Kiinteistö- ja rakennusala kokoaa itseään suureen harppaukseen - Talous | HS.fi

Kiinteistö- ja rakennusala kokoaa itseään suureen harppaukseen

Asuntokaan ei kohta ole pelkästään koti vaan käyttöliittymä

Tilaajille
31.5.2001 3:00

Kiinteistö- ja rakennusala on yhdistänyt voimansa ja pystyttänyt itselleen tulevaisuudenkuvan. Visiotyöryhmän puheenjohtaja, YIT:n konsernijohtaja Reino Hanhinen nimeää tavoitteeksi "merkittävän kehitysharppauksen".

Vajaan vuoden ajan valmisteltu ja satojen ihmisten yhteistyönä syntynyt paperi kokoaa ajatuksia alan kehityssuunnista ja -mahdollisuuksista. Hanhisen mukaan aineistoa on ollut todella paljon, käytännöllistä ja konkreettistakin, mutta siitä puristettu visio on koko lailla käsitteellinen. Sen kerrotaan kuvaavan tässä vaiheessa "yhteistä tahtotilaa", joka purkautuu teoiksi ja tuotteiksi yritysten bisneksissä. Katse on eteenpäin. Tämänhetkisiä ongelmia ei murehdita; esimerkiksi rakentamisen laadun nosto ei ole raportin aiheita. Korostetusti halutaan päästä kehittyvän teknologian imuun ja hankkia high tech -leimaa, jolla alalle houkuteltaisiin "Suomen nuorison parhaimmistoa". Vision yksi tehtävä on olla pohjana valtioneuvoston käynnistämälle rakennuspoliittisen ohjelman valmistelulle. Ohjelmassa pohditaan muun muassa koulutusta ja säännöksiä, joita visiotyöryhmä kutsuu toiveikkaasti "älykkääksi yhteiskuntaohjaukseksi". Visioiden laadinnan takana ovat rakennus- ja kiinteistöalan keskeiset järjestöt ja tahot. Tarkoitus on, että johtoryhmään osallistuneet, omilla sektoreillaan johtavat yritykset veisivät omissa toimissaan visioita käytäntöön ja levittäisivät sanaa esimerkkien avulla. Kokonsa puolesta kiinteistö- ja rakennusalalla on lupa ajatella suuria: klusterin eli monenkirjavien yritysten muodostaman laajan toimialaverkon palveluksessa on viidennes Suomen työvoimasta ja toimialan liikevaihto on 230 miljardia markkaa vuodessa. Laajan alan yritykset ovat keskenään asiakassuhteissa, ne kilpailuttavat toisiaan, mutta uudessa ajattelussa ajetaan takaa verkottumista ja kumppanuutta. Silloin vuorovaikutuksen korkein aste ei olekaan hinnasta kiisteleminen, vaan pyrkimys on asetelmiin, joissa kaikki kumppanit voittavat. Sama muoti ja trendi on muillakin aloilla, vaikkapa telekommunikaation ympärille rakentuneessa klusterissa. Yleensä jähmeäksi ja kotimaiseksi oletettua kiinteistö- ja rakennusalaa kuljettavat yritysmaailman yleismaailmalliset tuulet. Niitä ovat muun muassa uudenlainen tekniikan kehitys, palvelujen ulkoistaminen yritysten pyrkiessä keskittymään osaamisensa ytimeen, ympäristöarvojen korostuminen sekä sijoitusten ja liiketoimintojen kansainvälistyminen. Alan verkostoon mahtuu tulevaisuudessa pieniä, erikoistuneita yrityksiä ja suuria yhtiöitä, jotka pidentävät palveluketjuaan vaikkapa rakentamisesta rakennusten hallinnointiin ja huoltoon. Elinkaari-ajattelu voimistuu, ja siitä kehrätään liiketoimintaa. Alan tulevaisuudentoiveena on edustaa suomalaista osaamista parhaimmillaan, nostaa "keihäänkärkituotteita ja -yrityksiä", joita kelpaisi työntää laajalti maailmalle. Yksi väylä voisi kulkea muiden alojen kansainvälistyneimpien suomalaisyritysten kautta, siis esimerkiksi Nokian matkassa. Vuoden 2010 visiot lupaavat komeasti tilojen toiminnallisuuden ja laadun ylivoimaa, menestyksekästä infrastruktuurien rakentamista, yhteistyötä tiedonvälitystekniikan klusterin kanssa asiakkaan parhaaksi, kärkisuorituksia ympäristöosaamisessa sekä asukkaiden ehdoilla toimivaa asuntotuotantoa. Visiopaperin moderniin linjaan kuuluu esimerkiksi se huomio, että kohta "asunto toimii perinteisen kotifunktion ohella käyttöliittymänä moninaisiin uusiin palvelu- ja yhteydenpitotarpeisiin". Asuntopoliittista näkymää visioryhmä on valaissut varovaisesti. Suunta on kyllä selvä: tulevaisuudessa sääntely vähenee, asuntotarjonta monipuolistuu ja yhteiskunnan asumiseen käyttämä tuki ohjautuu suoraan asukkaalle.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous