Syö ravintolassa, mutta hitaasti - Talous | HS.fi

Syö ravintolassa, mutta hitaasti

Ekotehokkuus vaatii uutta ajattelua

2.11.2001 2:00

Syö ravintolassa mutta hitaasti, niin olet ekotehokas. Näin opettaa ympäristötoimittaja Kari Rissan kirja Ekotehokkuus - enemmän vähemmästä.

Ravintolan keittiössä valmistettuun ruokaan hukkaantuu vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuin kotona tehtyyn. Kuppilalounaaseen sisältyy kuitenkin riski: aikaa jää vaikka shoppailuun, jolloin luonnonvaroja tulee taas törsätyksi. Siksi ei saa hotkia. Ekotehokkuutta voi olla myös taksin käyttö, laskujen maksaminen netissä tai mattojen vuokraus pesulasta - kaikki, mikä tuottaa hyvinvointia entistä vähemmillä luonnonvaroilla ja energialla. Yritysten saavutuksista kotimaisia esimerkkejä ovat Koneen konehuoneettomat hissit, Nokian keventyneet kännykkätukiasemat sekä ABB:n sähkömoottorien taajuusmuuttajat, jotka pudottavat teollisuuden sähkönkulutusta. "Taajuusmuuttajia ei kehitetty alun perin ympäristösyistä", kuvasi ympäristöneuvos Antero Honkasalo kirjan julkistamistilaisuudessa. "Nyt ABB laskee, että ne ovat erinomainen tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Laitteen valmistamisen aiheuttamat päästöt on katettu jo muutamassa viikossa, ja sen jälkeen se alkaa jauhaa säästöjä hiilidioksidipäästöihin." Honkasalo johtaa ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa, joka on käynnissä jo viidettä vuotta. Ympäristöministeriön julkaisema ja Editan kustantama kirja kertoo työn tuloksista. Kansantaloudessa ekotehokkuus paranee, kun bruttokansantuote nousee mutta päästöt ympäristöön ja luonnonvarojen kulutus eivät. Suomen ekotehokkuus on paranemassa parin prosentin vuosivauhdilla, totesi ympäristöministeri Satu Hassi (vihr). Ekotehokkuuden jarruja ovat usein yhteiskunnan vakiintuneet toimintatavat. Esimerkiksi energiapiheihin rakennuksiin ei kannata satsata, jos lämmityslaskut maksaa vuokralainen, ei talon tilaaja. Ratkaisut eivät löydy patterin hanan kiristämisestä vaan uudenlaisista toimintamalleista. On esimerkiksi syntynyt uusi yritystyyppi, joka myy energiansäästöpalveluja. Ympäristönsuojelijat ja yritykset ovat löytäneet ekotehokkuudesta yhteisen tavoitteen, ja siksi sillä on mahdollisuuksia, arvioi Kari Rissa. Toinen asia on, että ympäristöväki haluaa luonnonvarojen kulutuksen todella vähenevän, kun taas yrityksille yleensä riittää suhteellinen tehostaminen. Ympäristöministeri haluaisi normiohjausta. "Meillä ei ole vielä kansainvälistä normistoa siitä, miten ekotehokkuutta pitäisi lisätä", Hassi sanoi. Hän toivoo asian etenevän ensi vuonna Johannesburgissa järjestettävässä suuressa kestävän kehityksen YK-kokouksessa.

Luitko jo nämä?