Sveitsi saattaa myydä puolet Spekulaatiot ja myyntiryntäykset kiihtyivät, kun kaksi viikkoa sitten tuli tieto siitä, että Sveitsi harkitsee yli puolen kultavarantonsa myymistä. "Sveitsiläisten ryhtyminen kullan myyjiksi on sama kuin että paavi ryhtyisi protestantiksi", selitti Merrill Lynch -pankin analyytikko Ted Arnold mullistusta Independent-sanomalehdelle. Ehdotus oli vasta alustava. Sen tekivät kaksi maan hallituksen nimeämää tutkijaa, Peter Klauser keskuspankista ja Ulrich Gygi liittovaltion rahoitusvirastosta. Heidät oli nimetty selvittämään, mistä Sveitsi saisi rahaa natsien uhrien tukemiseen. Kaksikko kertoi, että myymällä keskuspankin kultaa. He muistuttivat, että kullan tuotto on niin huono, että sitä kannattaa myydä mahdollisimman paljon. He suosittelivat 1400 tonnia. Asiasta järjestetään Sveitsissä kansanäänestys, mutta aikaisintaan vuonna 1999. Silti kullan hinta lähti nopeaan laskuun. Samaan aikaan pörssit heiluivat Itä-Aasian keinuttamana. Jo tänä vuonna kolme merkittävää kullan omistajaa, Hollanti, Belgia ja Australia, ovat ryhtyneet tyhjentäneen keskuspankkiensa holveja. Hintaa laski myös kesällä ilmestynyt amerikkalaistutkimus, jossa kultaan sijoittamista pidettiin typeränä. Sijoittajat pelkäävät nyt, että Ranska, Saksa ja Italia lähtisivät tyhjentämään mittavia varantojaan. Euroopan unionin rahaliiton keskuspankki ei tule tarvitsemaan kultavarantoja. Keskuspankkien keskuspankki BIS arvioi, että jokin näistä maista alkaisi kullan myynnin jo ennen rahaliiton kolmannen vaiheen mahdollista alkamista vuoden 1999 alussa, kertoo European-lehti. Hinnan siis odotetaan aina vaan laskevan. Sijoittajat eivät ole keksineet , miten hinnan saisi nousemaan. "Ne, jotka nyt lähtevät ostamaan, ovat rohkeita", totesi saksalaisen Branders-välittäjäliikkeen meklari Reutersille. Joidenkin uutistoimistojen keräämien arvioiden mukaan kultamarkkinat eivät murtuisi täysin, jos keskuspankit myisivät kultansa kaikessa hiljaisuudessa ja vähitellen. Lasku lienee silti selviö. Kullan tuottaminen on edelleen kannattavaa toimintaa esimerkiksi Italian Sardiniassa, jossa on juuri avattu uusi kaivos. Keskimäärin tuotannosta tulee noin 200 Yhdysvaltain dollarin kustannukset unssia kohden, kun kullan hinta on reilussa 300 dollarissa unssilta. Sen sijaan Etelä-Afrikassa kaivosten tuotantokustannukset ovat jo suuremmat kuin kullan hinta. Alan keskusjärjestö uskookin, että nykyisillä hinnoilla kolmannes maailman kullantuotannosta on kannattamatonta. Sveitsin päätöksen jälkeen enää yksikään keskuspankki ei tue valuuttansa arvoa kullalla. Suuri osa maista luopui kultakannasta jo 1960-luvun lopulla. Tuolloin murtui toisen maailmansodan jälkeinen Bretton Woodsin -valuuttajärjestelmä, jossa valuuttojen arvot olivat kiinteät ja valtiot lupautuivat ostamaan seteleitään kultaa vastaan. Suomen Pankin holveissa on kultaa noin 62 tonnia, mikä on suhteellisen pieni määrä. Kasan arvo on noin kolme miljardia markkaa. LEHTIKUVA