Talous    |   vieraskynä

Työeläke sopeutuu reaalitalouden lamaan

Jos työtä tehdään vähemmän ja palkkakehitys on heikko, tulevat eläkemenot jäävät pienemmiksi

Tilaajille

Suomen työeläkejärjestelmän vahvuutta on finanssikriisissä koeteltu ja se on osoittautunut hyväksi.

Riski on kannettu oikeassa järjestyksessä: kriisin välitön vaikutus kohdistuu työeläkelaitoksiin, ensi vuoden eläkemaksu pysyy sovittuna eikä kriisillä ole suoraa vaikutusta eläkkeisiin. Vanha kunnon työeläkemaksujen takaisinlainauskin on tullut avuksi monen yrityksen rahoituspulmiin.

Pitkän aikavälin rahoitusnäkymiin kriisillä ei ole olennaista vaikutusta, koska työeläkejärjestelmä sopeutuu hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin. Lähivuosina taloustilanteen todennäköinen huonontuminen tuo kuitenkin painetta työeläkemaksusta käytäviin neuvotteluihin.

OECD:n tuoreen raportin mukaan jäsenmaiden eläkerahastojen tuotot tämän vuoden alusta ovat olleet keskimäärin 20 prosenttia miinuksella. Pudotus on ollut suurin Irlannissa (-30 prosenttia) ja pienin Kreikassa (-5 prosenttia).

Suomenkin työeläkerahastot ovat saaneet kriisistä osansa. Suomalaisten eläkerahastojen keskimäärin -12 prosentin tuotto sijoittuu vertailussa OECD-maiden keskivaiheille.

Alhaisimmat tuotot on saatu niissä maissa, joissa osakkeiden osuus sijoituksista on ollut suurin. Toisaalta näissä maissa eläkesijoitusten pitkän aikavälin yhteenlaskettu tuotto on edelleen selvästi parempi kuin maissa, joissa osakkeiden osuus on ollut vähäinen.

Rahastojen arvon laskiessa voimakkaasti eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännökset voivat ohjata sijoitusten realisointiin epäedulliseen aikaan. Monissa maissa onkin ryhdytty toimenpiteisiin finanssikriisin aiheuttamien vaurioiden lieventämiseksi.

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja on helpotettu niin, ettei omaisuusarvoja tarvitse kirjata vinoutuneiden ja toimimattomien markkinoiden epärealistisen alhaisiin noteerauksiin. Sveitsissä rahastojen minimituottovaatimusta alennetaan. Tanskassa on määräaikaisesti alennettu vakavaraisuusrajoja.

Suomessa eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, jolla pyritään minimoimaan finanssikriisin eläkejärjestelmälle aiheuttamat vauriot. Lain tarkoitus on varmistaa, että työeläkelaitokset eivät joutuisi realisoimaan osakesijoituksia vakavaraisuusasemansa turvaamiseksi. Laki ei muuta eläkevarojen määrää tai niiden käyttötarkoitusta eläkkeiden turvaajana eikä siihen sisälly julkista tukea. Vain eläkerahastojen sisäisiä rajoja muutetaan määräajaksi.

Finanssikriisin välittömät vaikutukset eläkkeiden tasoon riippuvat eläkejärjestelmän rakenteesta. Maksuperusteisissa järjestelmissä, joissa eläke perustuu suoraan maksettuihin maksuihin ja niille saatuihin tuottoihin, huonot sijoitustuotot alentavat suoraan eläketasoa. Tällaisia järjestelmiä on useimmissa uusissa EU-maissa ja osittain Ruotsissa, missä työntekijät ovat saaneet itse sijoittaa osan eläkemaksuistaan.

Osittain rahastoivissa etuusperusteisissa järjestelmissä, kuten Suomessa, vaikutukset ovat yksilötasolla maksuperusteisia rahastoeläkkeitä lievempiä, sillä riski jakaantuu kollektiivisesti. Useimmiten alentunut rahasto heijastuu paineena maksunkorotuksiin.

Joissakin maissa vaikutus voi tulla eläkkeisiin indeksitarkistusten kautta. Esimerkiksi Hollannissa on yleistä, että eläkerahaston taloudellinen tila vaikuttaa sekä eläkemaksuun että eläkkeiden tarkistuksiin. Samanlainen järjestelmä on Ruotsin lakisääteisessä ATP-eläkkeessä.

Ruotsissa keskustellaankin nyt toimenpiteistä, joilla vältettäisiin rahastojen pienenemisestä todennäköisesti aiheutuva eläkkeiden alentuminen vuonna 2010.

Suomessa työeläke määräytyy henkilön ansaitsemien palkkojen ja yleistä hinta- ja palkkakehitystä kuvaavien indeksien perusteella. Siten eläkerahastojen tuotoilla ei ole suoraa vaikutusta eläkkeisiin. Mahdolliset vaikutukset tulevat välillisesti talouden yleisen kehityksen perusteella.

Finanssikriisillä on jo nähtävissä olevia vakavia haitallisia seurauksia reaalitalouteen. On ehkä yllättävää, että huononkaan talouskehityksen pitkän aikavälin vaikutukset eivät työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta katsottuna ole dramaattisia. Tämä perustuu siihen, että työeläkettä ansaitaan työssä ollessa työstä maksetusta palkasta. Jos työtä tehdään vähemmän ja palkkakehitys on heikko, myös tulevat eläkemenot jäävät pienemmiksi. Keskipitkällä aikavälillä tilanne on luonnollisesti toinen, kun maksuja kerätään pienentyneestä palkkasummasta, mutta eläkemeno ei vielä ala supistua.

Esimerkiksi työllisyysasteen putoaminen kolme prosenttiyksikköä odotettua alemmaksi ei enää 25 vuoden kuluttua näy tarvittavassa maksutasossa. Ansiotason reaalinousun jääminen puoli prosenttiyksikköä ennakoitua alemmaksi nostaisi maksutarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä.

Eläkemaksuihin ennakoitua matalammilla sijoitustuotoilla on merkitystä pidemmällä aikavälillä. Tämän hetkisen arvion mukaan alentuneet sijoitusten arvot aiheuttaisivat pitkän aikavälin laskennalliseen maksutasoon runsaan puolen prosenttiyksikön lisänousupaineen (entisen neljän prosenttiyksikön lisäksi). Tämä siis sillä oletuksella, että tavanomaista suurempien tuottojen kausi ei kompensoisi kriisin vaikutuksia tulevaisuudessa.

Jukka Rantala

Kirjoittaja on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Kaaos jatkuu Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    5. 5

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää