistuvat vuosi vuodelta. He osaavat hajauttaa ja jakaa riskejä, ja ostavat muutakin kuin piensijoittajan suosikkeja Meritaa tai UPM-Kymmenettä. Suomalaisten osakesalkkuja on pengottu Helsingin kauppakorkeakoulussa. Aineistossa oli mukana noin puoli miljoonaa suomalaista yksityishenkilöä, yhteisösijoittajaa tai hallintarekisteriä, eli käytännössä ulkomaista sijoittajaa. Osakkeenomistajia on tutkittu muun muassa iän, asuinpaikan ja äidinkielen mukaan. Kun taulukkojen keskiarvot vääntelee yhdeksi suomal

Ahvenanmaalaisten innokkuus yllätti Kun taulukoista kerää vain tyypillisen, syntyy 46-vuotias mies. Hän asuu kaupungissa ja mieluummin vielä pääkaupunkiseudulla. Hänellä on 8100 markan arvoinen osakesalkku, jossa on pelkkiä Meritan osakkeita. Kun mieheen iskee varsinainen sijoitusinto, hän laittaa lisäksi rahaa UPM-Kymmeneen. Iän karttuessa osakkeet alkavat kiinnostaa miestä yhä enemmän. Ahvenanmaalaiset ovat Suomen innokkaimpia osakesijoittajia. Jokaisella asukkaalla on keskimäärin 33900 markan edestä osakkeita, kun koko maan keskiarvo on 7700 markkaa. Osakemiljonäärien suuraarteet kasvattavat kaikkien oletettuja osakepotteja, mutta Ahvenanmaalla kyse on muustakin kuin muutamasta Birka Linen tai Ålandsbankenin ystävästä. "Ahvenanmaa yllätti tässä tutkimuksessa kaikkein eniten. Todellisia osakemiljonäärejä ei ole siellä niin paljon kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Toisin sanoen tavallisetkin asukkaat ovat siellä innostuneempia osakesijoittamisesta kuin muualla maassa", sanoo professori Matti Keloharju Helsingin kauppakorkeakoulusta. Piensijoittajien vähenemistä Keloharju ei sen sijaan kummastele. Hänen mielestään aika on yksinkertaisesti ajanut suoran piensijoittamisen ohi. "Järkevän salkun" rajana Keloharju pitää sataa tuhatta markkaa. Tyypillinen suomalainen osakesijoittaja ei hajauta salkkuaan, vaan omistaa keskimäärin kahta eri osaketta. Yhteisöillä osakkeita on kolmea ja osakemiljonääreillä keskimäärin liki yhdeksää erilaista. Suuromistajilla salkun keskimääräinen koko on 3,5 miljoonaa markkaa. Varakkain prosentti suomalaisista omistaa 46 prosenttia yksityishenkilöiden yhteenlasketusta osakevarallisuudesta. Kaikkein eniten sijoittajia on asukasmäärään nähden Sottungassa ja Kauniaisissa. Laihimpia salkut ovat Reisjärvellä ja Lestijärvellä. Kuntalistojen kärjessä niin osakkeiden määrissä kuin arvossakin on enimmäkseen ruotsinkielisiä kuntia. Ruotsinkielisten osakesalkut ovat keskimäärin selvästi arvokkaampia kuin suomenkielisten. Ruotsia äidinkielenään puhuvista yli 14 prosenttia on osakesijoittajia, suomenkielisistä vajaa kymmenen prosenttia. Suomalaisten osakesalkut leväytettiin auki myös kaupunginosien ja postinumeroiden perusteella. Osakemiljonäärejä on koko maassa eniten Helsingin Kaivopuiston alueella. Toisena listalla on Helsingin keskusta, kolmantena Munkkiniemi, neljäntenä Lauttasaari ja viidentenä Kauniainen. Miesten osuus yksityishenkilöiden yhteenlasketusta osakevarallisuudesta on 63 prosenttia. Miehet ostavat mieluiten markkina-arvoltaan pienten yhtiöiden osakkeita, kun taas naiset omistavat suhteessa enemmän suurten ja pörssin päälistalla noteerattujen yritysten osakkeita. TBL: x