Norjan valtio pitää tiukasti kiinni suurpankistaan - Talous | HS.fi

Norjan valtio pitää tiukasti kiinni suurpankistaan

Yksityistäminen hiipii kuin vaivihkaa rikkaaseen Norjaan

Tilaajille
19.4.2001 3:00

OSLO. "Valtio ei luovu Den norske Bankista", Norjan valtion pankkirahaston johtaja Jan Willy Hopland sanoo.

Siihen ei ole muilla nokan koputtamista. Ei, vaikka pohjoismaiden pankkiala yhdentyy kohisten ja vaikka Den norske Bank olisi Norjan suurimpana pankkina kuinka kiinnostava kumppani tahansa jollekin naapurimaan pankille. "On tärkeää, että maassa on kansallisessa omistuksessa olevia pankkeja, jotka tukevat maan talouselämää ja yhteiskuntaa. Kun taloudessa alkaa mennä huonosti, ulkomaiset pankit lähtevät, mutta kotimaiset jäävät", Hopland perustelee. Hän vertaa Norjan valtiota omistajana Ruotsin rikkaaseen teollisuussukuun Wallenbergeihin. "Meillä ei ole Wallenbergejä ja heidän pääomaansa, siksi valtion pitää vaalia kansallisomaisuutta." Valtion pankkiomaisuudesta huolehtivan rahaston johtaja Hopland puhuu kuin Norjan kansan syvimpien tuntojen tulkki. Norjalaispoliitikot vasemmistosta oikeistoon tukevat lähes yksituumaisesti valtion omistajaroolia. Norjan valtion yritysomaisuus on erään arvion mukaan arvoltaan jättimäiset 1200 miljardia markkaa, siis moninkertainen verrattuna Suomen valtion omistuksiin. Ja mikäs on valtion omistaessa. Norja ei ole käteisen tarpeessa. Sillä ei ole velkaa pennin latinkia ja kansalaisten eläkkeet on turvattu hamaan tulevaisuuteen öljyrahojen turvin. Pari viikkoa sitten pankkirahasto järjesti annin, jossa valtio myi osan Norskesta 3,2 miljardilla markalla. Omistus pieneni 61 prosentista 47 prosenttiin. Aikaisintaan ensi syksynä järjestetään seuraava anti, jossa omistus supistuu kolmannekseen koko pankin osakekannasta. Sen enempää valtio ei Norskesta luovu, Hopland vakuuttaa. Hoplandin mukaan on hölynpölyä hokea, että sijoittajat kammoksuisivat valtioita omistajana. "Den norske Bankin osakekurssi on kehittynyt paremmin kuin muiden pohjoismaisten pankkien." Hoopo on hänen mukaansa myös väittämä, että Norjan pankkiala olisi sulkeutunut. "Ulkomaiset pankit ovat Norjan teollisuuden perusrahoittajia, ja pankkikilpailu on meillä kovempaa kuin Suomessa ja Ruotsissa." Hän väittää, että Suomen ja Ruotsin pankkialoilla on oligopolistisia piirteitä. "Laskun siitä maksavat asiakkaat, sen näkee kasvavista marginaaleista." Pari viikkoa sitten toteutetussa Norsken annissa Hoplandia harmittaa vain se, että niin harva norjalainen osti osakkeita. Valtaosa osakkeista päätyi brittiläisille ja yhdysvaltalaisille sijoittajille. Myös suomalaisia osallistui antiin vähän. Kysymykseen siitä, onko suomalainen Sampo osoittanut kiinnostusta Norskeen, Hopland ei vastaa. Hoplandin mukaan Norske ei halua välttämättä kasvaa pohjoismaissa, vaan ehkä muilla markkina-alueilla. "Pitää muistaa, että Den norske Bank on maailman johtavia laivanvarustuksen rahoittajia." Valtion omistusosuuden pienentäminen Norskessa kertoo siitä, että yksityistäminen hiipii kuin hiipiikin Norjaan. Vielä pari vuotta sitten Ruotsin elinkeinoministeri Björn Rosengren haukkui läntistä naapurimaata "viimeiseksi neuvostovaltioksi", kun Telian ja Telenorin, Ruotsin ja Norjan teleoperaattorien, fuusio kariutui. Viime syksynä alkoi kuitenkin tapahtua. Norjan valtio myi pitkän jahkaamisen jälkeen Christiania-pankin yhteispohjoismaiselle Nordealle ja vei Telenorin pörssiin. Öljy-yhtiö Statoil listattaneen tämän vuoden aikana.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous