Uusi maatalousministeri: Ideat pelastavat maaseudun - Talous | HS.fi

Uusi maatalousministeri: Ideat pelastavat maaseudun

Raimo Tammilehto: "Pitää ylittää raja-aitoja ja luoda brändejä"

Tilaajille
2.2.2002 2:00

Uusi maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto (sit) ei kuulosta alansa perinteiseltä edustajalta. Hänen puheessaan vilahtelevat brändit, innovaatiot ja niche- tuotteet. Maaseudulla tarvitaan uusia ideoita.

"Matkailua, etätyötä ja pienyrittämistä. Yritykset ulkoistavat koko ajan, ja maalta löytyy paljon osaamista. Siinä olisi savottaa myös Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi." Tammilehto loikkasi eilen perjantaina Osuuspankkikeskuksen maaseuturahoituksen johdosta maa- ja metsätalousministeriksi. Maatalous on ministerin mielestä kovin sisäänpäin lämpiävä ja konservatiivinen ala. "Teit' isäin astumaan -ajattelutapa vallitsee. Mutta miksei maaseudultakin voisi löytyä uusi Nokia-ilmiö. Mentäisiin rohkeasti uusille aloille ja luotaisiin brändejä", ministeri suunnittelee. Suomi voitaisiin nostaa maailmankartalle kehittämällä terveysvaikutteisia elintarvikkeita Benecol-margariinin tyyliin. "Tietoisella politiikalla luotiin it-aluskasvillisuus. Niin voitaisiin tehdä myös maaseudulla." Maatilojen raha-asiat ovat "pankkimiehen näkökulmasta" hyvässä reilassa. Tiloista on tullut yrityksiä, jotka ottavat yritysten riskejä. Tähän asti Tammilehto on muun muassa järjestellyt maatiloille luottoja ja kulkenut Brysselin työryhmissä pohtimassa aluepolitiikkaa. Ministeriksi hän istuu hulluna aikana: ruokakriisit vaanivat ja EU:ta ravistelevat kiistat Itä-Euroopan maataloustuista. "Ei ole yhtäkään perhosta vatsassa. Edeltäjä Kalevi Hemilä sanoo, että olen kaikkien aikojen parhaiten briiffattu tuleva ministeri", Tammilehto naurahtaa. EU:n itälaajentuminen aiheuttaa vipinää ministerin työssä. Samalla kun vedetään köyttä uusien jäsenmaiden tukien tasosta, pitää turvata omat edut. Tammilehto saa heti vetääkseen neuvottelut EU:n kanssa Etelä-Suomen tukien jatkumisesta. Tuki on katkolla 2003. Pidemmällä aikavälillä pitää lujittaa maatalouden kilpailukykyä. Merenlahden yli Baltian maista voidaan laajentumisen jälkeen tuoda kätevästi viljaa ja voita Suomeen. "Itä-Euroopan tuotantorakenne ja tehokkuus ovat toistaiseksi kymmenen vuotta jäljessä. Ne kurovat eroa kuitenkin nopeasti kiinni." Apuun voisivat tulla paitsi suomalaiset alan innovaatiot myös geenitekniikka ja lyhyeen kasvukauteen sopivat lajikkeet. Agronomiksi opiskellessaan 1960-luvulla Tammilehto harjoitteli kalifornialaisella karjatilalla. Hän hakeekin tämän tästä vertauskohtia Atlantin takaa. Nykyiset maatalouden tehokkuusvaatimukset eivät hänen mielestään ole syy eläintauteihin. "Kyse on moraalista. En tiedä missä se olisi parempaa kuin meillä." "Olen USA:ssa nähnyt kymmenientuhansien eläinten tiloja, ja niitä on vielä isompiakin. Meillä kun puhutaan isoista yksiköistä, puhutaan kuitenkin vain muutamasta tuhannesta eläimestä." Tammilehto on selvästi jo ehtinyt kerätä sisua taisteluun EU:n elintarvikevirastosta. "Italian Parmaan virasto ei ainakaan mene", hän sanoo toppeasti. Italian johto on ministerin mielestä käyttäytynyt sopimattomasti kansainvälisellä areenalla. "Eihän heillä ole muuta kuin se palatsi", Tammilehto vitsaili perjantaina lehdistötilaisuudessaan. Turkistarhoihin iskuja tehneet eivät saa uudelta ministeriltä ymmärtämystä. Laillisen elinkeinon vahingoittamiseen ei ole perusteita. Tammilehto on suivaantunut siitä, että moralisoivimmat puheenvuorot EU:ssa ovat tulleet Britanniasta, jossa jahdataan kettuja. Kommentit ovat hänen mielestään silkkaa tekopyhyyttä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous