EU:n komissiolta hyviä uutisia Suomelle: Uusi lakipaketti vaatii lisää tähteitä tankkiin

Esitys kymmenkertaistaisi ruuaksi kelpaamattomista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden kysynnän Euroopassa.

UPM:n Kaukaan tehtaalla aloitettiin biodieselin valmistus selluprosessissa erotettavasta mänty-, kuusi- ja koivuöljystä 2014.

29.11.2016 2:00 | Päivitetty 30.11.2016 7:58

Suomessa viritellyt bioenergiasuunnitelmat eivät vastoin hallituksen ja yritysten pahimpia pelkoja näytä törmäävän uuteen EU-lainsäädäntöön. Päinvastoin, tänään julkistettava Euroopan komission iso energia- ja ilmastopoliittisen lakipaketin odotetaan monelta osin vastaavan hallituksen ja suomalaislobbareiden Brysselissä ajamaa linjaa.

Komissio on antamassa vauhtia kehittyneiden biopolttoaineiden käytölle Euroopassa. Helsingin Sanomien näkemän lakiluonnoksen mukaan komissio aikoo esittää kehittyneille biopolttoaineille sitovaa tavoitetta.

Sen seurauksena kehittyneiden biopolttoaineiden kysyntä Euroopassa kymmenkertaistuisi ensi vuosikymmenen aikana. Vuonna 2020 osuuden ennustetaan olevan noin puoli prosenttia, joten vuonna 2030 vähintään viisi prosenttia liikenteen polttoaineista olisi kehittyneitä biopolttoaineita.

 Komission linjaus on hyvä uutinen suomalaisille biopolttoaineiden valmistajille.

Komission tarkoitus on vauhdittaa siirtymistä perinteisistä, ruuaksi kelpaavista raaka-aineista valmistetuista biopolttoaineista kehittyneisiin polttoaineisiin, joiden raaka-aineena toimivat jätteet, tähteet ja muut sellaiset raaka-aineet, jotka eivät sovi ruuaksi tai kilpaile viljelysmaasta. Jo nykyisessä lainsäädännössä määrätään, että perinteisten biopolttoaineiden osuus liikenteessä ei saa ylittää 7 prosenttia, ja uudessa lainsäädännössä rajaa lasketaan edelleen.

Samalla komissio haluaa varmistaa, että biopolttoaineet on valmistettu niin, että ne tuovat merkittäviä päästövähennyksiä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Komission linjaus on hyvä uutinen suomalaisille biopolttoaineiden valmistajille, jotka ovat keskittyneet juuri kehittyneisiin raaka-aineisiin. Nesteen raaka-aineista 80 prosenttia luetaan kehittyneiksi, UPM:llä ja St1:llä luku on pyöreä sata.

Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskän mukaan EU-tason määräys biopolttoaineiden sekoittamisesta fossiilisten polttoaineiden joukkoon avaisi markkinoita suomalaisille valmistajille.

”Jos muuallakin Euroopassa nostettaisiin jakeluvelvoitetta, tarkoittaisi se lisää markkinoita yrityksille, jotka ovat ottaneet asiassa etunojaa”, Vänskä sanoo.

Vaikka biopolttoaineiden käyttötavoite EU-tasolla nousee merkittävästi, jää se kauaksi Suomen kansallisesta tavoitteesta. Viime viikolla julkaistussa energia- ja ilmastostrategiassa hallitus linjasi, että vuonna 2030 liikenteen polttoaineesta 30 prosenttia pitäisi olla bioperäistä.

Viime vuonna Suomessa myytiin liikenteen polttoaineita runsaat 4 900 miljoonaa litraa, mistä 660 miljoonaa litraa eli runsaat 13 prosenttia oli biopohjaista.

Hallituksen ja yritysten keskuudessa eniten pelkoa etukäteen on herättänyt se, aikooko komissio puuttua metsien energiakäyttöön Suomessa.

Komissio on valmistellut kiinteälle biomassalle kestävyyskriteerejä, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei puun energiakäyttö aiheuta ympäristöongelmia. Suomessa on pelätty, että esitys johtaisi raskaaseen ja byrokraattiseen menettelyyn, jossa pahimmillaan jokaisen puuerän kestävyys pitäisi todistaa erikseen.

Tältäkin osin komission esitys on kuitenkin Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän toiveiden mukainen. Kestävyysarvio tehdään maakohtaisesti, ja siinä arvioidaan maan metsähoidon kestävyyttä. Suomi kaikella todennäköisyydellä katsottaisiin maaksi, jossa biomassan tuotanto on kestävällä pohjalla.

 Vaikka komission esitys vastaa suomalaisten toiveita, on tämä kuitenkin vasta välietappi.

Linjauksissa näkyy, että suomalaiset yritykset ja poliitikot niin kotimaassa kuin Brysselissäkin ovat lobanneet komissiota ankarasti yhteisellä asialla. Vaikka komission esitys vastaa suomalaisten toiveita, on tämä kuitenkin vasta välietappi. Esitys menee seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Etenkin meppien käsittelyssä tekstit voivat muuttua arvaamattomalla tavalla. Näin tapahtui edellisen kerran, kun mepit käsittelivät biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä. Käsittely kesti silloin neljä vuotta.

Biopolttoaineilla on myös vankat vastustajansa etenkin ympäristöjärjestöjen joukossa.

”Komission esitysluonnos on hämmentävä. Erityisen omituista on, että komissio näyttää päättäneen, että tapa torjua ilmastonmuutosta on polttaa paljon lisää puita”, totesi WWF:n EU-toimiston johtaja Imke Lübbeke maanantaina.

Tästä on kyse

EU:n päästöt kuriin

Komissio esittelee tänään energia- ja ilmastopolitiikan talvipaketin eli kahdeksasta lakialoitteesta ja kolmesta tiedonannosta koostuvan kokonaisuuden, jolla on mittaa yli tuhat sivua.

Sillä toimeenpannaan EU:n ilmastotavoitteita.

Vuoteen 2030 mennessä EU:n pitäisi vähentää päästöjä 40 prosenttia, kasvattaa uusiutuvien osuus 27 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta ainakin 27 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita