IMF päästäisi maan konkurssiin - Talous | HS.fi

IMF päästäisi maan konkurssiin

Globalisaation vastustajat tekivät vastaavan aloitteen tammikuussa

Tilaajille
17.4.2002 3:00

Ensi viikonvaiheessa Washingtoniin kokoontuvat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF:n) jäsenet keskustelevat uudesta kansainvälisestä konkurssilaista. Lakia on esittänyt IMF:n tuore varapääjohtaja Anne Krueger .

Lakiin vedoten valtio voisi yrityksen tapaan hakea itseään konkurssiin. Se antaisi suojan velkojia vastaan, niin että hallitus saisi aikaa neuvotella velkojen uudelleen järjestelystä. Velkojen uudelleen järjestely voitaisiin hyväksyä, jos enemmistö eli 60-75 prosenttia velkojista olisi suunnitelman takana. Kiistakysymykset ratkaisisi IMF tai jokin riippumaton elin. Laki auttaisi Argentiinan kaltaisia maita selviämään pahimmasta kaaoksesta. Tähän saakka IMF on rientänyt apuun, kun maa on ajautunut maksuvaikeuksiin. Viime vuosina se on kuitenkin nostanut kynnystä, kun jatkuvasti kasvavat apupaketit ovat herättäneet voimakasta arvostelua. Esimerkiksi Venäjä ja Ecuador saivat selvittää itse sotkunsa velkojiensa kanssa. Samaa linjaa IMF näyttää noudattavan nyt Argentiinan kanssa. Kruegerin mukaan kansainvälinen konkurssilaki voitaisiin säätää IMF:n artikloita muuttamalla järjestön jäsenmaiden enemmistön siunauksella. Ehdotuksen läpimeno vain ei vaikuta kovin todennäköiseltä. IMF:ssä suurinta äänivaltaa käyttävä Yhdysvallat on suhtautunut nihkeästi Kruegerin ehdotukseen. USA:n valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri John Taylor on esittänyt vaihtoehtoista mallia. Hänen mukaansa kansainvälisiin joukkolainoihin pitäisi kirjata lauseke, jossa määritellään, miten kriisitilanteessa toimitaan. Taylorin ja Kruegerin ehdotukset ovat aika lähellä toisiaan siinä mielessä, että molemmissa enemmistö velkojista voisi hyväksyä velkojen uudelleen järjestelyn. Nykyisin kun yksikin soraääni riittää estämään sopimuksen. Kriisilauseke nopeuttaisi ja helpottaisi neuvotteluprosessia. Suurin ero ehdotusten välillä on siinä, ettei Yhdysvallat halua antaa IMF:lle tuomiovaltaa. Virallisen selityksen mukaan IMF:n kaksoisrooli sekä velkojana että oikeuden jakajana ei sopisi yhteen. Kyynikoiden mukaan siinä olisi myös se vaara, että riippumattoman tuomioistuimen asemassa IMF ei enää pelastaisikaan amerikkalaispankkiireita, jos esimerkiksi Meksiko taas ajautuisi kriisiin. Mutta miten houkutella maat ottamaan lainoihinsa kriisilauseke, jonka pelätään karkottavan sijoittajat ja nostavan korkoja? Taylor on esittänyt houkuttimeksi, että kriisilauseke olisi ehto lainansaannille IMF:stä. Ongelmana on, että yleensä vain heikoimmat lähestyvät IMF:ää hattu kourassa. Kriisilauseke pitäisi saada jokaiseen joukkolainaan, niin että se ei nostaisi korkoja. Toinen ongelma on, mitä tehdä vanhoille lainoille? Jos niissä ei edelleenkään ole kriisilauseketta, sama sotku on edessä, kun kriisi puhkeaa. Taylorin ehdotus vetoaa pankkiireihin, jotka karsastavat kaikkea säännöstelyä. Jos kahdesta pahasta on valittava, he valitsevat mieluiten markkinalähtöisen ratkaisun. Mutta on Kruegerin esitykselläkin kannattajansa. Tunnettu amerikkalainen taloustutkija Jeffrey Sachs on puhunut kansainvälisestä konkurssilaista 15 vuotta. Suurista teollisuusmaista ainakin Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet kannattavansa sitä. Ja mikä parasta - ehdotus miellyttäisi myös IMF:ää mielenosoituksillaan kiusanneita globalisaation vastustajia. Köyhien maiden velkojen anteeksiantoa ajaneen Jubilee-liikkeen seuraaja, brittiläinen Jubilee Plus teki tammikuussa samantapaisen aloitteen kansainvälisestä konkurssilaista.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous