Talous    |   kirjat

Kun Kekkonen pani paperipatruunat ruotuun

Tilaajille

Niklas Jensen-Eriksen: Läpimurto. Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950-1973. SKS, 461 sivua. 36,80 euroa.

Kun Kekkonen pani paperipatruunat ruotuun Hämmästyttävän hyvin Suomen metsäteollisuus on maailman melskeissä selvinnyt, vaikka mikään ei ole koskaan ollut kohdallaan. Jos valtio ei suhdanne- ja muilla maksuillaan nakertanut kilpailukykyä, vastassa ovat olleet ahneet metsänomistajat tai työrauhaa häirinneet kotikommunistit.

Historioitsija Niklas Jensen-Eriksenin teos Läpimurto kuvaa Suomen paperi- ja selluteollisuuden nousun takametsistä tehokkaaksi eurooppalaiseksi peluriksi. Kirja kuuluu sarjaan, joka kertoo puunjalostajien vaiheista 1600-luvulta nykypäivään. Viimeinen osa julkaistaan tämän vuoden lopulla.

Vaikka metsäteollisuuden ympäristö on muuttunut suljetusta säännöstelytaloudesta avoimeen maailmaan, yksi asia on säilynyt entisellään. Jostain pitää aina narista.

Jensen-Eriksenin teos voi tuottaa pettymyksen monille alan ammattilaisille, sillä kirja käsittelee itse metsäyhtiöitä pintapuolisesti. Suurista yhs0tiöistä on vain muutama sana.

Sektoreittain tarkasteltuna pääpaino on paperissa ja sellussa. Mekaaninen metsäteollisuus on unohdettu lähes tyystin.

Tutkija on tehnyt oikean valinnan. Jos jokaisen yhtiön kehitystiet olisi käyty läpi, kirjasta olisi tullut monituhatsivuinen järkäle.

Sitä paitsi monista metsäyhtiöistä, esimerkiksi Enso-Gutzeitista, Schaumanista ja Yhtyneistä Paperitehtaista, on tehty korkeatasoisia historioita.

Jensen-Eriksen keskittyy metsäteollisuuden taustamuuttujiin: teollisuuden ja valtion välisiin suhteisiin, kauppapolitiikkaan, suhdanteisiin sekä yhtiöiden keskinäisiin väleihin. Kartelleja rakennettiin ja niitä kaadettiin.

Näkökulman vuoksi päärooleissa ovat alan tärkeimmät yhteiset järjestöt Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja paperin myyntikartelli Finnpap. Keskeisiä henkilöitä ovat keskusliiton toimitusjohtajat J.O. Söderhjelm ja Lauri Kirves sekä Finnpapin johtaja Holger Nysten.

Kiinnostava havainto kirjassa on, miten paperiteollisuus sodan jälkeen muuttui sisältä päin. Valta liukui aristokraattisilta ruotsinkielisiltä suvuilta suomea puhuville toimihenkilöille. Kehitys ei ole pysähtynyt tähän, vaan nykyään suomalaiset insinöörit ja ekonomit solkkaavat englantia jopa keskenään.

Uutta tietoa Läpimurto tarjoaa metsäteollisuuden intensiivisestä poliittisesta lobbauksesta. Järjestö vaikutti aktiivisesti moniin lainsäädäntöhankkeisiin, ja keskusliiton pöytäkirjoihin merkittiin useita torjuntavoittoja.

Niitä kirjattiin myös siksi, että näin järjestö todisti jäsenilleen saaneensa jotain aikaan. Jäsenmaksuja ei siis kerätty turhaan.

Erityisen hyvin tekijä on perehtynyt Ison-Britannian ulko- ja kauppaministeriöiden arkistoihin. Asiakirjoista selviää, minkälaista peliä brittiläinen paperiteollisuus kävi suomalaisia paperitehtaita vastaan.

Britannian paperiteollisuus painosti korkeita virkamiehiä, jotta he olisivat suojelleet maan paperiteollisuutta suomalaista ja ruotsalaista "epätervettä" kilpailua vastaan. Viivytystaistelu antoi muutaman vuoden lisäaikaa, mutta lopulta brittiteollisuuden kävi kehnosti. Nykyään maan paperimarkkinat ovat skandinaavien hallussa.

Mutta eivät olleet suomalaisetkaan synnittömiä. Uutta kapasiteettia rakennettiin hirmuista tahtia, ja kustannuksia vahdittiin lepsusti. Kun kilpailukyky oli mennyt, markka devalvoitiin.

Keskuspankilla ja hallituksella ei ollut muita vaihtoehtoja kuin taipua, sillä metsäteollisuus oli Suomen ylivoimaisesti tärkein vientisektori.

Jännittävimmillään

Läpimurto on kuvatessaan vuorineuvosten ja presidentti Urho Kekkosen välisiä suhteita.

Välit kiristyivät, kun Kekkonen jahkaili Suomen liittymistä vapaakauppajärjestö Eftaan. Toisen kerran patruunoiden päreet paloivat, kun Kekkonen lykkäsi EEC:n ja Suomen välistä vapaakauppasopimusta. Kummassakin tapauksessa presidentti pelkäsi Neuvostoliiton reaktiota, mitä metsäyhtiöiden johtajat eivät voineet ymmärtää.

Vuorineuvokset eivät hyväksyneet presidentin tapaa toimia, sillä heidän mielestään Kekkonen käytti Moskovan korttia vahvistaakseen omaa sisäpoliittista asemaansa. Suoraan teollisuusjohtajat eivät uskaltaneet Kekkosta arvostella.

Kekkosen ruotuun patruunat asettuivat viimeistään presidentinvaalien 1968 jälkeen, kun muitakaan vaihtoehtoja ei enää ollut. Liikemiehillä on tapana siirtyä voittajan puolelle.

Ainoa poikkeus oli Rauma-Repolan pääjohtaja Paavo Honkajuuri, joka jopa uskalsi palauttaa presidentiltä saamansa myllykirjeen. Honkajuuri tunsi asemansa vahvaksi, sillä häntä arvostivat myös neuvostoliittolaiset liikekumppanit.

Jyrki Iivonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää