Joulupukki on talvimatkailun nouseva... - Talous | HS.fi
Talous

Joulupukki on talvimatkailun nouseva...

Tilaajille
Julkaistu: 24.12.1997 2:00

Joulupukki on talvimatkailun nouseva tähti Matkailun tulot  Ulkomaanmatkailun kokonaistulot 1996 7,5 miljardia markkaa  Lapin matkailun kokonaistulot 1996 2 miljardia markkaa  Lapin joulumatkailun tulot 1996 60 miljoonaa markkaa  Lapin joulumatkailun tulot 1997 100 miljoonaa markkaa (arvio) Yli puolet joulupukin vieraista tulee ulkomailta Turistit saapuvat lähinnä  Venäjältä (osuus voimakkaassa nousussa)  Britanniasta (perinteisesti merkittävä jouluvieras)  Japanista ja muualta Aasiasta (osuus kasvussa)  Saksasta (osuus laskussa)  Espanjasta  Ranskasta  Italiasta Joulupukki ei pelkää kilpailijoita Suurin osa lapsista ei usko, että pukki asuisi  Morassa, Ruotsissa  Dröbakissa, Norjassa  Santo Landossa, Iwasakin kylässä Japanissa  ranskankielisessä Quebecissä, Kanadassa  Santa Claus Officessa, napapiirillä, Alaskassa, Yhdysvalloissa M L J Matkailuala uskoo vielä pukkiin Joulupukin vetovoiman pahimmat uhat ovat maailmantalouden notkahdus ja uusi Tshernobyl ANNAMARI SIPILÄ Helsingin Sanomat Älä anna pulleiden pukinkasvojen ahdistaa. Joulupukilla on tarkoituksensa. Suomessa pukkibisneksessä pyörii vuosittain muutama sata miljoonaa markkaa. Tärkeintä pukin antama potku on matkailualalle. Toinen suuri pukkisektori on joka-aattoinen pukinvuokraus. Pukinvuokrauksen tarkkaa rahamäärää on vaikea arvioida, koska valtaosa vierailuista tehdään pimeänä. Omistajaa vaihtaa kuitenkin vähintään 30 miljoonaa markkaa. Joulupukki tilataan noin kolmannekseen lapsiperheistä, ja hetki pukin aikaa maksaa pyöreät sata markkaa. Matkailualalla veronmaksu on tietysti yleisempää, joten joulupukin osuutta maan tulojen kartuttamisessa on helpompi seurata. Tänä jouluna Lappi ansaitsee matkailutuloja pyöreät sata miljoonaa markkaa, mistä kiitos kuuluu osittain joulupukille. Venäläisiä kiinnostavat joulun väliviikot Matkailun professori Seppo Aho Lapin yliopistosta kehuu joulupukkia merkittäväksi hahmoksi Suomen matkailumarkkinoilla. ”Mikäli vakaa kehitys jatkuu, voi joulumatkailu hyvinkin kaksinkertaistua viidessä vuodessa”, Aho sanoo. Hänen mielestään on tärkeää, että myös joulun ja hiihtolomien väliviikot saadaan myytyä turisteille. ”Venäläiset ovat tärkeä kohderyhmä, koska he viettävät jouluaan loppiaisena.” Aho muistuttaa, että maailmanlaajuisesti Suomen joulumatkailu ja joulupukki ovat kuitenkin pikkutekijöitä. ”Matkailu on yhä ylijäämäkulutusta. Jos rahaa on niukasti, sitä ei laiteta matkusteluun. Joulupukki ei paljoa houkuttele, jos maailman talouskehitys heikkenee olennaisesti tai öljyn hinta nousee”, Aho kertoo. Lentovuorot eivät riitä kaikille innokkaille Pahinta mitä joulupukille Suomessa voisi tapahtua, olisi Tshernobylin kaltainen ympäristöonnettomuus. ”Matkailutulot romahtaisivat”, Aho ennustaa. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin hyvin. Lapin joulusesongin matkailutulot ovat selkeässä nousussa. ”Viime jouluna ulkomaiset turistit toivat Lappiin 60 miljoonaa markkaa. Nyt ennustetaan noin viidenneksen lisäystä”, sanoo projektipäällikkö Teija Tekoniemi-Selkälä Suomen Matkailun Kehitys -yhtiön Lapin yksiköstä. Välittömiä matkailutuloja odotetaan yli 70 miljoonan markan edestä. Päälle tulevat vielä välilliset tulot, jotka kasvattavat kokonaispotin yli sataan miljoonaan markkaan. ”1990-luvun alussa joulusta saatiin vain noin 20 miljoonaa markkaa. Vuosina 1992–1995 summa lähes kolminkertaistui. Viime vuonna suunta oli alaspäin”, Tekoniemi-Selkälä kertoo. Tänä vuonna Lappiin lentää 170 tilauslentokonetta. Matkailijoita on 40 000. Päälle tulevat vielä reittikoneilla saapuvat ulkomaalaiset ja kotimaanmatkailijat, joita kumpiakaan ei rekisteröidä. Kaikki matkat menevät, joita vain tarjotaan. Tilauslentojen saatavuus on muodostunut pullonkaulaksi. ”Koneita ei ole ollut tarpeeksi. Toivottavasti Finnair järjestää lisävuoroja riittävästi ensi vuonna”, Tekoniemi-Selkälä sanoo. Niin Tekoniemi-Selkälä kuin muutkin asiantuntijat korostavat joulupukin merkitystä joulumatkailun markkinoinnissa. ”Joulupukki ja napapiiri kuuluvat luonnollisesti yhteen”, toteaa Matkailun edistämiskeskuksen MEK:n Tuula Rintala Rovaniemeltä. Monien mielestä pukilla voi myydä muuallakin kuin napapiirin tuntumassa. Joulukeskuksia on perustettu muun muassa Kainuuseen, Nurmekseen, Vääksyyn ja Kuopioon. Jaana Keränen Kainuun joulukeskuksesta Arctic Wonderlandista sanoo, että vaativalle matkailijalle pelkkä pukki ei riitä. ”Täytyy olla talvisia harrastepäiviä ja rekiajeluja. Tontut menevät turisteja vastaan jo lentokoneeseen”, Keränen kertoo. Kilpailu ei pelota, pukkeja voi olla useita Ensi vuonna Rovaniemen maalaiskunnassa avataan Joulumaa, eli Santapark-huvipuisto. Huvipuisto sijaitsee maan alla, väestönsuojan yhteydessä. Santaparkin takana on Suomen Joulumaa -yhtiö, jonka toimitusjohtaja Jukka Vahtera odottaa huvipuistoon 150 000 kävijää vuodessa. ”Liikevaihto tulee olemaan siinä 14 miljoonaa markkaa. Voittoa ensimmäiselle vuodelle olemme laskeneet noin 300 000 markkaa”, Vahtera kertoo. Huvipuistolla ei ole kiirettä rahasammoksi, sillä Suomen Joulumaa on velaton. Reilun 40 miljoonan markan osakepääomasta puolet on tullut yrityksiltä, puolet Suomen valtiolta. Vahtera ei usko Santaparkin tulojen olevan pois muilta yrityksiltä. ”Huvipuistolla ei ole varsinaisia kilpailijoita. Suomeen mahtuu monenlaista joulua ja joulupukkia”, hän sanoo. Samaa mieltä ovat muidenkin joulukeskuksien vetäjät. Joulumatkailu nähdään matkailun nousevana tähtenä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat