Eläkerahastoja ei ehkä puretakaan - Talous | HS.fi

Eläkerahastoja ei ehkä puretakaan

Eliniän piteneminen pitää eläkemenot korkeina jatkossakin

Tilaajille
20.10.2001 3:00

Ekonomistit ja eläkejohtajat ovat alkaneet puhua siihen sävyyn, että työeläkerahastoja ei ehkä koskaan puretakaan.

"Nykyisten päätösten mukaan ei olla purkamassa", sanoo Eläketurvakeskuksen johtava ekonomisti Reijo Vanne .

Yksityisiin työeläkerahastoihin on tähän mennessä kerätty rahaa noin 240 miljardia markkaa. Rahastot karttuvat, kun työntekijät ja työnantajat maksavat eläkemaksuja. Kolmasosa maksuista menee rahastojen kartuttamiseen, loput nykyisten eläkkeiden maksuun. Aiemmin ajateltiin, että rahastot otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Näin helpotettaisiin eläkemaksujen nousupaineita siinä vaiheessa, kun eläkeläisiä on paljon nykyistä enemmän. "Aiemmissa laskelmassa ei osattu ennustaa eliniän pitenemistä", selittää Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro . Nyt tiedetään, että ihmisen elinaika pitenee noin vuoden kymmenessä vuodessa. Se lisää eläkemenoja. "Eli ei ole näköpiirissä tilannetta, että eläkemaksu alenisi", Puro sanoo. Puron mukaan suurempana keskustelunaiheena onkin ollut, kuinka tasaiseksi eläkemaksujen nousu halutaan. Eli kuinka pitkään eläkemaksu voidaan pitää nykyisellään? Jos eläkemaksua nostetaan vähitellen ja vähän ennen kuin on pakko, vältetään jyrkkä hyppäys vuoden 2010 jälkeen. "Eläkepolitiikka 2000-luvulle" -kirjassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ja neuvotteleva virkamies Jorma Tuukkanen kirjoittavat siitä, kuinka rahastojen purku saattaisi aiheuttaa häiriöitä kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. Yhden suuren sijoittajajoukon poistuminen markkinoilta laskisi todennäköisesti osakkeiden hintoja. Eläkerahastoilla on myös paljon kiinteistösijoituksia, joita voi olla vaikea muuttaa rahaksi. Rahastojen purku pienentäisi Sailaksen ja Tuukkasen mukaan myös kansantalouden säästämistä, mikä vaikeuttaisi investointien rahoitusta. Eläkerahastot auttavat myös valtiota pysymään rahaliitto Emun julkiselle taloudelle asettamissa rajoissa. Eläkeyhtiöiden sijoitukset valtion lainoihin katsotaan julkisen sektorin sisäiseksi rahoitukseksi, eli ne pienentävät Emu-velkaa. "Suomella on hyvin pieni vaara ylittää kolmen prosentin alijäämärajaa niin kauan, kun eläkkeiden rahastointia jatketaan. Jos rahastoja aletaan purkaa, tämä mekanismi kääntyy meitä vastaan ja saatamme joutua vaikeuksiin Emu-kriteerien kanssa", Tuukkanen sanoo. Jorma Tuukkasen mukaan eläkerahastoja ei kannattaisikaan purkaa, jos niiden tuotto on suurempi kuin kansantalouden kasvuvauhti. Suomi voisi toimia kuin Japani, eli sijoittaa osan eläkerahoistaan ulkomaille ja maksaa sijoitustuotoilla eläkemenojen kasvun. Kuntien eläkevakuutus aikoo - päinvastoin kuin yksityisen sektorin työeläkerahastot - purkaa rahastonsa. Toimitusjohtaja Simo Lämsän mukaan rahaston purkamisesta päätettiin jo lainsäädännössä, kun Kuntien eläkerahasto 1980-luvulla perustettiin. Kuntien eläkerahaston tarkoitus on nimenomaan tasata suurten ikäluokkien aiheuttamaa maksuhuippua. Reijo Vanteen mukaan kunnissa on enemmän suuria ikäluokkia kuin yksityisellä puolella, niin että siellä "kyhmy" on yhä olemassa.

Luitko jo nämä?